Oulun yliopisto

Tehtaiden piiput herättävät tunteita ja keskustelua

Jaa

Käytöstä poistetut tehtaiden piiput herättävät paikkakuntien asukkaissa ristiriitaisia tunteita. Piippujen lähellä asuvista ihmisistä osa kokee käytöstä poistetut piiput turvallisuusriskinä, mutta paikallisen työhistorian muistomerkkeinä piiput nähdään arvokkaana kulttuuriperintönä. Taide on saanut monet paikalliset näkemään tutun piippukohteen ainutlaatuisuuden ja arvon.

Puiden keskellä näkyy tehtaan punatiilinen piippu, johon osuu sateenkaari. Etualalla laiturissa kiinni veneitä.
Saastamoisen lankarullatehtaan piippu Kuopion Haapaniemessä. Tehdas oli toiminnassa 1901–1969. Ilja Koivisto

Tehtaiden piippuihin liittyviä muistoja ja piippujen merkitystä osana nykypäivän kulttuuriperintöä tarkastellaan Oulun yliopiston koordinoimassa Piippumuistoja-tutkimushankkeessa, jossa on tutkittu käytöstä poistettujen tehtaanpiippujen ja vanhojen teollisuuskiinteistöjen merkityksiä tieteen ja taiteen keinoin Oulussa, Kajaanissa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Monet haastatellut pitävät paikkakuntansa piippua oleellisena osana tuttua maisemaa, maamerkkinä, vaikka käytöstä poistetun piipun ylläpito koetaan myös turhauttavaksi. Piippuja luonnehditaankin ristiriitaiseksi kulttuuriperinnöksi.

Toisinaan paikallisten toiveena on säilyttää piippukohde museona tai kulttuurikäytössä, toisinaan taas tehtaan elinkaaren katsotaan päättyneen siihen, kun sen alkuperäinen käyttö lakkasi. Vanhoja tehdaskiinteistöjä parkour-harrastukseen tai urbaaniin löytöretkeilyyn hyödyntävät pitävät puolestaan usein tärkeänä, että kohteiden annetaan elää omaa elämäänsä ilman kunnostus- tai museointitoimia.

Piippumuistoja-tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita muun muassa teollisuusarkeologian ja etnologian aloilta. Tieteellisen työn lisäksi kerättyä aineistoa on käytetty taiteen lähtökohtana. Kuva- ja sanataiteilija Suvi Nurmi on toteuttanut kaikille viidelle kohdepaikkakunnalle paikkasidonnaista taidetta, jossa paikallisten näkemykset piippukohteista pääsevät esiin luovalla tavalla.

Oulussa hankkeen haastatteluiden pohjalta syntyi kuoroteos, joka sai ensiesityksensä Uuden Musiikin Lokakuu -festivaalilla Tuiran kamarikuoron esittämänä. Kuopiossa Nurmi toteutti Haapaniemen vanhan piipun juurelle teoksen tanssitaiteilija Lotta Halisen ja ANTI Contemporary Art Festivalin kanssa. Lisäksi on syntynyt muun muassa äänitaidetta, animaatiota ja runotyöpaja.

Taideteosten kokijoilta kerätyn palautteen perusteella taide on saanut monet paikalliset näkemään tutun piippukohteen ainutlaatuisuuden ja arvon uudella tavalla.

Koneen Säätiön rahoittamassa Piippumuistoja-hankkeessa tutkijat ovat keränneet kohdepaikkakunnilla tavallisten ihmisten tarinoita ja muistoja piipuista lähes 70 haastattelussa. Lisäksi kenellä tahansa on ollut mahdollisuus jakaa omia piippumuistojaan muistotkartalla.fi-sivulla.

Hankkeen päätösseminaari pidetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella (os. Väinö Linnan aukio 8) perjantaina 1.12.2023 klo 14–18.30. Tilaisuudessa esitellään sekä hankkeen tieteellistä että taiteellista osuutta. Mukana ovat tutkijoiden lisäksi muun muassa tietokirjailija Ville-Juhani Sutinen, Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva, rakennustutkija Miia Hinnerichsen ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen Pirkanmaan maakuntamuseosta.

Piippumuistoja-hanke

Facebook-sivu (sivulla myös päätösseminaarin ohjelma)

Yhteyshenkilöt

Hankkeen johtaja, FT Tiina Äikäs, Oulun yliopisto, p. 040 5887131, tiina.aikas@oulu.fi
Taiteilija Suvi Nurmi, p. 050 3801089, nurmisuvi@gmail.com
FT Eerika Koskinen-Koivisto, Jyväskylän yliopisto, p. 040 7243810, eerika.koskinen-koivisto@jyu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

Puiden keskellä näkyy tehtaan punatiilinen piippu, johon osuu sateenkaari. Etualalla laiturissa kiinni veneitä.
Kuvassa Saastamoisen lankarullatehtaan piippu Kuopion Haapaniemessä. Tehdas oli toiminnassa 1901–1969.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Äidin synnytyksessä saamalla antibiootilla yhteys lapsen autoimmuunisairauksiin22.2.2024 05:51:00 EET | Tiedote

Lapset, joiden äidit ovat saaneet synnytyksen yhteydessä antibioottihoitoa, sairastuvat muita lapsia todennäköisemmin autoimmuunisairauksiin. Tulos käy ilmi Oulun yliopiston tuoreesta rekisteripohjaisesta tutkimuksesta, jossa oli mukana lähes 46 000 lasta. Tavallisimpia lasten autoimmuunisairauksia ovat tyypin 1 diabetes, keliakia ja lastenreuma. Tutkimuksen mukaan äidin antibioottihoito ei ollut yhteydessä lapsen allergisiin sairauksiin tai astmaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye