STTK ry.

STTK: Työntekijöiden rooli ja osaamistarpeet tunnistettava osana ilmastotoimia

Jaa

Talouden ja teknisen kehityksen merkitys on viime vuosina korostunut ilmastonmuutoksen hillinnässä. Panostukset puhtaaseen energiaan, teollisuuteen ja infraan ovat merkittävässä kasvussa kaikkialla maailmassa. Dubaissa 30.11. käynnistyneen YK:n COP28-ilmastokokouksen yhtenä aiheena on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla. Myös pohjoismaiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt kokoontuvat ensimmäistä kertaa pohtimaan vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja työntekijöiden asemaa murroksessa. Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Islannin hallituksen järjestämä kolmikantakokous järjestetään tänään Reykjavikissa.     

─ Vihreä siirtymä on vahva talouskasvun ja investointien ajuri, talous taas vastaavasti ilmastopolitiikan kiihdyttäjä. Yritykset ovat ohittaneet poliitikot, kun haetaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja energiamurrokseen. Vihreä kasvu on kiistatta suuri mahdollisuus myös Suomelle, Reykjavikin kokoukseen osallistuva STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Globaalista osaajapulasta ovat varoittaneet muun muassa kansainvälinen energiajärjestö IEA ja OECD. Myös monet suomalaiset työnantajat kipuilevat osaavan työvoiman puutetta.

─ Ilmastoinnostuksessa muutoksen tosiasialliset toteuttajat unohtuvat. Investoinnit eivät muutu tuloksiksi ilman työntekijöitä, jotka käyttävät uutta teknologiaa ja tekevät ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja. Tähän ei ole meillä vielä havahduttu. Jos Suomi hakee tosissaan kasvua vihreästä siirtymästä, ei osaajapula saa muodostua kasvun esteeksi, Palola painottaa.

Oikeudenmukainen siirtymä osa EU:n COP28-tavoitteita

EU:n yhteisissä COP28-neuvottelutavoitteissa korostuu oikeudenmukaisen siirtymän varmistaminen osana ilmastokestävää murrosta. STTK:n asiantuntija Jaakko Haikonen edustaa palkansaajia Suomen neuvotteludelegaatiossa Dubain ilmastokokouksessa.     

─ Ketään ei jätetä -periaate on keskeisessä roolissa EU:n yhteisissä tavoitteissa. Tämä on erittäin tärkeä painotus niin kansallisen kuin globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja erityisesti, kun arvioimme vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa. Työntekijät tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen ja tunteen muutoksen turvallisuudesta, jotta he eivät käänny sitä vastaan, Haikonen korostaa.

─ Vihreä siirtymä vaikuttaa kaikkiin toimialoihin ja kaikkeen työhön. Jatkossa joudumme tarkastelemaan sen valossa esimerkiksi kulutuskäyttäytymistämme, hyödykkeiden ja raaka-aineiden elinkaarta sekä tuotanto- ja toimintatapoja.

Haikosen mielestä Suomen vihreän kasvun strategia ei vielä huomioi oikeudenmukaista siirtymää ja työntekijöiden osaamista riittävästi.

─ Suomella on valtava potentiaali, mutta meidän ei pitäisi tyytyä olemaan pelkän edullisen raaka-aineen, eli sähkön tuottajamaa. Lisäarvo syntyy osaamisesta. Sitä tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksen hillintään tähtääville teknologisille ratkaisuille syntyisi aidot vientimarkkinat, Haikonen painottaa.  

Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puheenjohtaja, puh. +358 40 509 6030.
Jaakko Haikonen, asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka, puh. +358 400 273 375.

Palkansaajien asema ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä ovat aiheina kuluvalla viikolla Reykjavikissä kokoontuvassa pohjoismaisen ministerineuvoston tapaamisessa, johon myös Pohjoismaiden työmarkkinaosapuolet osallistuvat.
Energiamurros fossiilisista uusiutuviin sekä oikeudenmukainen siirtymä ovat keskeisiä neuvotteluteemoja myös YK:n COP28 -ilmastokokouksessa Dubaissa 30.11.-12.12.2023.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla29.2.2024 15:11:05 EET | Tiedote

Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Muutoksilla muun muassa rajataan oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin, säädetään niille ennakkoilmoitusvelvollisuus sekä korotetaan hyvityssakkojen määrää työrauhavelvoitteen vastaisista työtaisteluista. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan heinäkuun alussa. STTK ei hyväksy muutoksia. - Hallituksen esitykseen sisällytetyille työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta hyväksyttäviä syitä, johtaja Minna Ahtiainen korostaa. STTK:n mielestä hallitusohjelman tarkat kirjaukset työtaisteluoikeuden rajoittamiseksi eivät antaneet sijaa aidolle kolmikantaiselle lainvalmistelulle. - Valmisteluaika oli epärealistisen lyhyt, eikä se mahdollistanut huolellista lainvalmistelua. Palkansaajapuolen edustajille varattiin työryhmässä mahdollisuus esittää näkemyksiään valmistelun kohteena olevasta sääntelystä, mutta näkemykset

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun28.2.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Palkansaaja on tänään (28.2.2024) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa on verrattu vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoihin. Toimitusjohtajien palkkatiedot perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 42 päivässä. STTK on useita vuosia laskenut niin sanotun Fat Cat Day´n. Viime vuonna vastaava luku oli 44 päivää. Tänä vuonna laskennassa oli toista vuotta käytössä menetelmä, jossa mukaan otetaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien palkat. Laskennassa huomioidaan sekä varsinaiset palkat että erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika. Toimitusjohtajien palkitseminen koostuu usein peruspalkasta ja erilaisista tulospalkkausjärjestelmistä. Ansiot laskevat esimerkiksi toimitusjohtajan vaihtuessa ja heikompien talous- ja tulostilanteiden takia. O

STTK on tyytymätön paikallisen sopimisen lainvalmisteluun15.2.2024 16:01:27 EET | Tiedote

Hallitusohjelman paikallista sopimista koskevia kirjauksia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä. Työ päättyi 14.2. STTK ei ole tyytyväinen lainvalmisteluun ja jättää mietintöön eriävän mielipiteen. ─ Työtä on tehty tiukassa aikataulussa ja valmistelussa on ollut kiire. Hallitusohjelman tarkat kirjaukset lopputuloksesta eivät ole mahdollistaneet aitoa kolmikantaista valmistelua. Palkansaajapuolen näkemyksiä ei myöskään juurikaan ole huomioitu mietinnössä, STTK:n neuvottelija, juristi Sanna Rantala painottaa. Esitys ei kunnioita työehtosopimusosapuolten sopimusvapautta, koska työehtosopimuksessa sovitut järjestelyt voidaan ohittaa lainsäädännöllä. Mietintö ei myöskään huomioi riittävästi Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksista johtuvia velvoitteita muun muassa luottamusmiehen aseman suojelemisesta. Myöskään ammattiyhdistyksen edellytyksiä valvoa ja parantaa jäsentensä työehtoja tehokkaasti kollektiivisin sopimuksin ei huomioida riittävästi. Sopimi

STTK: Hyvinvointialueista ei ole säästöautomaatiksi – kansalaiset ansaitsevat palvelunsa13.2.2024 05:55:00 EET | Tiedote

Hyvinvointialueiden tulevaisuus puhuttaa, eikä loppua näy. Tiukka julkinen talous haastaa mahdollisuutta rahoittaa erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena nousevia menoja. Rahapulassa myös reilua alijäämää tekeviltä hyvinvointialueilta odotetaan toimia, mutta säästökeskustelu kaipaa muistutusta todellisuudesta. ─ Hyvinvointialueet ovat olemassa, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Rahoituksen takia heikosti toimivilla tai heikosti saatavilla olevilla palveluilla on hinta, joka mitataan lopulta ihmishengissä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola huomauttaa. STTK osallistuu hyvinvointialueiden rahoituksesta käytävään keskusteluun julkaisemalla tänään aihetta käsittelevän pamfletin ja käsittelemällä teemaa talousseminaarissaan. Suomessa palvelut suhteellisen kustannustehokkaita Hyvinvointialueiden palvelut näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa kustannuksiltaan kohtuullisina. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi käyttää rahaa monia Pohjoismaita vähemmän. Sen sijaan as

STTK:n hallitus: Pääministerillä on avaimet työmarkkinalukon avaamiseen12.2.2024 13:08:48 EET | Tiedote

STTK:n hallitus on huolissaan jatkuvasti lisääntyvästä vastakkainasettelusta maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Työmarkkinoilla kuohunta ei osoita laantumisen merkkejä, ja hallitus vie työelämää ja sosiaaliturvaa heikentävää lainsäädäntöä eteenpäin ohjelmansa mukaisesti. ─ Eripura vain syvenee. Lopputalven ja kevään aikana tullaan näkemään lisää työmarkkinahäiriöitä, lakkoja ja mielenilmauksia. Jos hallitus itsepäisesti vie hallitusohjelmaan kirjatut muutokset sellaisenaan läpi, tilanne heijastuu työmarkkinapöytiin ja seuraavasta työmarkkinakierroksesta uhkaa tulla hyvin hankala, puheenjohtaja Antti Palola ennustaa. STTK korostaa, että se ei halua uhitella, vaan haluaa aitoa kolmikantaista lainvalmistelua. ─ Tähän saakka kolmikanta on ollut teatteria, jossa keinot hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi on annettu työryhmille etukäteen ja siten viety neuvottelutoiminnalta pohja pois. Aito neuvottelu on sitä, että asetetaan tavoitteet, sitten etsitään keinot niiden

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye