Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n raportti: Laajat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja muuttavat suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa

Jaa

Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria ja yhdessä hallitusohjelmassa esitettyjen uudistusten kanssa ne muuttavat toteutuessaan suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa, todetaan THL:n tuoreessa raportissa.

Hallitus suunnittelee leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen, kuntoutusetuuksiin ja toimeentulotukeen. Lisäksi vuosina 2024–2027 jätettäisiin indeksikorotukset tekemättä merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia. Tämä niin sanottu indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksien ostovoima heikkenee, kun esimerkiksi ruoka kallistuu.

”Etuuksiin kohdistuvat säästöt ovat vain osa hallituksen esittämiä uudistuksia, jotka vievät kohti velvoittavampaa hyvinvointivaltion mallia. Kaavaillut uudistukset korostavat yksilön ja perheiden omaa vastuuta toimeentulostaan. Muutosten seuraukset ovat haitallisimpia niille, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hankkia työtuloja tai lisätä työntekoa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Indeksijäädytykset heikentävät monen taloutta

Indeksijäädytyksiä on käytetty Suomessa aiemminkin. Nyt niillä on kuitenkin hyvin suuri taloudellinen vaikutus sosiaaliturvaa saaviin ihmisiin ja perheisiin, sillä hintojen nousu on ollut nopeaa.

Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät saa aiheuttaa samoille ihmisille tai jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kohtuutonta tilannetta.

”Hallituksen ehdotukset sosiaaliturvan säästöistä kasautuvat kuitenkin voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Leikkausten yhteisvaikutukset osuvat pahimmin pienituloisimpiin

THL:n laskelmien mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin. 

Ensimmäisessä ja toisessa tulokymmenyksessä yli puolella tulot pienentyisivät, kolmannessa tulokymmenyksessä reilulla kolmanneksella.

”Tästä eteenpäin toimien vaikutukset pienenisivät tulokymmenyksittäin niin, että ylimmässä kymmenyksessä ne koskettaisivat enää vain noin viittä prosenttia ihmisistä”, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.

Arviossa on huomioitu, että kaikista pienituloisimmille toimeentulotuki korvaisi leikkaukset. Samalla laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi arviolta 27 prosenttia eli noin 100 000 hengellä.  

Eri väestöryhmissä sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat suhteellisesti voimakkaimmin työttömiin ja opiskelijoihin.

Esimerkiksi vajaalla kolmanneksella työttömyysetuutta saavista tulot tippuisivat vähintään viisi prosenttia.

Opiskelijoista noin 64 prosentilla tulot putoaisivat vähintään viidellä prosentilla, kun opintolainaa ei huomioida tuloina. Jos opintolaina huomioidaan, tulot vähenisivät opiskelijoista silti yli 30 prosentilla.

Eläkkeet ovat indeksijäädytysten ulkopuolella, mutta indeksijäädytys osuisi myös eläkkeensaajan asumistukeen, ja eläkeläisistä noin 15 prosentin tulot pienenisivät.  

”Sosiaalipolitiikan suunnanmuutoksen kannalta olennaista on, millaisen muodon ja sisällön hallitusohjelmaan kirjattu toimeentulotukiuudistus saa. Hallituksen tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea saavien määrä ja lisätä tuen vastikkeellisuutta. Jos saajilla ei ole mahdollisuuksia itse parantaa tilannettaan, vastikkeellisuus johtaa jo lähtötilanteessa niukan toimeentulon heikentymiseen. Sosiaalipolitiikan uuden paradigman reunaehtoja testataan myös perustuslaillisessa arvioinnissa”, Hiilamo sanoo.

THL on toteuttanut sosiaaliturvaleikkausten vaikutusten arvioinnin SISU-mikrosimulointimallilla. Analysoidut toimet kattavat noin kaksi kolmasosaa hallitusohjelmaan kirjatuista sosiaaliturvan leikkauksista.  

Vaikutusarvio on laajempi ja laskettu hieman eri oletuksin kuin aiemmin julkaistut. Siinä on otettu huomioon esimerkiksi indeksijäädytykset vuoteen 2027 asti. Arviossa ei ole huomioitu hallituksen toimien mahdollisia työllisyysvaikutuksia.

Tutkimuksesta tiiviisti: Säästötoimet osuvat pienituloisiin - Hallitus tavoittelee talouden tasapainottamisen lisäksi sosiaalipolitiikan suunnanmuutosta 

Työpaperi: Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027

Lisätiedot:

Heikki Hiilamo
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6150

Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
p. 029 524 6134

Joonas Ollonqvist
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7953

Sähköpostit ovat muotoa:
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoa julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kutsu: Tiedotustilaisuus syyhystä verkossa ma 4.3. klo 131.3.2024 16:42:47 EET | Kutsu

Hyvät toimitukset, järjestämme medialle tiedotustilaisuuden syyhytilanteesta maanantaina 4.3. klo 13–14. Tilaisuus pidetään Teamsilla, jonka välityksellä asiantuntijoille voi myös esittää kysymyksiä. Lähetämme Teams-linkin niille, jotka ovat ilmoittautuneet tilaisuuteen. Tilaisuudessa ovat paikan päällä THL:n ylilääkäri Leif Lakoma, Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) johtaja Reima Palonen sekä Fimeasta johtaja, erikoislääkäri Piia Vuorela. STM:n Turvallisuus ja terveys -osaston päällikkö Taneli Puumalainen osallistuu infoon etänä. Lakoma käy läpi ajankohtaisen syyhytilanteen tartuntojen sekä niiden ehkäisyn ja hoidon osalta. Vuorela kertoo syyhyn turvallisesta lääkehoidosta, lääkkeiden saatavuudesta ja myyntiluvista ja Palonen lääkkeiden hinnan määräytymisestä ja Kela-korvattavuudesta. Tilaisuuden päätyttyä on mahdollisuus tehdä kamerahaastatteluita paikan päällä olevien asiantuntijoiden kanssa. Aika: Maanantai 4.3. klo 13–14. Paikka: Teams (linkki lähetetään ilmoittautuneille), THL, p

Suomessa voi tällä hetkellä olla paikallisia syyhyepidemioita – diagnosoitujen tapausten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina29.2.2024 14:22:30 EET | Tiedote

Diagnosoitujen syyhytapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Tapauksia raportoitiin viime vuonna THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään (Avohilmo) 37 190 kappaletta, mikä on 74 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuonna 2022 tapauksia raportoitiin puolestaan 21 355 kappaletta, mikä oli 85 prosenttia enemmän kuin 2021. Tänä vuonna diagnooseja on raportoitu Avohilmoon toistaiseksi 3 610. THL:n ylilääkärin Leif Lakoman mukaan Suomessa voi tällä hetkellä olla paikallisia syyhyepidemioita, mutta koko maan tason epidemiasta ei ole kysymys. ”Syyhytartunta voi aiheuttaa etenkin lapsiperheissä merkittävää harmia ja vaivaa, mutta onneksi siitä kyllä parantuu eikä pysyviä vaivoja jää. Kaikki syyhytapaukset tulee silti pyrkiä hoitamaan huolellisesti”, Lakoma sanoo. Hänen mukaansa monissa Euroopan maissa on raportoitu syyhytapausten määrän kasvusta viimeisen kymmenen vuoden aikana. ”Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. Ihmisillä on ollut syyhyä aina, e

THL aloittaa muutosneuvottelut – sopeutustarve jopa 12 miljoonaa euroa28.2.2024 13:58:00 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnistää koko laitoksen henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Syynä ovat voimakkaasti laskeva valtion talousarviorahoitus ja samanaikaisesti laitokselle osoitetut uudet tehtävät ja niihin liittyvät toiminnan uudelleenjärjestelyt. Sopeutustarve on noin 12 miljoonaa euroa, minkä takia henkilötyöpanos vähenee enintään 200 henkilötyövuotta. Se on noin 15 prosenttia THL:n nykyisestä henkilöstöstä. Henkilötyön vähennyksen lisäksi osa sopeutustarpeesta voidaan saavuttaa muista kustannuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye