6G tulevaisuuden liikenteen moottorina
Autosta on tulossa yhä vaativampi ohjelmistoalusta. F-35-hävittäjälentokoneessa on kahdeksan miljoonaa riviä koodia. Nykyaikaisessa henkilöautossa on jo satoja miljoonia koodirivejä. Autot vetävät pian vertoja ohjelmiston kompleksisuudessa matkapuhelimille, sanoo Empirical Software Engineering -yksikön professori Tero Päivärinta Oulun yliopistosta.

”Auto on internet-laite siinä missä monet muutkin ja hyvin ohjelmistointensiivinen sellainen. Tutkijalle auto tarjoaa hyvin rikkaan ohjelmistoympäristön, jossa on valtava määrä tutkittavia ja ratkaistavia asioita”, Päivärinta sanoo.
Liikenne muuttuu älyliikenteeksi, jossa teillä kulkee ennen pitkää itsenäisesti liikkuvia autoja. Autonomisen ajoneuvon esiasteita on jo nähty, ja kun autonomisuuden aste kasvaa, eri järjestelmien yhteensopivuus ja yhteistoiminta muodostuu elintärkeäksi. Jotta liikenne olisi turvallista, ajoneuvojen täytyy reagoida ympäristöönsä ja toisiin ajoneuvoihin, ihmisistä puhumattakaan.
”Autojen tietoisuus ympäristöstään asettaa valtavia vaatimuksia tietoliikenteelle ja konnektiviteetille. Tarvitsemme myös ohjelmistoratkaisuja yhteenliitettävyyden lisäksi myös auton hallintajärjestelmiin ja ennen pitkää myös työ- ja viihdesovelluksiin. Kaikki nämä rajapinnat täytyy standardoida, jotta varmistetaan niiden yhteentoimivuus”, Päivärinta sanoo.
Tämä on ohjelmistofirmojen näkökulmasta erittäin hyvä uutinen. Sen sijaan, että koodifirma laatisi ohjelmistoja vain yhden automerkin käyttöön, yritykset voivat valmistaa niitä kaikille automerkeille. Päivärinnan mukaan ajoneuvojen ohjelmistoekosysteemi määritellään uudelleen ja sillä on suurta merkitystä Euroopan autoteollisuudelle.
”Eurooppalaisten täytyy pystyä kilpailemaan amerikkalaisten ja kiinalaisten autovalmistajien kanssa. Se vaatii tiettyä etukenoa standardoinnissa ja klustereiden luomista sen sijaan, että poteroiduttaisiin yhden automerkin taakse. Oulukin on nykyään autokaupunki paikallisen, jo satakunta yritystä sisältävän klusterin seurauksena. Melkein kaikissa moderneissa autoissa ympäri maailman on ohjelmistoja, joita on kehitetty Oulussa.”
Asvaltilta yläilmoihin
Matkapuhelimet antavat meille jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä autoista tulee jatkossa. Minkä tahansa valmistajan puhelimella minkä tahansa operaattorin verkossa voi soittaa mihin tahansa puhelimeen maailmassa. Pidämme tätä itsestäänselvyytenä ja tätä yhteentoimivuutta on lupa odottaa myös älyliikenteen osalta. Älyliikenne ei tosin tarkoita jatkossa ainoastaa renkailla liikkuvia vempeleitä, vaan myös lentoaluksia.
Langattoman tietoliikenteen sovellusalueiden parissa työskentelevä dosentti Jussi Haapola Oulun yliopistosta sanoo, että ilmaliikenne avaa taas uusia haasteita.
”Urbaani ilmaliikenne muuttaa pelikenttää huomattavasti. Kun noustaan ilmaan, saadaan hyvin kirjaimellisesti uusi näkökulma tilanteeseen kuin tilanteeseen.”
Tavara- ja henkilöliikenne, pelastustehtäviin liittyvä ilmaliikenne, maaliikenteen valvonta ja turvallisuussovellukset ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, missä ilma-alusten käyttöä kehitetään paraikaa. Viestintäratkaisujen täytyy toimia maasta ilmaan ja takaisin saumattomasti, ja se vaatii 6G:n lupauksien toteutumista ultraluotettavasta ja ultranopeasta tietoliikenteestä.
”6G:n ajatus on se, että lukemattomista lähteistä tulee valtava määrä dataa, joka vastaanotetaan ja prosessoidaan älykkäästi ja välittömästi. Se mahdollistaa reaaliaikaisen liikennesuunnittelun ja varoitusjärjestelmiä, jotka antavat ilmoituksen kuskille tai ajoneuvolle vielä näkymättömästä uhkasta, esimerkiksi mutkan takana tai muun näköesteen takana olevasta tilanteesta”, Haapola sanoo.
Kuskin paikalta takapenkille
Sekä Haapola että Päivärinta haluavat painottaa, että 6G ei ole itsetarkoitus vaan se on asioiden mahdollistaja.
”Haluan, että 6G on jatkossa kuin ilma tai sähkö. Asiat toimivat, mutta meidän ei tarvitse kiinnittää siihen huomiota”, Haapola sanoo.
Ajan mittaan yhä nopeampi ja luotettavampi tietoliikenne sekä laskentateho auttaa meitä luomaan älyliikennettä. Mutta mitä me toivomme älyliikenteeltä?
”Ihan ensiksi haluan siirtyä kuskin paikalta takapenkille”, Haapola nauraa.
”Haluan käyttää aikani työntekoon ja kokouksiin, lukea lehtiä verkossa, tai käyttää muita viihdesovelluksia. En kuitenkaan halua käyttää puhelintani noihin asioihin. Ehkä jatkossa puhelin pysyy repussa ja auto on käyttöliittymäni noihin palveluihin.”
Tero Päivärinnalla on samanlaisia ajatuksia tulevaisuuden kehityksestä.
”Autoilla tulee olemaan jatkossa digitaalinen representaatio liikenteessä. Ihmisille tulee niin ikään digitaalinen kaksonen, jonka auto tunnistaa. Jatkossa ihminen voi istua mihin tahansa autoon, vaikkapa vuokra-autoon, ja se säätää automaattisesti istuimet ja peilit ja viihdesovellukset ihmisen oman profiilin mukaisesti. 6G:llä on suuri vaikutus siihen, miten ihmiset käyttävät aikaansa matkustuksessa tulevaisuudessa, on kyse sitten työskentelystä tai viihteestä.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Oulun yliopiston kiertotaloustutkimus edesauttoi 13 miljoonan euron teollisen investoinnin syntyä11.12.2025 07:27:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimus on auttanut merkittävää teollista investointia, kun Saint-Gobain avasi uuden laitoksen Raaheen. Kokonaisinvestoinnin arvo on 13 miljoonaa euroa. Laitos hyödyntää raaka-aineenaan SSAB:n terästehtaalla prosessissa muodostuvaa senkkakuonaa.
Oulun yliopisto ja OYS kehittävät uusia ultraäänisovelluksia – myös tekoäly mukana11.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) käynnistyy tutkimus, jonka tavoitteena on tuoda modernit ultraäänimenetelmät nykyistä laajemmin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien diagnostiikkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme