Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Markus Laukkanen tarkastelee väitöskirjassaan verkkoyhteisöjen tapoja kertoa tarinoita Game of Thrones -televisiosarjasta monitieteisen kertomuksentutkimuksen metodien avulla. Erityinen huomio kiinnittyy siihen, miten tekijän rooli hajautuu yksittäistä henkilöä ja jopa tuotantoyhtiötä laajemmalle toimijoiden verkostolle.
– Sisällöntuottajat ja myös ihan tavalliset internetin käyttäjät voivat uudelleenkerronnallistaa suosittuja teoksia esimerkiksi luomalla niistä faniteorioita, meemejä, juonireferaatteja sekä muuta vastaavaa sisältöä.
Laukkasen tutkimus lähestyy yleisön luomia, täydentäviä digitaalisia tekstejä uudistamalla kirjallisuustieteen klassista paratekstin käsitettä. Parateksteillä tarkoitetaan aputekstejä, jotka ohjaavat yleisön ymmärrystä esimerkiksi romaanista tai televisiosarjasta. Tällaisia aputekstejä ovat esimerkiksi takakansitekstit, esipuheet ja tekijöiden haastattelut.
Kirjallisuuden paratekstit ovat perinteisesti tekijän tai kustantamon tuottamia, kun taas Game of Thronesin kaltaisten mediateosten aputekstien sisällöistä on tavallisesti vastuussa tuotantoyhtiö. Verkossa käytännössä kuka tahansa voi kuitenkin luoda paratekstejä mille tahansa tekstille esimerkiksi YouTube-videoiden muodossa. Kun yleisön ja vaikuttajien luomia verkkosisältöjä luetaan ja jaetaan, niille myönnetään diskursiivista auktoriteettia.
– Jos vaikkapa jokin meemi tai faniteoria katsotaan jakamisen arvoiseksi, sille annetaan valtaa vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme kohdeteosta. Juuri tästähän parateksteissä on kyse. Verkon paratekstien tekijät eivät voi välttää itsensä asemoimista teosten alkuperäisiin tekijöihin rinnastuvaan rooliin.
Aiemmassa tutkimuksessa on usein esitetty, että kertomusten tekijöiden ja yleisöjen välinen suhde muodostuu digitaalisilla alustoilla erilaiseksi kuin aiemmissa mediaympäristöissä. Yleisön rooli kertomusten määrittäjänä korostuu sosiaalisessa mediassa. Laukkasen väitöskirjan mukaan myös sellaiset kertomukset, joita ei ole luotu internetin ehdoilla, altistuvat internetajan kulttuurissa digitaalisten ympäristöjen logiikalle.
– Kaikenlaisia teoksia aina antiikin aikaisista muinaisteksteistä lähtien tuodaan osaksi internetin julkista keskustelua, ja tätä kautta yleisöt voivat välineellistää niitä osaksi omia kertomuksiaan. Nämä välineelliset kertomukset sitten ovat yleensä poliittisesti latautuneita, ja usein myös alkuperäisiä tekstejä vääristeleviä.
Väitöstilaisuus perjantaina 28. marraskuuta
Filosofian maisteri Markus Laukkasen kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Co-Opting Game of Thrones with Digital Paratext Narratives: Interactivity, authorship, and affordances in the storytelling environment of the internet tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 28.11.2025. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Stefan Iversen Aarhusin yliopistosta Tanskasta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Laukkanen
markus.laukkanen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme