Alle kouluikäisistä lapsista yli puolet osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen
Jyväskylän yliopiston laaja pitkittäistutkimus osoittaa, että yli puolet varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen, ja kouluikäisistä liikuntaharrastuksiin osallistuu jopa 75 prosenttia. Kolmen seurantavuoden aikana lasten liikuntaharrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen, mutta alueellisia eroja esiintyi. Maaseudun ja Pohjois-Suomen lapsilla liikunnan harrastaminen lisääntyi vähiten.
Varhaiskasvatusikäisistä tutkimukseen osallistuneista lapsista 56 prosenttia ja alakouluikäisistä 75 prosenttia harrasti ohjattua liikuntaa. Jalkapallo, tanssi, voimistelu, uinti ja jääkiekko olivat lasten yleisimpiä liikuntaharrastuksia.
- Ennen kouluikää lapset harrastavat enemmän monipuolisia ja yhteen lajiin sitoutumattomia harrastuksia, kuten liikuntakerhoja, luistelua ja jumppaa. Kouluiässä liikuntaharrastukset muuttuvat lajispesifimmiksi, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.
Varhaislapsuudessa tärkeintä on monipuolinen liikkuminen. Harrastuksiin ei ole kiire
Kolmen seurantavuoden aikana lasten harrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen.
- Lapset aloittavat liikunnan harrastamisen yhä nuorempina. Useat vanhemmat voivat kokea painetta siitä, että heidän lapsensa löytäisi mukavan ja kiinnostavan harrastuksen jo ennen kouluikää, Niemistö toteaa.
Motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta harrastamisen aloittamiseen ei ole kuitenkaan kiire.
- Tutkimusten mukaan omaehtoinen ja ohjattu liikkuminen tukevat toisiaan. Varhaislapsuudessa tärkeintä on turvata erilaisia ja kannustavia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat lapsen liikkumisen monipuolisesti. Esimerkiksi runsas ulkoilu tukee motoristen perustaitojen oppimista. Liikunnan harrastaminen muuttuu tärkeämmäksi myöhemmin kouluiässä, Niemistö jatkaa.
Perheen taloudellinen tilanne ei vaikuttanut lapsen harrastuksessa jatkamiseen
Lasten ja nuorten korkeat harrastuskustannukset ovat puhuttaneet ja nostaneet huolta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että perheen taloudellinen tilanne ei ollut yhteydessä tutkimukseen osallistuneiden lasten harrastamisessa jatkamiseen.
- Varhaislapsuudessa ja alakouluiässä emme havainneet harrastavien, ei harrastavien ja harrastuksen lopettaneiden lasten perheiden välillä tilastollisesti merkitseviä taloudellisia eroja. Tämä voi kieliä siitä, että harrastuskustannukset nousevat vasta lapsen varttuessa, vaikka harrastuskohtaisia eroja saattaa olla, Niemistö pohtii.
- Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää. Tässä apuna voi olla paremmin eri ikävaiheisiin kohdennetut tukitoimet esimerkiksi harrastuskustannusten kattamiseen.
Lasten liikuntaharrastaminen suurinta pääkaupunkialueella ja Etelä-Suomessa
Asuinpaikan perusteella havaittiin eroja lasten liikunnan harrastamisessa. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa lapset harrastivat eniten. Maaseudulla ja Pohjois-Suomessa liikuntaharrastaminen lisääntyi vähiten seurantavuosien aikana.
- Nämä alueelliset erot voivat selittyä sillä, että tiheimmin asutuilla alueilla on enemmän mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin, sillä rakennettuja liikuntapaikkoja, seuratoimijoita ja muita liikunnan järjestäjätahoja on enemmän. Hyvät harrastustilat voivat houkutella myös liikunnan tarjoajia toiminnan järjestämiseen. Toisaalta tiivis rakentaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi olla yhteydessä siihen, etteivät aikuiset koe lapsen ulkona leikkimisen olevan turvallista ja sen vuoksi lapselle etsitään tietoisemmin ohjattuja liikuntaharrastuksia, Niemistö jatkaa.
Pitkittäistutkimuksessa tutkittiin lasten osallistumista ohjattuun liikuntaharrastukseen varhaiskasvatusikäisinä vuosina 2015–2016 (n = 951 lasta) ja kolme vuotta myöhemmin alakoululaisina vuosina 2018–2020 (n = 637 lasta). Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 3–11-vuotiaita. Liikunnan harrastamista tarkasteltiin lasten asuinpaikan maantieteellisen sijainnin mukaan.
Alkuperäinen artikkeli ”Ohjatun liikunnan harrastaminen ja pysyvyys 3–11-vuotiaana – kolmen vuoden seurantatutkimus” julkaistiin Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2023. Niemistön lisäksi artikkelin kirjoittajina olivat liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeiden johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit.html
Lisätietoja
Taitavat tenavat -tutkimushankkeen nettisivut: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/taitavat-tenavat-skilled-kids
Liikkuva perhe -tutkimushankeen nettisivut: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/liikkuva-perhe-active-family
Yhteyshenkilö:
Donna Niemistö tutkijatohtori
Liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uudenlainen kulta-nanopartikkeleihin pohjautuva merkintämenetelmä laajentaa merkittävästi solujen kuvaamisen mahdollisuuksia2.12.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Yhdysvaltojen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden välinen uraauurtava kansainvälinen yhteistyö on esitellyt uuden lähestymistavan molekyylien merkitsemiseen ja visualisointiin solujen pinnoilla käyttämällä edistynyttä 3D-elektronimikroskopiaa.
Väitös: Pohjoisten järvien kestävä hoito huomioi lajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden ruumiinkoon ravintoverkossa (Kangosjärvi)1.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Tulokset osoittavat, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila.
Varhaiskasvatusjärjestelmä toimii, mutta perheiden valinnanvapaus ei aina toteudu (Kuusiholma-Linnamäki)1.12.2025 08:45:29 EET | Tiedote
Suomessa jokaisella lapsella on oikeus päästä varhaiskasvatukseen. Tätä turvaa varhaiskasvatuslaki, jonka avulla pyritään siihen, että palvelut ovat perheille helposti saatavilla. Varhaiskasvatukseen osallistumista tuetaan lisäksi tulosidonnaisilla asiakasmaksuilla sekä sisaralennuksilla, jotta varhaiskasvatus olisi aidosti mahdollinen kaikille lapsille, perheen tilanteesta riippumatta.
Kultananoklustereista uusia muokattavia materiaaleja nanoelektroniikkaan1.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kultananoklustereista rakennetut uudet MOF-materiaalit voivat mullistaa nanoelektroniikan. Kansainvälisellä tutkimustyöllä onnistuttiin kehittämään neljä innovatiivista materiaalia, joiden sähkönjohtavuus ja puolijohdemainen käyttäytyminen avaavat uusia mahdollisuuksia elektronisten ominaisuuksien tarkkaan hallintaan.
Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme