Keliakian esiintyvyys Suomessa on kasvussa
Tuore tutkimus osoittaa, että keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista. Sairaus on silti yhä vahvasti alidiagnosoitu.

Tampereen yliopiston tutkijoiden juuri julkaistusta tutkimuksesta selviää, että keliakian esiintyvyys on jatkanut kasvuaan Suomessa. Sama Keliakiatutkimuskeskuksen tutkimusryhmä selvitti jo aiemmin, että vuosien 1980 ja 2000 välillä keliakiaa sairastavien määrä Suomessa kymmenkertaistui.
Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista. Nyt saatujen tulosten perusteella keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista.
– Tämä ei johdu pelkästään paremmasta diagnostiikasta, vaan taudin todellinen esiintyvyys väestössä on myös kasvanut. Keliakiasta on tullut kansansairaus, Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja ja sisätautiopin professori Katri Kaukinen toteaa.
Maailmanlaajuisesta perspektiivistä katsoen keliakian esiintyvyys on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Syytä keliakian lisääntymiseen ei kuitenkaan tiedetä.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine eli gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Suolen limakalvovaurio puolestaan häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Keliakia voi ilmetä monenlaisina oireina missä iässä tahansa. Tyypillisimpiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, vatsakipu, vatsan turvotus ja raudanpuuteanemia.
Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen taipumus. Nyt tehdyssä tutkimuksessa saatiin lisäksi vahvistusta aiempiin näyttöihin siitä, että jos henkilöllä on todettu jokin muu autoimmuunisairas, lisää se riskiä myös keliakian puhkeamiseen. Tällaisia autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta.
Keliakia on edelleen vahvasti alidiagnosoitu Suomessa ja maailmalla. Tämä lisää haastetta terveydenhuollolle.
– On tärkeää ymmärtää keliakian moninainen taudinkuva, ja epäillä taudin olemassaolon mahdollisuutta herkästi. Keliakian vasta-ainetestejä kannattaisi käyttää matalalla kynnyksellä. Niiden avulla keliakia pystytään joko diagnosoimaan suoraan tai tietyissä tilanteissa vasta-ainepositiivinen henkilö voidaan ohjata jatkotutkimuksiin, Kaukinen sanoo.
Keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, josta keliaakikot hyötyvät taudinkuvasta riippumatta.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Alimentary Pharmacology and Therapeutics -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri Kaukinen
katri.kaukinen@tuni.fi
0503247864
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme