Keliakian esiintyvyys Suomessa on kasvussa
Tuore tutkimus osoittaa, että keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista. Sairaus on silti yhä vahvasti alidiagnosoitu.
Tampereen yliopiston tutkijoiden juuri julkaistusta tutkimuksesta selviää, että keliakian esiintyvyys on jatkanut kasvuaan Suomessa. Sama Keliakiatutkimuskeskuksen tutkimusryhmä selvitti jo aiemmin, että vuosien 1980 ja 2000 välillä keliakiaa sairastavien määrä Suomessa kymmenkertaistui.
Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista. Nyt saatujen tulosten perusteella keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista.
– Tämä ei johdu pelkästään paremmasta diagnostiikasta, vaan taudin todellinen esiintyvyys väestössä on myös kasvanut. Keliakiasta on tullut kansansairaus, Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja ja sisätautiopin professori Katri Kaukinen toteaa.
Maailmanlaajuisesta perspektiivistä katsoen keliakian esiintyvyys on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Syytä keliakian lisääntymiseen ei kuitenkaan tiedetä.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine eli gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Suolen limakalvovaurio puolestaan häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Keliakia voi ilmetä monenlaisina oireina missä iässä tahansa. Tyypillisimpiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, vatsakipu, vatsan turvotus ja raudanpuuteanemia.
Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen taipumus. Nyt tehdyssä tutkimuksessa saatiin lisäksi vahvistusta aiempiin näyttöihin siitä, että jos henkilöllä on todettu jokin muu autoimmuunisairas, lisää se riskiä myös keliakian puhkeamiseen. Tällaisia autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta.
Keliakia on edelleen vahvasti alidiagnosoitu Suomessa ja maailmalla. Tämä lisää haastetta terveydenhuollolle.
– On tärkeää ymmärtää keliakian moninainen taudinkuva, ja epäillä taudin olemassaolon mahdollisuutta herkästi. Keliakian vasta-ainetestejä kannattaisi käyttää matalalla kynnyksellä. Niiden avulla keliakia pystytään joko diagnosoimaan suoraan tai tietyissä tilanteissa vasta-ainepositiivinen henkilö voidaan ohjata jatkotutkimuksiin, Kaukinen sanoo.
Keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, josta keliaakikot hyötyvät taudinkuvasta riippumatta.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Alimentary Pharmacology and Therapeutics -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri Kaukinen
katri.kaukinen@tuni.fi
0503247864
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme