Väitös: Apraksia voi paljastaa etenevän aivosairauden
Moni etenevä aivosairaus alkaa muulla häiriöllä kuin muistin rappeutumisella. Väitöstutkimuksessaan psykologian lisensiaatti Aino Yliranta selvitti, miten apraksioita eli tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä tutkimalla voidaan aiempaa täsmällisemmin tunnistaa alkava Alzheimerin tauti työikäisillä potilailla. Apraksia-testi osoittautui taudin tunnistukseen tarkemmaksi työkaluksi kuin perinteiset muistitestit.

Moni etenevä aivosairaus alkaa muulla häiriöllä kuin muistin rappeutumisella. Väitöstutkimuksessaan psykologian lisensiaatti Aino Yliranta selvitti, miten apraksioita eli tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä tutkimalla voidaan aiempaa täsmällisemmin tunnistaa alkava Alzheimerin tauti työikäisillä potilailla. Apraksia-testi osoittautui taudin tunnistukseen tarkemmaksi työkaluksi kuin perinteiset muistitestit.
Alkavan muistisairauden tunnistaminen on haastavaa silloin, kun sairauden ensioire ei olekaan tyypillinen muistihäiriö tai kun aivojen kuvantamistulokset jäävät epävarmoiksi. Diagnoosin löytymistä vaikeuttavat eritoten työikäisillä potilailla masennus-, ahdistus- ja uupumustilat, jotka saattavat olla joko muistihäiriöiden aiheuttajia tai harvinaisissa tapauksissa aivosairauden alkuoirehdintaa. Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat lukeutuvat yleisimpiin dementoiviin sairauksiin.
PsL Aino Yliranta selvitti väitöstyössään, millä tarkkuudella alkava Alzheimerin tauti voidaan erottaa psykiatrisisista oireyhtymistä testaamalla apraksiaa. Apraksia tarkoittaa tahdonalaisten liikkeiden häiriötä ja näkyy käytännössä esimerkiksi käsien kömpelöitymisenä, ilmeikkyyden vähenemisenä tai tuttujen esineiden ja koneiden käytön vaikeutumisena. Erilaiset apraksiat ovat etenevissä aivosairauksissa yleisiä alkuvaiheen häiriöitä, mutta Suomessa niiden kliiniseen tunnistamiseen ei ole ollut tarkoituksenmukaista testiä.
Tutkimusta varten suomeksi käännetty apraksia-testi paljasti käsien tahdonalaisen hallinnan häiriöitä valtaosalla Alzheimerin tautiin sairastuneista potilaista, kun psykiatriset potilaat suoriutuivat testistä terveiden verrokkien tavoin. Apraksia-testi erotti Alzheimerin taudin tarkemmin kuin perinteiset muistitestit.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus puolestaan näytti, että tahdonalaisten liikkeiden ja niiden ymmärtämisen häiriöitä kehittyy myös otsa-ohimolohkorappeumien dementiamuodoissa jo ensimmäisten vuosien aikana, kullekin tautimuodolle erityisellä tavalla. Apraksioiden arvioiminen voi tarkentaa näidenkin tautimuotojen erottelua toisistaan ja Alzheimerin taudista.
Johtopäätöksenä väitöskirjassa todetaan, että apraksioiden arvioiminen osana neurologisia selvittelyjä näyttää tarkentavan tautien tunnistusta tai poissulkua haastavissa muistisairausepäilyissä.
Aino Yliranta on neuropsykologian erikoispsykologi, joka työskentelee Lapin keskussairaalassa neurologian ja psykiatrian erikoisaloilla.
Väitöstilaisuus perjantaina 8. joulukuuta
Psykologian lisensiaatti Aino Ylirannan neuropsykologian alaan kuuluva väitöskirja Apraxias in the Diagnosis of Frontotemporal Dementia and Alzheimer’s Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 8.12.2023 klo 12 Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Jokinen-Salmela Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Aino Yliranta
aino.yliranta@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme