SDP:n Eloranta: Oppimistulosten kääntäminen nousuun vaatii aikaa ja useita erilaisia toimia

– Oppimistulosten lasku on koko 2000-luvun jatkunut murheellinen trendi, johon on puututtava monipuolisin keinoin. Erityistä huolta herättää perustaitojen kuten lukutaidon heikkeneminen. Heikkojen lukijoiden osuus on kolminkertaistunut 2000-luvun alun seitsemästä prosentista 21,4 %:iin, yli viidennekseen. Lukutaidossa muutos on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lukutaito on kaiken oppimisen ja jopa yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys, joten lukutaidon heikkenemisellä voi olla hyvinkin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, ellei siihen puututa, Eloranta toteaa.

– Jo viime vaalikaudella lukutaidon heikkenemiseen etsittiin keinoja monin tavoin mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan aloitteesta laaditulla lukutaitostrategialla ja lukutaito-ohjelmalla. Vaikka hallitus ohjelmassaan lupaa ohjelmalle jatkoa, tulee se käytännössä ajamaan ohjelmaa alas puolittamalla sen rahoituksen ensi vuodelle 700 000 euroon ja tämän jälkeen 250 000 euroon vuodessa, Eloranta toteaa pettyneenä.

Orpon hallitusohjelmassa vahvistetaan perustaitojen opetusta peruskouluissa. Hallitus on lisäämässä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 3 vuosiviikkotunnilla, jotka on tarkoitus kohdistaa luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Edustaja Eloranta pitää panostuksia perustaitoihin erittäin tervetulleina, mutta on myös huolissaan kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen vaikutuksista koulutuksen resursseihin ja opettajien määriin. Myös Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten mukanaan tuoma lapsiperheköyhyyden lisääntyminen voi tuoda mukanaan lisää sosioekonomisen taustan mukaan eriytyneitä laskevia oppimistuloksia.

– Viime vaalikaudella käsitellessään koulutuspoliittista selontekoa sivistysvaliokunta teki 17 kannanottoa, joissa painopisteenä oli osaamistason nostamisen ohella juuri perustaitojen parantaminen. Tässä eduskunnan hyväksymässä kokonaisuudessa keinoiksi on nostettu mm. konkreettinen ja pitkäjänteinen perustaitojen nostamisen toimenpideohjelma, koulutuksen laadun ja tasa-arvon lisääminen, oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistus, oppilaiden hyvinvoinnin parantaminen, kiusaamisen ehkäisy, segregaation vähentäminen, opettaja- ja henkilökuntamitoitukset, perusopetuksen opetusmäärät, alan veto- ja pitovoimatekijät sekä täydennyskoulutus ja uuden kokonaiskuvan muodostaminen siitä minkälainen on tulevaisuudessa tarvittava koulutusjärjestelmä.  Hallitus on perustamassa peruskoulun tulevaisuustyön parlamentaarista seurantaryhmää. Toivon, että tätä viime vaalikauden parlamentaarista sivistysvaliokunnan pohdintaa hyödynnetään tässä työssä, Eloranta toivoo.

– Viime vaalikaudella Marinin hallitus teki merkittäviä uudistuksia koulutusjärjestelmäämme. Tuolloin toteutettiin muun muassa suuri oppivelvollisuusuudistus ja vahvistettiin monin tavoin varhaiskasvatusta. Nyt tulee keskittyä erityisesti peruskoulun ja perustaitojen oppimisen vahvistamiseen, jotta jokainen lapsi ja nuori oppii kunnolla lukemaan ja laskemaan ja oppimistulosten heikentynyt suunta saadaan käännettyä. Tässä työssä myös opetussuunnitelmia pitää tarkastella uudistaen ja tehden lisää tilaa lukemiselle ja perustaidoille, Eloranta toteaa lopuksi.