Oulun yliopisto

Tainiaron kivikautinen hautausmaa on uskottua paljon laajempi

Jaa

Suomen suurin tähän asti löydetyistä kivikautisista hautausmaista, Simossa lounaisessa Lapissa sijaitseva Tainiaro, on uuden tutkimuksen mukaan luultua paljon laajempi. Oulun yliopiston tutkijat arvioivat Tainiarolla olevan vähintään 120 hautaa, ja oikea lukumäärä voi olla jopa yli kahdensadan. Kohde vaikuttaa olevan aikansa hautausmaista jopa Pohjoismaiden suurin. Kivikautista yhteiskuntaa ja sen rakennetta on uusien löytöjen pohjalta tarpeen pohtia osittain uudestaan.

Siniseen muovihansikkaaseen verhoutunut käsi pitelee kivestä tehtyä veistä.
Tainiaron kaivauksilta 1989 löytynyt sahalaitaiseksi nyrhitty kiviveitsi on nykyään Museoviraston arkeologisissa kokoelmissa. Kuva: Aki Hakonen

Tainiaron hautausmaa on noin 6500 vuoden takaa. Museovirasto suoritti Tainiarolla kaivauksia 1980- ja 1990-luvuilla, mutta löydettyjen aineistojen tutkimus jäi kesken ja julkaisematta. Kaivauksin alueen kokonaispinta-alasta on tutkittu vain kymmenesosa, ja aiempien havaintojen mukaan hautoja oli nelisenkymmentä.

Oulun yliopiston arkeologian tutkijat tekivät uuden kenttätutkimuksen 2018. Nyt aineistosta on uusimpien paikkatieto-ohjelmistojen, kenttätöissä käytettyjen mittauslaitteiden ja koekaivaustulosten avulla koostettu kokonaiskuva.

Tainiaron noin 40 hautaa ovat pitkään olleet epävarmoja olettamuksia. ”Maaperän happamuus tuhoaa orgaanisen aineksen kahdessa vuosituhannessa, ihmisruumiit mukaan lukien. Kivikautisista haudoista jää jälkeen vain kuoppien muotoja ja punamultaa, jota Tainiarolla on vain vähän”, tutkijatohtori Aki Hakonen kertoo.

Tutkimuksessa verrattiin Tainiarolta löytyneitä kuoppia 869:ään pohjoisen Euroopan kivikautiseen hautaan, jotka sijaitsevat 14 kalmistossa. Tutkijat totesivat Tainiaron kuoppien vastaavan eteläisessä kalkkipitoisemmassa maassa paremmin säilyneiden hautakuoppien rakennetta, joten ne todennäköisesti ovat hautoja.

Tutkijat yllättyivät hautausmaan koosta, sillä aiemmin suurten hautausmaiden ajateltiin olevan tyypillisempiä linjan Laatokka–Baltia–Etelä-Skandinavia eteläpuolella sijaitseville alueille. ”Tainiaron tutkimus osoittaa isoja hautausmaita olleen myös lähellä napapiiriä. Jatkossa kaikki tämän aikakauden tutkimus pohjoisessa täytyy suhteuttaa hieman uudelleen, koska yhteiskunnat eivät välttämättä olleetkaan kovin pieniä”, Hakonen sanoo.

Eteläisessä Lapissa ja Perämeren rannikolla on varhaisen kampakeraamisen kulttuurin vallitessa asunut metsästäjä-keräilijäyhteisö, mutta se, keitä he oikeasti olivat, on vielä selvittämättä. Tainiaro ei ollut pelkästään hautausmaa, vaan lukuisat jäljet tulenpidosta ja omintakeisten kiviesineiden työstöstä viittaavat myös paikalla asumiseen tai leiriytymiseen.

Aki Hakosen mukaan kivikautista yhteiskuntaa ja sen rakennetta on uusien löytöjen pohjalta tarpeen pohtia osittain uusiksi. ”Tutkimus herättää kysymyksiä siitä, miksi tällainen paikka on näin pohjoisessa ja onko muita vastaavia hautausmaita vielä löydettävissä.”

Tutkimustulokset ovat vielä alustavia, koska oletettuja hautoja ei voida suoraan todistaa haudoiksi eikä niiden määrää voi muuta kuin arvioida. Tainiarolla on testattu yhteistyössä Oulun yliopiston kaivannaisalan yksikön kanssa maatutkaamista, jonka avulla kohde voitaisiin tulevaisuudessa kartoittaa kauttaaltaan ilman enempää kajoamista. Uudet kaivaukset ovat Hakosen mukaan kipeästi tarpeen.

”Uusista maanäytteistä voisi analysoida fossiloituneita karvoja, joita kivikautisista haudoista on viime vuosina löydetty. Eläinten turkkeja ja lintujen höyheniä on usein käytetty osana hautarituaalia. Myös kemialliset analyysit, kuten vielä testitasolla oleva muinaisen DNA:n kerääminen suoraan maannoksesta, saattavat todistaa yksiselitteisesti hautatulkinnan tai paljastaa täysin uusia näkökulmia, jotka ohjaavat tietämystämme kivikauden yhteiskunnasta entistä kiehtovampaan suuntaan”, Hakonen pohtii.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Antiquity Media -tiedelehdessä: Aki Hakonen, Noora Perälä, Samuel Vaneeckhout, Tuija Laurén, Jari Okkonen: A large fifth-millennium BC cemetery in the subarctic north of the Baltic Sea?

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Aki Hakonen, p. 040 8449930, aki.j.hakonen@gmail.com
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi. (Varalla viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, p. 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi)

Kuvat

Siniseen muovihansikkaaseen verhoutunut käsi pitelee kivestä tehtyä veistä.
Tainiaron kaivauksilta 1989 löytynyt sahalaitaiseksi nyrhitty kiviveitsi on nykyään Museoviraston arkeologisissa kokoelmissa. Kuva: Aki Hakonen
Lataa
Kolme tutkijaa metsän keskellä olevan arkeologisen kaivauksen äärellä.
Vuonna 2018 Tainiaron kaivauksilla tutkittiin pieni alue ja paikannettiin koekuopilla vanhat vuosien 1984 ja 1989–1991 kaivausalueet. Kuvassa Oulun yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Äidin synnytyksessä saamalla antibiootilla yhteys lapsen autoimmuunisairauksiin22.2.2024 05:51:00 EET | Tiedote

Lapset, joiden äidit ovat saaneet synnytyksen yhteydessä antibioottihoitoa, sairastuvat muita lapsia todennäköisemmin autoimmuunisairauksiin. Tulos käy ilmi Oulun yliopiston tuoreesta rekisteripohjaisesta tutkimuksesta, jossa oli mukana lähes 46 000 lasta. Tavallisimpia lasten autoimmuunisairauksia ovat tyypin 1 diabetes, keliakia ja lastenreuma. Tutkimuksen mukaan äidin antibioottihoito ei ollut yhteydessä lapsen allergisiin sairauksiin tai astmaan.

Revontulten vaikutukset näkyvät Suomen talvilämpötiloissa ja sähkönkulutuksessa – polaaripyörre hajoaa taas15.2.2024 05:04:00 EET | Tiedote

Oulun yliopiston avaruusilmaston tutkimusryhmä on jo pidempään tutkinut avaruudesta ilmakehään tulevan energeettisen hiukkassateen, tuttavallisemmin revontulien, vaikutusta talven säävaihteluihin. Revontuliin liittyy paitsi kaunis valoilmiö, myös kemiallisia muutoksia, jotka johtavat talvella otsonikatoon korkealla napa-alueen stratosfäärissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye