Alle kouluikäisistä lapsista yli puolet osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen
4.12.2023 06:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston laaja pitkittäistutkimus osoittaa, että yli puolet varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen, ja kouluikäisistä liikuntaharrastuksiin osallistuu jopa 75 prosenttia. Kolmen seurantavuoden aikana lasten liikuntaharrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen, mutta alueellisia eroja esiintyi. Maaseudun ja Pohjois-Suomen lapsilla liikunnan harrastaminen lisääntyi vähiten.
Varhaiskasvatusikäisistä tutkimukseen osallistuneista lapsista 56 prosenttia ja alakouluikäisistä 75 prosenttia harrasti ohjattua liikuntaa. Jalkapallo, tanssi, voimistelu, uinti ja jääkiekko olivat lasten yleisimpiä liikuntaharrastuksia.
- Ennen kouluikää lapset harrastavat enemmän monipuolisia ja yhteen lajiin sitoutumattomia harrastuksia, kuten liikuntakerhoja, luistelua ja jumppaa. Kouluiässä liikuntaharrastukset muuttuvat lajispesifimmiksi, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.
Varhaislapsuudessa tärkeintä on monipuolinen liikkuminen. Harrastuksiin ei ole kiire
Kolmen seurantavuoden aikana lasten harrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen.
- Lapset aloittavat liikunnan harrastamisen yhä nuorempina. Useat vanhemmat voivat kokea painetta siitä, että heidän lapsensa löytäisi mukavan ja kiinnostavan harrastuksen jo ennen kouluikää, Niemistö toteaa.
Motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta harrastamisen aloittamiseen ei ole kuitenkaan kiire.
- Tutkimusten mukaan omaehtoinen ja ohjattu liikkuminen tukevat toisiaan. Varhaislapsuudessa tärkeintä on turvata erilaisia ja kannustavia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat lapsen liikkumisen monipuolisesti. Esimerkiksi runsas ulkoilu tukee motoristen perustaitojen oppimista. Liikunnan harrastaminen muuttuu tärkeämmäksi myöhemmin kouluiässä, Niemistö jatkaa.
Perheen taloudellinen tilanne ei vaikuttanut lapsen harrastuksessa jatkamiseen
Lasten ja nuorten korkeat harrastuskustannukset ovat puhuttaneet ja nostaneet huolta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että perheen taloudellinen tilanne ei ollut yhteydessä tutkimukseen osallistuneiden lasten harrastamisessa jatkamiseen.
- Varhaislapsuudessa ja alakouluiässä emme havainneet harrastavien, ei harrastavien ja harrastuksen lopettaneiden lasten perheiden välillä tilastollisesti merkitseviä taloudellisia eroja. Tämä voi kieliä siitä, että harrastuskustannukset nousevat vasta lapsen varttuessa, vaikka harrastuskohtaisia eroja saattaa olla, Niemistö pohtii.
- Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää. Tässä apuna voi olla paremmin eri ikävaiheisiin kohdennetut tukitoimet esimerkiksi harrastuskustannusten kattamiseen.
Lasten liikuntaharrastaminen suurinta pääkaupunkialueella ja Etelä-Suomessa
Asuinpaikan perusteella havaittiin eroja lasten liikunnan harrastamisessa. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa lapset harrastivat eniten. Maaseudulla ja Pohjois-Suomessa liikuntaharrastaminen lisääntyi vähiten seurantavuosien aikana.
- Nämä alueelliset erot voivat selittyä sillä, että tiheimmin asutuilla alueilla on enemmän mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin, sillä rakennettuja liikuntapaikkoja, seuratoimijoita ja muita liikunnan järjestäjätahoja on enemmän. Hyvät harrastustilat voivat houkutella myös liikunnan tarjoajia toiminnan järjestämiseen. Toisaalta tiivis rakentaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi olla yhteydessä siihen, etteivät aikuiset koe lapsen ulkona leikkimisen olevan turvallista ja sen vuoksi lapselle etsitään tietoisemmin ohjattuja liikuntaharrastuksia, Niemistö jatkaa.
Pitkittäistutkimuksessa tutkittiin lasten osallistumista ohjattuun liikuntaharrastukseen varhaiskasvatusikäisinä vuosina 2015–2016 (n = 951 lasta) ja kolme vuotta myöhemmin alakoululaisina vuosina 2018–2020 (n = 637 lasta). Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 3–11-vuotiaita. Liikunnan harrastamista tarkasteltiin lasten asuinpaikan maantieteellisen sijainnin mukaan.
Alkuperäinen artikkeli ”Ohjatun liikunnan harrastaminen ja pysyvyys 3–11-vuotiaana – kolmen vuoden seurantatutkimus” julkaistiin Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2023. Niemistön lisäksi artikkelin kirjoittajina olivat liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeiden johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit.html
Lisätietoja
Taitavat tenavat -tutkimushankkeen nettisivut: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/taitavat-tenavat-skilled-kids
Liikkuva perhe -tutkimushankeen nettisivut: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/liikkuva-perhe-active-family
Yhteyshenkilö:
Donna Niemistö tutkijatohtori
Liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen23.2.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi. Kehityksen taustalla ovat sekä muuttuneet odotukset varhaiskasvatuksen tehtävästä että koulutuspoliittiset linjaukset. Samalla päiväkotien arkea ovat muovanneet merkittävät rakenteelliset ja poliittiset uudistukset. Väitöstutkimus osoittaa, että muutosten toteutuminen arjessa riippuu ratkaisevasti siitä, miten johtaminen päiväkodeissa toimii.
Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi19.2.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto on yhä näkyvämpi osa nuorten arkea. Sosiaalisen median kanavat, algoritmit ja nopeasti leviävä sisältö altistavat yläkoululaiset virheelliselle tiedolle päivittäin. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka hyvin nuoret tunnistavat disinformaation ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kykyynsä erottaa tosi valheesta.
Suomen Akatemia rahoittaa musiikin kansainvälisen huippututkijan paluun Jyväskylän yliopistoon19.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 27,5 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta kutsuttavien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen. Jyväskylän yliopistoon myönnettiin 2,5 miljoonan euron rahoitus musiikin huippututkija Tuomas Eerolan rekrytointiin. Rahoituksen turvin kaikkiaan 11 kansainvälistä tutkijaa siirtyy suomalaisiin yliopistoihin professorin tehtäviin ja perustaa niihin tutkimusryhmänsä.
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiöltä merkittävä tuki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle - Säätiö myönsi apurahoja 265 000 euroa18.2.2026 21:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sr. on lahjoittanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle 190 000 euron apurahan 18.2.2026. Apurahatilaisuudessa Säätiö jakoi apurahoja kauppatieteiden opiskeluun sekä korkeakouluasteisen kaupallisen koulutuksen ja liikesivistyksen ylläpitoon ja tukemiseen Jyväskylässä yhteensä 265 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme