EU-direktiivi lisää läpinäkyvyyttä palkkauksen perusteisiin
Naisten ja miesten palkkauksen tasa-arvoa pyritään vahvistamaan uuden EU-direktiivin avulla. Se on säädettävä Suomessa lailla voimaan viimeistään kesäkuussa 2026.

Palkkatasa-arvon edistäminen ei sinällään ole Suomessa uusi asia – onhan asiaa viety eteenpäin jo vuosia tasa-arvolain ja EU-säätelyn mukaisesti. Nykyinenkin suomalainen tasa-arvolaki edellyttää tasa-arvosuunnitelman ja siihen liittyvän palkkakartoituksen laatimista organisaatiossa, jotka työllistävät vähintään 30 henkilöä.
Keskimääräiset palkkaerot tarkasteluun
Vielä on liian aikaista sanoa, miten direktiivi lopulta toimeenpannaan Suomessa. Jotakin kuitenkin jo tiedetään: direktiivi tulee esimerkiksi lisäämään työantajan tiedonanto- ja raportointivelvollisuutta.
Direktiivissä mainitaan, että vuonna 2026 maksetuista palkoista alkaen, vähintään 150 henkeä työllistävässä yrityksessä naisten ja miesten keskimääräisiä palkkaeroja on tarkasteltava eri palkanosien suhteen useasta eri näkökulmasta.
Jos näissä tarkasteluissa löytyy sukupuolten välisiä, selittämättömiä, keskimääräisiä yli 5 prosentin palkkaeroja missä tahansa palkkaryhmässä, pitää erot pystyä perustelemaan objektiivisin ja sukupuolineutraalein kriteerein. Siirtymäajan jälkeen edellä sanottu laajenee koskemaan vähintään sadan työntekijän yrityksiä.
Lisäksi työntekijöillä on oikeus pyytää ja saada tietoja yksilöllisestä palkkatasostaan ja keskipalkkatasoista sellaisten työntekijäryhmien osalta, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä kuin he.
Ytimessä ovat palkkojen perusteet ja palkkarakenteet
Vaikka julkisuudessa keskustelu tuntuu vellovan palkkojen avoimuudessa ja vaadittavissa palkka-analyyseissä, on kyse nimenomaan palkkojen perusteiden avoimuudesta. Direktiivi vaatii, että työnantajilla on käytössään palkkarakenteet, joiden avulla voidaan varmistaa, että naisille ja miehille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka. Jos palkkarakenteita ei ole määritelty, ei palkka-analyysejäkään voida mielekkäästi tehdä, eikä mahdollisia palkkaeroja perustella.
Vaikka Suomen lainsäädännössä ei ole määritelty ”samanarvoisen työn” käsitettä, sen on tulkittu tarkoittavan yhtä vaativia tehtäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtä vaativista tehtävästä tulisi maksaa samaa tehtäväkohtaista palkanosaa. Lisäksi muiden palkanosien, esimerkiksi pätevyyteen perustuvien palkankorotusten tai vuosittain maksettavien tulospalkkioiden, tulee olla syrjimättömiä.
Palkkaerolle pitää olla hyväksyttävä peruste
Palkkaeroja saa siis olla, kunhan ne liittyvät hyväksyttäviin syihin. Suomen tasa-arvolain perusteluissa esimerkkeinä palkkaerojen hyväksyttävistä syistä mainitaan muun muassa tehtävien vaativuus, henkilökohtainen suoritus, pidempi työkokemus ja työolosuhteisiin liittyvät syyt.
Suomalaisissa organisaatioissa ja työehtosopimuksissa on jo vuosia sovellettu palkkausjärjestelmiä, joissa huomioidaan edellä mainitut seikat. Jos organisaatiossa ei kuitenkaan ole palkkausjärjestelmää tai sen perusteet eivät mahdollista tehtävien sisällön vertailua, uuden direktiivin myötä edessä voi olla palkkausjärjestelmän kehittämistyö. Nähtäväksi jää, mitä direktiivin vaateet tarkalleen tarkoittavat palkkausjärjestelmien näkökulmasta Suomessa.
Työntekijäkokemuksen kannalta palkkauksen ja palkitsemisen oikeudenmukaisuuden kokemus on erittäin tärkeää. Selkeästi määritellyt palkkauksen ja palkitsemisen perusteet ovat osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, joten vastuullisten työpaikkojen kannattaa miettiä näitä perusteita joka tapauksessa.
Kirjoittajat
Johanna Maaniemi (TkT, VTM) toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Master-opinnoissa Johtajuus ja henkilöstövoimavarat -suuntautumisen yliopettajana.
Sini Jämsén (TkT, VTM) työskentelee Mandatumin Palkitsemispalveluissa johtajana vastuualueenaan palkkausjärjestelmät ja palkkavertailut.
Harri Hietala (Varatuomari) on työlainsäännön ja työmarkkinasopimusten asiantuntija (Sopla.fi) sekä hallitusammattilainen.
Kirjoittajat toimivat tutkijoina sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Samanarvoinen työ -hankkeessa (2021–2022), jossa tutkittiin sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa oikeudellisesta, työehtosopimusten palkkausjärjestelmien ja pilottiorganisaatioiden näkökulmasta. Hankkeen toteuttivat Mandatum Life Palvelut oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Sopla Ky.
Kirjallisuutta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970 miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla.
Hietala, H. 2022. Oikeudellinen osio. Teoksessa Jämsén, S., Hietala, H. & Maaniemi, J.: Samanarvoinen työ -hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022: 28. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Huuhtanen, M., Jämsén, S., Maaniemi, J., Lahti, C. & Karppinen, V. 2005. Palkkausuudistus valtiosektorilla. Tutkimus työn vaativuuden sekä henkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien toimivuudesta ja vaikutuksista sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Espoo: Helsinki University of Technology. Laboratory of Work Psychology and Leadership. Report 2005/3.
Jämsén, S. 2017. Pay Reform Justifications and Criticisms. Institutional Logics in the Legitimation and Delegitimation of a New Managerial Practice. Doctoral Dissertation. Aalto University, School of Science. Department of Industrial Engineering and Management.
Jämsén, S., Hietala, H. & Maaniemi, J. 2022. Samanarvoinen työ -hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita 2022:28. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Tasa-arvolaki. 609/1986.
Maaniemi, J. 2022. Työehtosopimusten tarkastelu. Teoksessa Jämsén, Sini; Hietala, Harri & Maaniemi, Johanna (2022): Samanarvoinen työ -hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita 2022:28. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Viitamaa-Tervonen, O. (2019): Samapalkkaisuudesta. Teoksessa: Samapalkkaisuuden perusteet ja edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:28. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö
Yhteyshenkilöt
Sini Jämsén
Sini Jämsén (TkT, VTM) toimii Samanarvoinen työ -hankkeen projektipäällikkönä. Hän työskentelee Mandatumin Palkitsemispalveluissa johtajana vastuualueenaan palkkausjärjestelmät ja palkkavertailut.
Linkit
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Koulutamme liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkimme ja kehitämme näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietojenkäsittely, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, journalismin koulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tekoälypomo on kohta suomalaisten arkea, mutta kuka määrittelee eettiset pelisäännöt?3.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Koneet johtajina – kuka määrää työelämässä? -paneeli SuomiAreenassa veti paikalle täyden katsomon ja toi tekoälypohjaisen johtamisen työelämän kuumaksi puheenaiheeksi Porissa 27.6.2025. Suomeen vaaditaan yhteisiä eettisiä pelisääntöjä algoritmijohtamiselle.
Haaga-Helian rehtoriksi on valittu Susanna Niinistö-Sivuranta30.6.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hallitus on nimittänyt korkeakoulun uudeksi rehtori-toimitusjohtajaksi KT Susanna Niinistö-Sivurannan. Niinistö-Sivuranta aloittaa uudessa tehtävässään 1.1.2026.
Susanna Niinistö-Sivuranta has been elected as the president of Haaga-Helia30.6.2025 12:00:00 EEST | Press release
The Board of Haaga-Helia University of Applied Sciences has appointed EdD Susanna Niinistö-Sivuranta as the new President and CEO of Haaga-Helia. Niinistö-Sivuranta will start in her new position on 1 January 2026.
Haaga-Helia SuomiAreenassa: Mitä tapahtuu, kun yhä suurempi osa johtamisesta siirtyy tekoälylle?23.6.2025 13:11:23 EEST | Tiedote
Tekoäly mullistaa työelämän – mutta miten käy, kun algoritmit hyppäävät pomon paikalle? Mitä tapahtuu työntekijöiden kokemuksille luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja työn mielekkyydestä? Tule kuulemaan Haaga-Helian paneelikeskustelua Porin SuomiAreenaan perjantaina 27. kesäkuuta klo 10.00–10.45.
Maailman ensimmäinen TikTok-kurssi toi Haaga-Helialle pronssileijonan Cannesista18.6.2025 16:13:08 EEST | Tiedote
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, mainostoimisto Bob The Robot ja mediatoimisto ToinenPHD palkittiin pronssilla Cannes Lions -kilpailussa maailman ensimmäisestä korkeakoulukurssista, joka suoritettiin kokonaan TikTokissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme