Turvallisuus vai arvot - Onko meidän todella valittava vain toinen?
Olemme saaneet lukea jo useamman viikon ajan, miten naapurimaamme käyttää inhimillistä hätää ja ihmisten haurasta tilannetta politiikan pelinappulana. Nyt Suomen hallitus päätyi sulkemaan kaikki rajanylityspaikat Venäjän suunnasta. ”Kun tilanne on päällä omalla rajallamme, arvomme ovat todella puntarissa. Onko meistä tiukan paikan tullen seisomaan omien arvojemme ja ihanteidemme takana?”, kysyy Diakonissalaitoksen Maija Hyle.
Viime aikoina olen pohtinut paljonlaisesti pakkasessa Suomeen odottavia turvapaikanhakijoita ja erityisesti pitkän matkan sekä henkisesti että fyysisesti tänne matkanneita kidutettuja ja sotatraumatisoituneita.
Juhlistimme nimittäin juuri tällä viikolla kidutettujen kuntoutuksen kolmekymmenvuotista taivalta Suomessa. Suomi ratifioi YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen vuonna 1989, ja vuonna 1993 perustettiin Diakonissalaitoksen yhteyteen Kidutettujen kuntoutuskeskus. Tänä päivänä Psykotraumatologian keskuksen nimellä kulkeva psykiatrinen poliklinikka toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena pakolaisia kohtaaville ammattilaisille, ja hoitopaikkana kidutetuille ja sotatraumatisoituneille.
Kuuntelin juhlaseminaarissa asiantuntijoiden puhetta kidutettujen kuntoutuksen historiasta ja nykyhetkestä, sekä kidutettujen lasten ja perheiden tulevaisuuden toiveista.
En voinut olla ajattelematta juuri nyt Suomen rajoilta turvaa hakevia ihmisiä. Heitä, joita on sisäministeriön muistion mukaan ohjattu aktiivisesti rajalle, ja joita nyt kuvataan tiukoin sanankääntein Venäjän masinoiman hybridisodankäynnin osallisiksi, ja jopa sotarikollisiksi, rikollisjärjestöjen jäseniksi tai siviileiksi tekeytyneiksi sotilaiksi.
Venäjän ja Suomen rajalla pelataan nyt peliä, jossa turvaa hakevat ihmiset ovat kansainvälisen politiikan pelinappuloita.
Onko jokainen ihminen yhtä tärkeä?
Maahanmuuttoviraston mukaan nyt Venäjältä Suomeen pyrkivät ovat ns. kolmansien maiden kansalaisia, ja pääosa hakijoista on ollut Venäjällä vain lyhyen aikaa. Monen tarkoitus on tulla Venäjän kautta Euroopan unionin alueelle hakemaan turvapaikkaa. Kun hallitus sulki muut rajanylityspaikat Raja-Jooseppia lukuun ottamatta, rajanylitykset olivat aivan yksittäisiä. Hallitus viittasikin rajaa kokonaan sulkiessaan turvapaikanhakijoiden määrän sijaan salassa pidettävään tiedustelutietoon, jonka mukaan kansallinen turvallisuutemme olisi uhattuna.
Minulla ei ole pääsyä tiedustelutietoon, mutta en voi olla miettimättä, olemmeko aidosti siinä tilanteessa, että meidän on joko luovutettava turvallisuutemme tai myytävä arvomme? Emmekö löytäisi keinoja turvata molemmat, jos yhdessä käymme taistoon niiden puolesta? Ettei nyt olisi niin, että Venäjä nimenomaan toivoo meidän tekevän nopeita päätöksiä ja unohtavan yhdenvertaisuuden ihanteemme.
Kidutetut ja sotatraumatisoituneet ovat yleensä juuri ns. kolmansista maista tulevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Useimmat heistä ovat kulkeneet pitkän matkan päästäkseen turvaan.
On hyvin todennäköistä, että tälläkin hetkellä Venäjän rajalla odottavissa on myös kidutuksen uhreja, tulevathan heistä monet Irakista, Somaliasta, Syyriasta ja Jemenistä, joissa ihmisoikeustilanne on heikko.
Tämä mielessäni pohdin, että Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeää, mutta niin ovat myös suomalaiset arvot, jotka pohjaavat kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuteen sekä jakamattomaan ihmisarvoon. Siihen, että meistä jokainen on yhtä tärkeä.
Kaukaa on helppo olla viisas
Ihmisoikeuksien julistus, Geneven pakolaissopimus, EU:n perusoikeuskirja. Oikeusvaltiona Suomi ei voi noudattaa solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia valikoiden, edes väliaikaisesti.
Meidän tulee nähdä valtioiden välisessä pelissä nyt hyväksikäytettävät yksittäiset ihmiset. Ihmiset, jotka turvaa nyt hakevat. Turvapaikkaa on oltava oikeus hakea yhdenvertaisesti – myös Venäjältä.
Luotetaan siis omiin turvapaikkaprosesseihimme ja jos niissä on kehitettävää, kehitetään.
Pitkään olemme voineet täällä Pohjolan perukoilla kommentoida muiden valtioiden sopimusten noudattamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja yhdenvertaisuuden puutetta. Nyt tilanne on päällä omalla rajallamme, ja arvomme ovat puntarissa. Onko meistä tiukan paikan tullen seisomaan omien arvojemme ja ihanteidemme takana?
Kirjoittaja Maija Hyle on Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja.
Diakonissalaitos puolustaa jokaisen ihmisen luovuttamatonta ihmisarvoa. Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeuksia ja luomme mahdollisuuksia inhimillisesti arvokkaaseen elämään. Tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan inhimillistä ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on ihmislähtöistä, läpinäkyvää sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija HyleYleishyödyllisen toiminnan johtaja
Puh:+358 50 434 1123maija.hyle@hdl.fiJenni SarolahtiViestintäpäällikkö
Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)
Kuvat
Diakonissalaitos tekee rohkeasti työtä ihmisarvoisen elämän puolesta
Säätiön yleishyödyllisen toiminnan avulla tuetaan kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia. Säätiön omistama yhteiskunnallinen yritys Rinnekodit tarjoaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Lisäksi Diakonissalaitos on mukana koulutustoiminnassa. Yhdessä säätiökonsernin eri toimialat rakentavat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Diakonissalaitos on vastuullinen työpaikka 3 200 ammattilaiselle, jotka tekevät työtä sydän mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ihminen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Diakonissalaitoksen toimintakertomus 2023 – uudistumisen vuosi29.4.2024 14:07:15 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 myös Diakonissalaitoksen toimintaan vaikuttivat hyvinvointialueiden käynnistyminen, työntekijöiden saatavuus, sote-palveluihin kohdistuvat sopeutusvaateet, eriarvoisuuden lisääntyminen ja yleinen turvallisuustilanne. Kuluneen vuoden aikana veimme monta isoa muutoshanketta päätökseen ja reagoimme myös nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Hallituksen maahanmuuttoesitykset heikentävät työllisyysastetta ja vaikeuttavat kotoutumista25.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Diakonissalaitos on äärimmäisen huolissaan hallituksen lukuisista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevista kiristyksistä. Muutokset ovat haitallisia sekä matalapalkka-alojen työllisyysasteelle että eriarvoistumiskehitykselle. Esitysten vaikutuksia ei myöskään ole arvioitu riittävällä tarkkuudella.
Muistutuskutsu: Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?24.4.2024 10:25:46 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?19.4.2024 12:57:53 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Empatia lisää ymmärrystä ja vähentää eriarvoisuutta10.4.2024 12:28:48 EEST | Tiedote
“Onko empatia etuoikeus? Ketä kohtaan on vaikea tuntea empatiaa? Miltä empaattinen yhteiskunta tuntuisi?”, kysyy tänään Helsingin metroasemilla ja katukuvassa julkistettava empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan videoteosten sarja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme