Väitöstyö tuotti uutta tietoa luonnontilaisten ja käsiteltyjen turvemaiden hiilenkierrosta
Väitöstyössä tutkittiin luonnontilaisten ja käsiteltyjen turvemaiden maanpäällisiä ja maanalaisia hiilidioksidivirtoja erilaisilla menetelmillä. Tutkimuksessa havaittiin digitaalikameroiden olevan hyvä menetelmä kasvillisuuden kehityksen tarkasteluun. Havaitut tulokset myös tuottivat lisätietoa turpeen priming-efektistä ja tukevat aiempia tutkimustuloksia metsäojitettujen soiden turpeen hajoamisesta.
Luonnontilaisten soiden kasvillisuuden määrää ja kasvukauden aikaista kehitystä havainnoitiin digitaalisilla kameroilla otettujen kuvien avulla. Kuvista laskettiin kohteelle vihreysindeksi, joka kuvaa vihreän osuutta kuvan pikseleissä. Tuloksia yhdisteltiin muun muassa tietoon kasvillisuuden hiilidioksidin vaihdosta sekä verrattiin satelliittidatasta johdettuihin vihreysindekseihin.
Kasvukauden aikaisessa vihreyden kehityksessä havaittiin eroja eri ekosysteemien ja eri kasvillisuusryhmien välillä, sekä myös eri kasvukausien välillä. Tulokset osoittivat, että kasvillisuus pystyi kompensoimaan myöhäistä kasvukauden alkua, jos olosuhteet olivat myöhemmin kasvukauden aikana otolliset. Kuivuuden vaikutus kasvillisuuden vihreyden kehitykseen oli riippuvaista ekosysteemin yleisestä kuivuuden sietokyvystä.
Vanhan turpeen hajotus jopa pieneni, kun joukkoon lisättiin tuoretta ainesta
Metsäojitettujen soiden turpeen hiilidioksidivirtoja tutkittiin myös laboratoriokokeissa. Tulosten mukaan runsasravinteisen turpeen hajoaminen oli nopeampaa kuin vähäravinteisemman turpeen, mikä vastasi jo aiemmin havaittuja eroja kyseisten metsäojitettujen soiden hiilitaseissa.
Samalla tutkittiin myös turpeen priming-efektiä, mikä tarkoittaa maaperän vanhan orgaanisen aineksen hajoamisessa tapahtuvaa muutosta, kun siihen lisätään tuoretta orgaanista ainetta. Kokeissa ei havaittu lisääntynyttä vanhan turpeen hajotusta, kun turpeisiin lisättiin tuoretta ainesta männyntaimen tai glukoosin muodossa, vaan päinvastoin vanhan turpeen hajotus jopa pieneni. Tämä ilmiö oli vahvempi vähäravinteisessa turpeessa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan esimerkiksi hyödyntää, kun mallinnetaan ekosysteemien toimintaa tai arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia turvemaihin. Kasvillisuuskameroilla olisi myös mahdollista tarkastella ekosysteemien kasvillisuuden vihreyden muutosta pitkällä aikavälillä esimerkiksi ilmaston- tai maankäyttömuutosten myötä.
Väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistossa 1.12.
Maiju Linkosalmen väitöskirja "Insights into the above- and belowground CO2 fluxes on pristine and managed peatlands: tools for examining ecosystem carbon cycle" tarkastetaan perjantaina 1.12.2023 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Exactum, auditorio B123, Pietari Kalmin katu 5, Helsinki.
Vastaväittäjänä on professori Lisa Belyea, School of Geography, Queen Mary University of London, ja kustoksena toimii professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Maiju Linkosalmi
Ilmatieteen laitos
p. 040 759 5855
maiju.linkosalmi@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Merijään ilmastoa jäähdyttävä vaikutus pienenee sen pinta-alaa nopeammin17.7.2024 16:11:44 EEST | Tiedote
Kiihtyvä napa-alueiden merijääpeitteen sulaminen vähentää sen jäljellä olevaa jäähdytystehoa, mikä osaltaan edistää ilmaston lämpenemistä.
Ilmansaasteita mittaava suomalais-hollantilainen OMI-satelliittimittalaite toiminut avaruudessa jo ennätykselliset 20 vuotta12.7.2024 10:05:09 EEST | Tiedote
Maanantaina 15.7.2024 tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun suomalais-hollantilanen Ozone Monitoring Instrument (OMI) laukaistiin avaruuteen Nasan EOS-Aura satelliitin kyydissä kolmen muun ilmakehää havainnoivan mittalaitteen kanssa.
Viimeiset 12 kuukautta olleet globaalisti 1,5 astetta lämpimämpiä esiteolliseen aikaan verrattuna8.7.2024 05:00:00 EEST | Tiedote
Maapallon keskilämpötila ollut viimeisen vuoden ajan ennätyksellisen korkea.
Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisiin, sateita tuli vaihtelevasti1.7.2024 11:57:36 EEST | Tiedote
Kesäkuun alku- ja loppupuolella oli helleputki, suurimmassa osassa maata oli tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden sademäärät vaihtelivat paljon alueittain. Kesäkuun salamakeskiarvo ylitettiin jo kuukauden kahtena ensimmäisenä päivänä.
Maanantaina runsaita sateita ja mahdollisesti vaarallista ukkosta30.6.2024 13:54:31 EEST | Tiedote
Lauantaiseen Pekka-rajuilmaan liittyi voimakkaita ukkospuuskia. Maanantaiksi Suomeen saapuva matalapaine tuo uusia sateita ja ukkosia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme