Varhaiskasvatuksen yhteydenpito ja tuki suojasi vanhempia uupumiselta koronakriisin aikana
Varhaiskasvatuksella oli tärkeä rooli perheiden hyvinvoinnin tukemisessa koronakriisin aikana, selviää uudesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatusyksiköistä pidettiin yhteyttä perheisiin ja millaista tukea tarjottiin kotihoitoon siirtyneille lapsille ja perheille koronasulun aikana.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatusyksiköistä pidettiin yhteyttä perheisiin ja millaista tukea tarjottiin kotihoitoon siirtyneille lapsille ja perheille koronasulun aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten hyödylliseksi vanhemmat kokivat tarjotun tuen sekä oliko tuen määrä ja laatu yhteydessä vanhempana uupumiseen.
- Noin viidennekseen tutkimukseen osallistuneista perheistä ei oltu lainkaan yhteydessä, vaikka näiden perheiden vanhemmista noin puolet olisivat toivoneet yhteydenottoa, yliopistotutkija Matilda Sorkkila kertoo.
Vaikuttaa siltä, että osa perheistä on jäänyt täysin tuen ulkopuolelle. Tämän lisäksi tuen määrä ja laatu on vaihdellut huomattavasti varhaiskasvatusyksiköiden välillä.
- Tärkeää olisi kehittää kansallisia suosituksia ja ohjeita varhaiskasvatukselle, joiden avulla voitaisiin turvata kaikkien perheiden tasavertainen asema ja tuki kriisin aikana, professori Maarit Alasuutari jatkaa.
Kaksi kolmannesta vanhemmista piti tarjottua tukea hyödyllisenä
Varhaiskasvatusyksiköistä oltiin perheisiin yhteydessä pääasiassa antaen ohjausta ja tukea lasten päivittäisiin aktiviteetteihin ja lähettämällä kirjeitä ja tervehdyksiä, esimerkiksi sähköisesti Daisyn tai Wilman kautta. Vähemmän tyypillisiä yhteydenpidon muotoja olivat esimerkiksi lasten ulkoilutus tai lasten päivärytmin suunnittelussa auttaminen. Vanhemmista noin kolmannes piti tukea hyödyllisenä ja kolmannes jokseenkin hyödyllisenä. Kolmannes vanhemmista ei pitänyt tukea lainkaan hyödyllisenä.
-Olisi kiinnostavaa selvittää tarkemmin, millaisesta tuesta erilaiset perheet hyötyivät. On mahdollista, että esimerkiksi uupumisriskin perheissä olisi tarvittu enemmän konkreettista tukea, kuten lasten ulkoilutusta, joka auttaisi vanhempia palautumaan. Tervehdykset tai tehtäväpaketit lapsille ovat saattaneet jopa kuormittaa joitain vanhempia lisää, Alasuutari pohtii.
Runsas ja monipuolinen tuki suojasi vanhempia uupumukselta
Mitä enemmän ja monipuolisemmin varhaiskasvatus tarjosi tukea, sitä vähemmän uupuneita vanhemmat olivat. Erityisesti ruoka-apu ja tieto siitä, että varhaiskasvatusyksikköön voi olla tarvittaessa yhteydessä, suojasivat vanhempia uupumukselta. Ruoka-avun suojaava vaikutus on havaittu myös aikaisemmassa, kouluikäisten vanhempien parissa tehdyssä tutkimuksessa.
-Kasvatuksellisen tuen rinnalla olisi jatkossakin tärkeää muistaa tarjota vanhemmille myös konkreettista ja sosiaalista tukea, Sorkkila painottaa. Esimerkiksi ruoka-apu voi olla yksinkertainen tapa lisätä vanhempien mahdollisuutta lepoon ja saada taloudellista helpotusta. Myös tieto siitä, että varhaiskasvatusyksikkö ottaa tarvittaessa koppia, voi vähentää vanhempien huolta ja yksinjäämisen kokemusta kriisin aikana.
Tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 521 vanhempaa, joilla oli vähintään yksi varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä koronapandemian sulkuaikana keväällä 2020. Tutkimus on osa IIPB– International Investigation of Parental Burnout ja EduRESCUE– Resilientti koulu ja koulutus hankkeita. Tutkimus on vertaisarvioitu ja se on julkaistu alansa johtavan tason lehdessä.
Julkaisutiedot:
Sorkkila, M., Alasuutari, M., Saranko, L., & Aunola, K. (2023). How can early childhood education and care support families and prevent parental burnout during the Covid-19 crisis in Finland? Scandinavian Journal of Educational Research. Early online. https://doi.org/10.1080/00313831.2023.2266756
Yhteyshenkilöt
Matilda Sorkkila
Dosentti, yliopistotutkija
Puh. +358408054709
matilda.sorkkila@jyu.fi
Maarit Alasuutari
Professori
Puh. +358408053513
maarit.alasuutari@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Väitös: Tunteet muovaavat oppimista hoitotyön simulaatio-opetuksessa (Salo)9.1.2026 14:35:14 EET | Tiedote
Hoitotyön simulaatio-opetus herättää sairaanhoitajaopiskelijoissa voimakkaita tunteita, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelijat oppivat toimimaan yhdessä sekä valmistautuvat tulevaan työelämään. KM, TtM Virpi Salon väitöskirjatutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen yhteisöllisessä oppimisessa hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme