Terve Suomi -tutkimus: Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia - yhteiskunnallisten toimien aika on nyt
4.12.2023 01:59:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta.
Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden raja-arvona pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.
Lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.
Tiedot käyvät ilmi THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta, jossa kutsuttiin laajaan terveystarkastukseen 10 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä. Heistä 5 800 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen.
”Lihavuus yleistyy ja sen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtämässä käsiin. Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle. Viimeistään nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia väestön lihomisen pysäyttämiseksi. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset”, toteaa tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist.
Diabetesta sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista
Diabetesta sairastaa naisista 10 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli puolta miljoonaa suomalaista. Viidesosa heistä sairastaa tautia tietämättään.
Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Diabetesriskitestin tulosten perusteella liki 160 000 suomalaista sairastuu tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana, jos riskitekijöihin ei puututa.
Kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli ovat yhä yleisiä lääkityksen lisääntymisestä huolimatta
Terve Suomi -tutkimuksessa todettiin myös, että joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine. Tämä tarkoittaa yli 2 miljoonaa henkilöä.
Jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017.
Verenpaineet eivät myöskään enää laske, kuten vielä 2000-luvun alkupuolella.
”On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään”, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta. ”Lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa.”
Yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla kolesterolilääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot.
Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu työikäisillä.
”Triglyseridirasvojen pitoisuutta lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö sekä ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa sekä vähäkuituisia hiilihydraatteja”, Lehtoranta kertoo.
Eläkeikäisillä menee kansantautien riskitekijöiden suhteen paremmin. Heillä esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mitä ainakin osittain selittää kolesterolilääkkeiden lisääntynyt käyttö.
”Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan näyttäisi valoisammalta, tarvitsemme lisää yhteiskunnallisia toimia, yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä riittävät resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon”, toteaa Annamari Lundqvist.
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia esitellään Kansanterveyspäivässä ti 5.12. Päivän aiheena on työikäisten terveys, työ- ja toimintakyky. Tilaisuutta voi seurata verkossa ja paikan päällä THL:n tiloissa Helsingissä.
Kansanterveyspäivän ohjelma ja ilmoittautuminen
Lähde:
Lihavuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Diabetes, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Verenpaine, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Kolesteroli, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lisätietoja:
Annamari Lundqvist
tutkimuksen johtaja
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi
Lara Lehtoranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8234
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 15/20262.4.2026 15:03:46 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 2.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset to 9.4. Perheen monimuotoisten ongelmien yhteys nuorten huumekuolemiin. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ti 7.4. Yhteistyö toimii yleensä kahden kesken - mutta entä kun pöydän ääressä on kokonainen verkosto? Kirjoittajat: Katja Sankalahti, THL, Antti Tuomisto, Turun yliopisto, Johanna Kreku, Lapin yliopisto ke 8.4. Liikunta ja romanit – hyvinvoinnin ja tasa-arvon kysymys. Kirjoittajat: Malte Gashe, tutkija, Helsingin Yliopisto, Po
THL viikolla 14/202626.3.2026 15:03:15 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 26.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ke 1.4. Katupöly heikentää ilmanlaatua ja lisää terveysriskejä. Nopeusrajoitusten alentamisen vaikutukset katupölyn määrään ja keinot, joilla omaa altistumista katupölylle voi vähentää. Lisätietoja: kati.matikainen(at)thl.fi, puh. 029 524 8403 Blogit ti 31.3. Hyvinvointialueiden rahoitus seuraa tarvetta – mutta kuka tuottaa tarpeen? Kirjoittaja: Juha Koivisto, johtava asiantuntija, THL Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös
Vaccinationstäckningen bland småbarn i Finland fortsatt hög, men andelen helt ovaccinerade ökar26.3.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Vaccinationstäckningen bland småbarn har länge varit på toppnivå i Finland. Enligt färsk statistik från THL är täckningsgraderna fortfarande höga, men andelen helt ovaccinerade barn har ökat.
Pikkulasten rokotuskattavuus Suomessa edelleen korkea, mutta täysin rokottamattomien osuus on kasvussa26.3.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Pikkulasten rokotuskattavuus on ollut Suomessa pitkään huippuluokkaa. THL:n tuoreen tilaston mukaan rokotuskattavuudet on edelleen korkealla tasolla, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kasvanut.
Hundraårig studie inleds – följer en hel årskull med familjer25.3.2026 00:05:00 EET | Pressmeddelande
Institutet för hälsa och välfärd (THL) inleder en internationellt sett exceptionellt omfattande studie, som följer den årskull som föds i Finland 2026–2029 och deras familjer. Studien Framtidens Finland inleds i mars inom HUS-området och utvidgas senare till hela landet. Studien finansieras av Finska Kulturfonden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme