Väitös: Uusia keinoja sisävesien elohopeaongelman ratkaisemiseksi – Elohopean määritysmenetelmien kehittäminen
FM Suvi Kulomäki kehitti väitöskirjatyössään määritysmenetelmiä luonnonvesissä erittäin pieninä pitoisuuksina esiintyvien elohopean eri muotojen analysoimiseksi. Elohopean analyysimenetelmien kehitystyö on tärkeää ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Elohopea on ympäristössä luonnostaan esiintyvä, mutta erityisen myrkyllinen raskasmetalli, jota vapautuu ympäristöön sekä ihmisen toiminnan että luonnollisten prosessien seurauksena. Elohopea voi muuntua äärimmäisen myrkylliseksi metyylielohopeaksi, joka kerääntyy eliöihin ja rikastuu ravintoketjussa.
Ihmisen ja luonnonvaraisten eläinten altistuminen sisävesien ja merten kalaravinnon sisältämälle elohopealle onkin eräs laajimmista globaaleista ympäristöongelmista. Luonnonvesien alhaisten elohopeapitoisuuksien seuranta on hyvin tärkeää, koska suurin osa saasteista, myös elohopea, päätyy usein lopulta vesistöihin.
Analyysimenetelmät kolmelle eri elohopean muodolle
FM Suvi Kulomäen väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin erittäin herkät analyysimenetelmät kolmelle eri elohopean muodolle: kokonaiselohopealle, epäorgaaniselle elohopealle ja metyylielohopealle nanogrammaa litrassa pitoisuustasolla – niin pienissä määrissä, että ne haastavat mielikuvitusta.
Kehitetty kokonaiselohopean analyysimenetelmä soveltuu myös humuspitoisille luonnonvesille ja mahdollistaa sellaisten luonnonvesinäytteiden analysoinnin, joissa elohopeaa on vähintään kaksi nanogrammaa litrassa. Esimerkiksi Jyväsjärvessä kokonaiselohopeapitoisuus jää tämän määritysrajan alle, joten vielä pienempien elohopeapitoisuuksien analysoimiseksi kehitettiin konsentrointimenetelmä sekä menetelmä, jolla elohopean eri muodot saadaan eroteltua toisistaan.
3D-tulostetut metallisiepparit apuna tutkimuksessa
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin 3D-tulostusteknologiaa elohopeapitoisten vesien konsentrointiin tarvittavien metallisieppareiden valmistamiseen. Metallisiepparit mahdollistavat elohopean esikonsentroinnin sekä elohopean eri muotojen erottelun toisistaan.
Luonnonvesinäytteessä oleva elohopea napataan kiinni näihin 3D-tulostettuihin metallisieppareihin, jonka jälkeen epäorgaaninen elohopea ja metyylielohopea erotellaan toisistaan käyttäen happamia tiourealiuoksia. Saadut erilliset liuokset analysoidaan induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrillä (ICP-MS).
“Huhtikuussa 2021 Jyväsjärven metyylielohopeapitoisuudeksi määritettiin 0,18 ng L-1 ja epäorgaanisen elohopean pitoisuudeksi 0,62 ng L-1, mitkä osoittautuivat erittäin alhaisiksi pitoisuuksiksi”, selittää Kulomäki.
Tärkeä apu ympäristön suojeluun
Väitöskirjatyössä esitettyjä analyysimenetelmiä voidaan hyödyntää vesistöjen elohopeapitoisuuksien määrityksessä, mikä puolestaan auttaa tarjoamaan entistä luotettavampaa ja tarkempaa tietoa vesistöjen elohopeapitoisuuksista. Väitöskirjatutkimus on tärkeä askel kohti ympäristön suojelemista.
Suvi Kulomäki valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 2016 ja väitöskirjatutkimuksen hän aloitti vuonna 2017. Tutkimuksen ohjaajina toimivat professori Ari Väisänen ja yliopistonlehtori Siiri Perämäki ja siihen on saatu rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä, Jyväskylän yliopistolta sekä Alfred Kordelinin säätiöltä.
FM Suvi Kulomäen väitöskirjan “Preconcentration, speciation, and determination of mercury in natural waters by inductively coupled plasma mass spectrometry” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 15.12.2023 klo 12.00 Ylistönrinteellä salissa Kem4. Vastaväittäjänä toimii professori Jens Sloth (Technical University of Denmark) ja kustoksena professori Ari Väisänen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Preconcentration, speciation, and determination of mercury in natural waters by inductively coupled plasma mass spectrometry” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91995
Yhteyshenkilöt
Iida KällroosTekninen avustajaViestintä ja yhteisöllisyys
Puh:0505957781iida.i.kallroos@jyu.fiSuvi KulomäkiVäitöskirjatutkija
suvi.t.kulomaki@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kulttuurinen yhteistyö, ei ylivalta, luo yhteenkuuluvuutta12.2.2025 13:54:30 EET | Tiedote
Horizon Europe -ohjelman 3 miljoonan euron rahoitus tuo yhteen taiteilijat ja tutkijat 12 maasta luomaan uusia suuntaviivoja taidekasvatukselle. Jyväskylän yliopisto on mukana muokkaamassa tulevaisuuden taidekasvatusta kansainvälisessä hankkeessa. Euroopan komissio on myöntänyt lähes 3 miljoonan euron rahoituksen hankkeelle, joka yhdistää 13 yliopistoa ja taideorganisaatiota Euroopasta ja Etelä-Tyynenmeren alueelta. Kolmivuotinen yhteistyöhanke käynnistyy helmikuussa 2025 ja tähtää kulttuurisen demokratian edistämiseen. INTRACOMP-hankkeessa ("Intercultural and Transcultural Competence Through Collaborative Cultural Expression") kehitetään uusia koulutuksen ja kulttuuripolitiikan kehyksiä maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.
Koulutustutkijat kokosivat tietoa naapurimaissa hyväksi osoittautuneista toimista oppimistulosten parantamiseksi12.2.2025 08:54:05 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa toimiva Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) on julkaissut tutkimuskatsauksen, jossa tarkastellaan peruskoululaisten osaamisen muutoksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä sekä niiden pohjalta tehtyjä koulutuspoliittisia uudistuksia muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on koota tietoa PISA-tulosten laskun syistä ja esitellä hyväksi osoittautuneita rakenteellisia ratkaisuja, pedagogisia menetelmiä sekä koulun toimintakulttuuriin ja johtamiseen liittyviä käytänteitä, joita näissä maissa on toteutettu oppimistulosten parantamiseksi.
Yliopistoyhteisö herättää tyytymättömyyttä – työntekijöiden tulkintoja yliopistoyhteisöön kuulumisesta12.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi toimintakulttuurin osaksi. Samanaikaisesti suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli korostaa kilpailua sekä erilaisia suoriutumisen mittareita, jotka heijastuvat myös työyhteisön johtamiseen ja työn organisointiin. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Yliopiston työntekijän näkökulmasta akateeminen ura onkin usein raadollista rahoituksesta ja työpaikoista kilpailua.
Jyväskylän yliopisto mukaan EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman METEOR-kehittämishankkeeseen7.2.2025 16:50:01 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastuullisena johtajana EU:n rahoittamassa METEOR-hankkeessa toimii tutkimusprofessori Terhi Nokkala Koulutuksen tutkimuslaitoksesta (KTL). Hanketiimin kuuluvat myös tutkijatohtori Taru Siekkinen, professori Päivi Häkkinen ja tutkimusprofessori Taina Saarinen. Jyväskylän yliopiston osuus kolmevuotisen kehittämishankkeen budjetista on 290 000 euroa. Jyväskylän yliopisto on vastuussa työpaketista, jossa arvioidaan projektissa toteutettavan koulutuksen toimivuutta ja valmistellaan sen pohjalta politiikkasuosituksia niin kansallisille kuin kansainvälisille tahoille.
Väitös: Johtamisalgoritmit muovaavat työn pelikenttää uusiksi7.2.2025 12:09:51 EET | Tiedote
Algoritmijohtamisella tarkoitetaan digitaalisia ohjelmistoja, joita hyödynnetään johtamisen tehtävissä. Tutuimpia ja tutkituimpia ne ovat alustatalouden yrityksissä, joissa puhelinsovellukset ohjaavat automaattisesti jopa miljoonia ruokalähettejä, kuljettajia tai online-freelancereita. KTM Niilo Noponen havaitsi johtamisen väitöskirjassaan, että algoritmijohtaminen muuttaa työn tekemisen ja valvomisen tapoja, organisaatiorakenteita sekä työntekijän, yrityksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita – niin alustafirmoissa kuin perinteisimmissäkin yrityksissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme