Kaukaan Voiman lentotuhkalle sivutuotestatus − hyötykäyttö rakentamisessa ja lannoittamisessa helpottuu
4.12.2023 08:30:00 EET | Pohjolan Voima Oyj | Tiedote
Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan Voiman voimalaitoksessa syntyvä lentotuhka on saanut ELY-keskukselta sivutuotestatuksen syvästabilointiin sekä metsälannoitekäyttöön. Status sujuvoittaa hyötykäyttöä, jolloin tuhka saadaan tehokkaammin käyttöön esimerkiksi korvaamaan maan lujittamiseen käytettävää sementtiä aluerakentamisessa. Tuhkan käytöllä vältetään sekä päästöjä että neitseellisen materiaalin käyttöä, jolloin ympäristöhyötyjä syntyy ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. Kaukaan Voima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö.

”Statuksen myötä energiantuotannon sivutuotteena syntyvää lentotuhkaa ei enää luokitella jätteeksi kyseisissä käyttökohteissa, eikä sille siis tarvitse hakea ympäristölupaa hyötykäyttöön syvästabiloinnissa. Tämä keventää prosessia varsinkin tuhkan jatkojalostajan kannalta ja säästää huomattavasti aikaa. Kiinnostus tuhkan käyttöön on kasvanut ja meillä yhteydenotot aiheesta lisääntyivät viime kesänä jo ennen sivutuotelausuntoa. Syynä lienee osittain nykyinen maailmantilanne ja materiaalipula, jota voidaan paikata perinteisiä materiaaleja, kuten sementtiä, kustannustehokkaammalla lentotuhkalla”, kertoo Kaukaan Voiman voimalaitospäällikkö Juha Vuolteenaho.
Kaukaan Voiman lentotuhkaa on vuosien varrella testattu erilaisiin käyttötarkoituksiin sekä laboratoriossa että kentällä. Tällä hetkellä kuormia viedään maarakentamisen koestabilointikäyttöön sekä metsälannoitteeksi. Pilaristabiloinnissa tuhkaa testataan esimerkiksi Helsingissä sekä Turussa ja metsälannoitteen raaka-aineeksi on syksyllä viety noin puolet voimalaitoksessa syntyvästä lentotuhkasta.
Sivutuotestatuksen kaltaiset keinot sujuvoittavat luvitusta jo nyt
Syvästabiloinnissa tuhkalla korvataan sementtiä, jota on perinteisesti käytetty sideaineena maaperän lujittamisessa. Lentotuhkan kiertotalouskäytöllä vähennetään siis jätteeksi päätyvän materiaalin määrää, mutta vältetään myös sementin valmistuksessa syntyviä päästöjä sekä neitseellisen materiaalin louhimista.
”Suomesta toivotaan nyt puhtaan energian suurvaltaa ja hallituksen tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja. Näen, että on tärkeää huomioida energiantuotannon kokonaisuus, johon myös sivuvirtojen käsittely kuuluu. Lentotuhkan sivutuotestatus on hyvä esimerkki tavasta, jolla kiertotalousratkaisuja voidaan nopeuttaa ja yksinkertaistaa jo nyt. Tuhkan kohdalla etua syntyy samalla ainakin rakennus- ja metsätalousaloille”, Pohjolan Voiman vastuullisuuspäällikkö Katja Permanto sanoo.
”Meillä Pohjolan Voimassa kiertotalous ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on kirjattu Luonnon monimuotoisuusohjelmaan, sillä esimerkiksi tuhkan käyttö säästää ilmastoa ja elinympäristöjä monella tapaa. Voimalaitostemme tuhkaa on nyt jo pystytty hyötykäyttämään hyvin, mutta aina on aktiivisesti etsittävä myös uusia käyttötapoja.”
Pohjolan Voiman voimalaitosten tuhkat ovat REACH-rekisteröityjä ja vaatimusten mukaisesti tutkittuja, mikä mahdollistaa niiden tuotteistamisen. Tuhkan tuottajat on siis rekisteröity Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan ja niillä on käyttöturvallisuustiedote sekä siten ohjeet, miten tuhkan kanssa toimitaan.
Lisätiedot:
Juha Vuolteenaho, voimalaitospäällikkö, Kaukaan Voima Oy, juha.vuolteenaho@pvo.fi, puh. 050 314 3123
Katja Permanto, vastuullisuuspäällikkö, Pohjolan Voima Oyj, katja.permanto@pvo.fi, puh. 010 478 6342
Avainsanat
Kaukaan Voiman lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitos tuottaa prosessihöyryä UPM Kaukaan tehtaille ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle, sekä sähköä. Voimalaitos tuottaa 85 prosenttia Lappeenrannan kaupungin kaukolämmöstä. Yli 80 prosenttia voimalaitoksen polttoaineista on hiilidioksidineutraaleja puuperäisiä polttoaineita. Pohjolan Voima Oyj omistaa Kaukaan Voima Oy:stä 54 prosenttia ja Lappeenrannan Energia 46 prosenttia. Biovoimalaitos sijaitsee UPM Kaukaan tehdasalueella ja UPM Kaukas tuottaa voimalaitoksen käynnissäpitopalvelut.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj
Pohjolan Voima paras pieni organisaatio Suomen Parhaat Työpaikat™ 2026 -listalla27.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Great Place to Work® julkisti torstaina 26.3.2026 vuosittaisen Suomen Parhaat Työpaikat -listan. Pohjolan Voima Oyj palkittiin parhaana pienenä organisaationa. Pohjolan Voima on tehnyt pitkäjänteistä työtä yrityskulttuurinsa ja työyhteisönsä kehittämiseksi. Yhteiskunnallisesti merkittävä työ ja osallistava johtamiskulttuuri näkyykin tutkimuksessa sitoutumisena ja keskinäisenä luottamuksena.
Tornionlaakson Voima siirtyy uudelle omistajalle25.3.2026 15:45:46 EET | Tiedote
Tengeliönjoen vesistössä kolme vesivoimalaitosta omistava Tornionlaakson Voima Oy myydään isobritannialaisen sijoitusyhtiö Downingin hallinnoimille rahastoille. Downing jatkaa Tornionlaakson Voiman toimintaa. Kaupan on tarkoitus toteutua kevään 2026 aikana.
Tornionlaakson Voima transfers to new ownership25.3.2026 15:45:46 EET | Press release
Tornionlaakson Voima Oy, which owns three hydropower plants in the Tengeliönjoki river basin in Northern Finland, is to be sold to sold to funds managed by Downing, a UK-based investment manager. Downing will continue Tornionlaakson Voima’s operations, with the transaction expected to be completed during spring 2026.
Melon voimalaitoksen turbiinien peruskunnostus on valmistunut23.3.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Nokialla Kokemäenjoen vesistöön kuuluvassa Nokianvirrassa sijaitsevan Melon vesivoimalan turbiinien peruskunnostus on valmistunut. Kunnostushanke tuli päätökseensä, kun voimalaitoksen kahdesta turbiinista jälkimmäisenä kunnostettu 1. turbiini luovutettiin takaisin käyttöön. Kunnostuksella jatketaan voimalaitoksen koneiston elinkaarta ja varmistetaan vakaata energiantuotantoa.
Näkökulma: Pakkanen testaa Suomen energiaturvallisuuden15.1.2026 13:19:51 EET | Tiedote
Viime vuosien epävakaasta geopoliittisesta tilanteestakin huolimatta olemme voineet Suomessa luottaa siihen, että sähköä ja lämpöä riittää kylminä kuukausina koteihin ja kotimaiselle teollisuudelle. Kiitos toimitusvarmuudesta kuuluu osaltaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksille. Vuoden 2026 alun purevat pakkaset saavat minut pohtimaan, mitä tapahtuu, jos yhteistuotanto vähenee huomattavasti Suomessa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme