Jyväskylän yliopisto

Tutkimus: Varhaiskasvatuksen opettajilla ja kielivähemmistöön kuuluvilla vanhemmilla erilaisia käsityksiä lasten suomen kielen taidoista

Jaa

Kun monikielisen perheen lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa, alkaa paitsi uuden arjen, myös kielen oppimisen matka. Tutkimus paljastaa, miten kielivähemmistöperheiden lasten suomen kielen taitoa tarkastellaan varhaiskasvatuksessa ja millaisia jännitteitä se synnyttää vanhempien ja varhaiskasvattajien välille.

Tietoisuus erilaisista tavoista puhua kielestä ja kielenoppimisesta on ensimmäinen askel kohti inklusiivisempaa varhaiskavatusta.
Tietoisuus erilaisista tavoista puhua kielestä ja kielenoppimisesta on ensimmäinen askel kohti inklusiivisempaa varhaiskavatusta. Petteri Kivimäki

Tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatuksessa puhutaan kielivähemmistöön kuuluvan lapsen suomen kielen oppimisesta ja millaisia merkityksiä lapsen kielitaitoon liitetään.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista tapaa, joilla kasvattajat ja kielivähemmistöön kuuluvat vanhemmat puhuivat lapsen kielitaidon kehittymisestä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa.

Suomenkieli kehittyy luonnostaan. Useat varhaiskasvatuksen opettajat puhuivat suomen oppimisesta luonnollisena prosessina, joka etenee osana arkea ilman, että kieltä tarvitsee erikseen opettaa.

Äidinkieli ensin. Joissakin keskusteluissa korostui lapsen oman äidinkielen vahvistaminen. Äidinkieli nähtiin perustana identiteetille, joten suomen kielen kehittyminen oli vähemmän tärkeää kuin äidinkielen kehittäminen.

Käyttäytymisen haasteita perustellaan kielitaidolla. Toisinaan lapsen levottomuutta tai epätoivottua käytöstä selitettiin puutteellisella kielitaidolla.

Kieli porttina osallisuuteen. Suomen kielen osaamista pidettiin sosiaalisen ja kasvatuksellisen osallisuuden ehtona.

Erilaiset käsitykset kielestä synnyttävät jännitteitä

Vaikka lapsen kielenoppimisesta käydyissä keskusteluissa taustalla ovat usein hyvät aikomukset, voivat varhaiskasvattajien ja vanhempien erilaiset ajatukset ja kielenoppimiseen liittyvät ideologiat synnyttää jännitteitä.

"Tutkimustulostemme mukaan toiseen kieleen liittyvät jännitteet ja erilaiset käsitykset voivat heikentää opettajien ja kielivähemmistöön kuuluvien vanhempien välistä ymmärrystä ja mahdollisesti vaikeuttaa heidän yhteistyötään", toteaa väitöskirjatutkija Yehya Alhajji Jyväskylän yliopistosta.

"Näiden jännitteiden näkyväksi tekeminen voisi parantaa ymmärrystä perheiden osallistumisen mahdollisista esteistä ja tukea yhteistyötä kodin ja varhaiskasvatuksen välillä”, Alhajji jatkaa.

Kohti monikielistä varhaiskasvatusta

Tutkijoiden mukaan tietoisuus erilaisista tavoista puhua kielestä on ensimmäisen askel kohti inklusiivisempaa varhaiskasvatusta. Kun kasvattajat tunnistavat omat kielikäsityksensä, he voivat paremmin tukea sekä lapsen suomen että hänen äidinkielensä kehitystä. Tietoisuus tukee myös kodin ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä.

"Lisäksi niin sanotut pedagogiset limittäiskieleilyn käytännöt, joissa arvostetaan sekä lapsen kotikieltä että suomea, ovat tärkeitä monikielisen kehityksen ja sosiaalisen osallistumisen tukemisessa", Alhajji toteaa.

Limittäiskielisyydellä tarkoitetaan käytäntöjä, joissa lapsi saa käyttää kaikkia kieliresurssejaan – esimerkiksi kertoa tarinan omalla kielellään ja täydentää sen suomeksi. Näin kielen oppiminen ei ole vain sopeutumista enemmistökieleen, vaan vuorovaikutusta, jossa molemmat kielet saavat tilaa arjessa.

Varhaiskasvatus on usein ensimmäinen paikka, jossa monikielinen lapsi kohtaa suomalaisen yhteiskunnan. Se, miten hänen kieltään siellä arvostetaan, voi vaikuttaa koko hänen käsitykseensä itsestään.

“Tiiviimpi yhteistyö varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja kielivähemmistöperheiden välillä on välttämätöntä, jotta voidaan edistää sosiaalisesti inklusiivisia ja limittäiskieleilyyn perustuvia pedagogiikkoja. Näin voidaan vahvistaa kielivähemmistölasten osallisuutta ja varmistaa, että jokainen lapsi voi tuntea olevansa osa yhteisöä”, Alhajji summaa.

Julkaisun tiedot:

Alhajji, Y. M., Vehkakoski, T., & Sevón, E. (2025). Representations of Children’s Finnish Language Skills in Early Childhood Education and Care Plan Meetings Between Teachers and Language Minority Parents. Early Childhood Education Journal, Early online. https://doi.org/10.1007/s10643-025-02026-2

Yhteyshenkilöt

Yehya Alhajji, yehya.yah.alhajji@jyu.fi
puh. 050 438 5984

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote

YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.

Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote

FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye