Suomen ympäristökeskus

Muovien kiertotalous tarvitsee uudenlaista tuotesuunnittelua ja logistiikkaa

Jaa

Muovien kiertotalouteen pääseminen haastaa ajattelemaan muovin elinkaaren uusiksi pala kerrallaan. Suomessa on käynnissä useita hankkeita, jotka avaavat väyliä muovin koko elinkaaren tarkasteluun ja nykyisten järjestelmien ravisteluun. Muovin lajittelun, keräyksen ja kierrätyksen lisäksi tarvitaan muita toimia kestävän kiertotalouden aikaansaamiseksi.

Kuvassa muovipulloista askarreltuja kissannäköisiä kukkaruukkuja, joissa kasvaa viherkasveja.
Kuva: stock.adobe.com

Tuotesuunnittelun ja logistiikkaratkaisujen teemoihin pureuduttiin 27. marraskuuta muovien kiertotalouteen tähtäävien PlastLIFE-hankkeen ja SPIRIT-ohjelman järjestämässä seminaarissa. Ratkaisuja muovin elinkaaren alku- ja loppupäähän etsi satakunta asiantuntijaa.

Kiertotalouteen tähtäävä tuotemuotoilu haastaa kertakäyttökulttuurin

Tuotemuotoilun perinteiset trendit ovat painottaneet kausittaisia muotivirtauksia, yritysten myynti- ja markkinointistrategioita sekä vanhan korvaamista uudella. Ympäristöarvojen vahvistumisen myötä tuotesuunnittelu on siirtymässä kohti kestäviä materiaaleja, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. 

Lapin yliopiston professori Jonna Häkkilä ryhmineen tutkii tuotesuunnittelun mahdollisuuksia PlastLIFE-hankkeessa. Seminaarin keynote-puheenvuorossaan Häkkilä toi esiin, miten kuluttajien käyttäytymisen muutos vaikuttaa tuotesuunnittelijoiden työhön: 

“Kansalaiset ovat yhä aktiivisempia toimijoita tuotteiden elinkaaren aikana, ja sellaiset trendit kuten upcycling ja ”tee se itse” -kulttuuri haastavat perinteiset ajattelutavat tuotemuotoilussa. Tämä korostaa yhteissuunnittelun ja kansalaisten osallisuuden merkitystä, kun halutaan vähentää, käyttää uudelleen ja kierrättää muoveja.”

Kierrätysmuovin käyttö uusiin tuotteisiin voi olla myös ilmastoteko 

Panostamalla muovin kierrätykseen ja kierrätysmuovin käyttöön uusissa tuotteissa voidaan vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta sekä muovijätteen polttoa ja näistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. 

“Kun tarkastellaan korkealaatuisten ja huonolaatuisten muovien kierrätyksen ilmastohyötyjä, voidaan huonolaatuisten muovien kierrätyksellä esimerkiksi ratapölkyiksi merkittävästi viivyttää jätteeksi päätyneiden muovien polttamista, mikä on hyväksi ilmastolle. Korkealaatuinen kierrätys on kuitenkin parempi vaihtoehto, koska se voi vähentää sekä polttamista että muovien tuotantoa neitseellisistä materiaaleista,” totesi Tomas Ekvall, tutkija, neuvonantaja ja Chalmersin teknillisen yliopiston dosentti seminaariesityksessään.

Miltä näyttää tulevaisuuden kiertotalouden logistiikka?

Pakkausjätteen lajittelun ja keräyksen kasvu uhkaa kasvattaa kierrätyslogistiikan hiilijalanjälkeä. On ehdotettu tutkittavaksi, voidaanko kierrätyslogistiikan hiilijalanjälkeä pienentää yksinkertaistamalla pakkausjätteen keräystä ja tehostamalla niiden lajittelua laitosmittakaavassa.

Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT Teknologian tutkimuskeskuksesta sanoi keynote-puheenvuorossaan, että nykyaikainen pakkausjätteen logistiikka kohtaa kaksi haastetta: kasvavan monimutkaisuuden ja siitä seuraavan tehokkuuden heikkenemisen. 

“Tulevaisuudessa meidän on parannettava lajittelun luotettavuutta, jotta voimme hallita logistiikan vaikutusta kokonaishiilijalanjälkeen tinkimättä kerättyjen materiaalivirtojen laadusta”, sanoi professori Harlin.

Tuotesuunnittelun ja logistiikan kehittämisellä parempaan muovien kiertotalouteen

Uusien ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan yhteistä ideointia ja eri alojen osaamisten yhteen tuomista. Tilaisuudessa järjestetyissä asiantuntijoiden työpajoissa haettiin näkökulmia ja uusia mahdollisuuksia tuotesuunnitteluun ja logistiikkaratkaisuihin.

“Suunnittelulla voidaan vaikuttaa muovien turhan kulutuksen vähentämiseen, tuotteiden korjattavuuteen, fossiilisen raaka-aineen käytön korvaamiseen sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen monessa vaiheessa. Tuotesuunnittelussa materiaalivalinnat ja rakenteelliset ratkaisut, palvelujärjestelmien muotoilu uudelleenkäytettäville tuotteille ovat esimerkkejä uusista mahdollisuuksista,” summasi erikoistutkija, PlastLIFE-hankkeen projektipäällikkö Helena Dahlbo.

Jätteenkeräystä pohdittiin toisessa iltapäivän työpajoista. Aihe ja siihen ehdotettu skenaariotutkimus herätti laajaa kiinnostusta. 

“Osallistujien antamat runsaat kommentit  eri jätteenkeräysmalleihin liittyen ovat arvokasta sisältöä, kun aiheesta lähdetään muokkaamaan konkreettisempaa tutkimussuunnitelmaa,” sanoo SPIRIT-ohjelman päällikkö Jari Lehtinen.

Seminaari onnistunut osoitus hankerajat ylittävän yhteistyön merkityksestä

Yli satapäisen muovin kiertotaloudesta kiinnostuneen yritys- ja tutkimusmaailman ammattilaisista koostuneen osallistujajoukon kerännyt Enabling the Circular Economy of Plastics -seminaari Espoon Innopolissa toteutettiin kahden viime vuonna alkaneen valtakunnallisen hankeyhteenliittymän, Suomen ympäristökeskuksen vetämän PlastLIFE-hankkeen ja Borealis Polymersin ohjaaman SPIRIT-ohjelman yhteistyönä. PlastLIFE ja SPIRIT hankekumppaneineen tekevät töitä kestävän kiertotalouden, muovin kierrätyksen tehostamisen ja kierrätysmuovin hyödyntämisen eteen.

PlastLIFE ja SPIRIT kokoavat yhteensä yli 60 kumppania työskentelemään muovien kiertotalouden vauhdittamisen eteen. Mukana on muoviteollisuutta, kierrätysyrityksiä, järjestöjä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. EU:n LIFE-ohjelmasta rahoittama Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE-hanke edistää Suomen Muovitiekartan tavoitteita muovien turhan kulutuksen vähentämisestä ja välttämisestä, muovien kierrättämisestä ja valmistuksen fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta. SPIRIT-ohjelman tavoitteena on johtaa Suomen muoviteollisuuden muutosta kohti uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa muovin valmistusta, hiilineutraalia tuotantoa ja toimivaa muovien kiertotaloutta. Borealis Polymersin vetämää ohjelmaa rahoittaa Business Finland.

null

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

erikoistutkija Helena Dahlbo, PlastLIFE-hanke, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 095, helena.dahlbo@syke.fi

SPIRIT-ohjelman päällikkö Jari Lehtinen, Borealis Polymers, p. +358 50 3794 270, jari.lehtinen@borealisgroup.com

viestintäasiantuntija Johanna Kaunisto, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 297, johanna.kaunisto@syke.fi

viestintäasiantuntija Heli Poikonen, Borealis Polymers, +358 50 3794 119, heli.poikonen@borealisgroup.com

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:0295 251 072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna11.7.2024 14:50:43 EEST | Tiedote

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna i hela landet och observationer har gjorts ända till Lappland. På öppet hav finns det nu cyanobakterier i Finska viken och Skärgårdshavet, i södra Bottenhavet håller cyanobakterier på att utvecklas. I kustområdet har cyanobakterier fortfarande observerats huvudsakligen vid Nylands och Egentliga Finlands kuster och antalet observationer har knappt förändrats alls.

Slight increase in blue-green algae observations in inland waters11.7.2024 14:40:48 EEST | Press release

Blue-green algae observations have increased slightly throughout the country, and observations have been made even in Lapland. Blue-green algae now occur in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. In the southern part of the Bothnian Sea blue-green algae are just developing. Blue-green algae have still been observed in the coastal area, mainly on the coasts of Uusimaa and Southwest Finland, and the number of observations has not changed much.

Sinilevähavainnot sisävesillä lisääntyneet hieman11.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä koko maassa, ja havaintoja on tehty aina Lappia myöten. Avomerellä sinilevää on nyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Selkämeren eteläosassa sinilevä on vasta kehittymässä. Rannikkoalueella sinilevää on havaittu edelleen pääasiassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, eikä havaintojen määrä ole juurikaan muuttunut. Huom! Korjattu tiedotteen lopussa: Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin enemmän kansalaishavaintoja kuin viime viikolla.

The blue-green algae situation has remained stable since last week, unstable and windy weather slows down the growth of blue-green algae4.7.2024 13:06:23 EEST | Press release

The blue-green algae situation has remained stable since last week. In inland waters, blue-green algae observations have slightly decreased, and the algae situation in coastal areas has remained unchanged. In sea areas, windy weather has largely mixed blue-green algae with water mass. In recent days, blue-green algae have been observed especially in the west of Hanko and the Upinniemi open sea area.

Algläget har hållits stabilt sedan förra veckan, det instabila och blåsiga vädret dämpar ökningen av cyanobakterier4.7.2024 13:03:26 EEST | Tiedote

Algläget har varit stabilt sedan förra veckan. Observationerna av cyanobakterier har minskat något i insjöarna och algläget i kustområdena har förblivit oförändrat. I havsområdena har det blåsiga vädret till stor del blandat ihop cyanobakterierna med vattenmassan. Under de senaste dagarna har cyanobakterier observerats särskilt väster om Hangö och i Obbnäsfjärden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye