Alle kouluikäisistä lapsista yli puolet osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen
4.12.2023 06:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston laaja pitkittäistutkimus osoittaa, että yli puolet varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen, ja kouluikäisistä liikuntaharrastuksiin osallistuu jopa 75 prosenttia. Kolmen seurantavuoden aikana lasten liikuntaharrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen, mutta alueellisia eroja esiintyi. Maaseudun ja Pohjois-Suomen lapsilla liikunnan harrastaminen lisääntyi vähiten.

Varhaiskasvatusikäisistä tutkimukseen osallistuneista lapsista 56 prosenttia ja alakouluikäisistä 75 prosenttia harrasti ohjattua liikuntaa. Jalkapallo, tanssi, voimistelu, uinti ja jääkiekko olivat lasten yleisimpiä liikuntaharrastuksia.
- Ennen kouluikää lapset harrastavat enemmän monipuolisia ja yhteen lajiin sitoutumattomia harrastuksia, kuten liikuntakerhoja, luistelua ja jumppaa. Kouluiässä liikuntaharrastukset muuttuvat lajispesifimmiksi, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.
Varhaislapsuudessa tärkeintä on monipuolinen liikkuminen. Harrastuksiin ei ole kiire
Kolmen seurantavuoden aikana lasten harrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen.
- Lapset aloittavat liikunnan harrastamisen yhä nuorempina. Useat vanhemmat voivat kokea painetta siitä, että heidän lapsensa löytäisi mukavan ja kiinnostavan harrastuksen jo ennen kouluikää, Niemistö toteaa.
Motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta harrastamisen aloittamiseen ei ole kuitenkaan kiire.
- Tutkimusten mukaan omaehtoinen ja ohjattu liikkuminen tukevat toisiaan. Varhaislapsuudessa tärkeintä on turvata erilaisia ja kannustavia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat lapsen liikkumisen monipuolisesti. Esimerkiksi runsas ulkoilu tukee motoristen perustaitojen oppimista. Liikunnan harrastaminen muuttuu tärkeämmäksi myöhemmin kouluiässä, Niemistö jatkaa.
Perheen taloudellinen tilanne ei vaikuttanut lapsen harrastuksessa jatkamiseen
Lasten ja nuorten korkeat harrastuskustannukset ovat puhuttaneet ja nostaneet huolta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että perheen taloudellinen tilanne ei ollut yhteydessä tutkimukseen osallistuneiden lasten harrastamisessa jatkamiseen.
- Varhaislapsuudessa ja alakouluiässä emme havainneet harrastavien, ei harrastavien ja harrastuksen lopettaneiden lasten perheiden välillä tilastollisesti merkitseviä taloudellisia eroja. Tämä voi kieliä siitä, että harrastuskustannukset nousevat vasta lapsen varttuessa, vaikka harrastuskohtaisia eroja saattaa olla, Niemistö pohtii.
- Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää. Tässä apuna voi olla paremmin eri ikävaiheisiin kohdennetut tukitoimet esimerkiksi harrastuskustannusten kattamiseen.
Lasten liikuntaharrastaminen suurinta pääkaupunkialueella ja Etelä-Suomessa
Asuinpaikan perusteella havaittiin eroja lasten liikunnan harrastamisessa. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa lapset harrastivat eniten. Maaseudulla ja Pohjois-Suomessa liikuntaharrastaminen lisääntyi vähiten seurantavuosien aikana.
- Nämä alueelliset erot voivat selittyä sillä, että tiheimmin asutuilla alueilla on enemmän mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin, sillä rakennettuja liikuntapaikkoja, seuratoimijoita ja muita liikunnan järjestäjätahoja on enemmän. Hyvät harrastustilat voivat houkutella myös liikunnan tarjoajia toiminnan järjestämiseen. Toisaalta tiivis rakentaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi olla yhteydessä siihen, etteivät aikuiset koe lapsen ulkona leikkimisen olevan turvallista ja sen vuoksi lapselle etsitään tietoisemmin ohjattuja liikuntaharrastuksia, Niemistö jatkaa.
Pitkittäistutkimuksessa tutkittiin lasten osallistumista ohjattuun liikuntaharrastukseen varhaiskasvatusikäisinä vuosina 2015–2016 (n = 951 lasta) ja kolme vuotta myöhemmin alakoululaisina vuosina 2018–2020 (n = 637 lasta). Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 3–11-vuotiaita. Liikunnan harrastamista tarkasteltiin lasten asuinpaikan maantieteellisen sijainnin mukaan.
Alkuperäinen artikkeli ”Ohjatun liikunnan harrastaminen ja pysyvyys 3–11-vuotiaana – kolmen vuoden seurantatutkimus” julkaistiin Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2023. Niemistön lisäksi artikkelin kirjoittajina olivat liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeiden johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit.html
Lisätietoja
Taitavat tenavat -tutkimushankkeen nettisivut: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/taitavat-tenavat-skilled-kids
Liikkuva perhe -tutkimushankeen nettisivut: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/liikkuva-perhe-active-family
Yhteyshenkilö:
Donna Niemistö tutkijatohtori
Liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme