SDP:n Lauri Lyly: Potkulaki on askel kohti tuntematonta

– Hallitus perustelee esitystä työllisyyden paranemisella, mutta siitä ei ole mitään näyttöä. Kyse on puhtaasti työntekijöiden suojan heikentämisestä vailla todellisia vaikutusarvioita. Kukaan ei nyt pysty sanomaan miten paljon irtisanomiskynnys laskee. Lainsäädännön pitäisi olla selkeää, erityisesti tilanteissa, jotka ovat ihmisille dramaattisia ja elämää mullistavia. Tämä esitys lisää epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuuksia, Lyly linjaa.

Esitys sisältää epäselvää sääntelyä, joka siirtää vastuun lain tulkinnasta tuomioistuimille vuosiksi eteenpäin. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että muutos aiheuttaa pitkään jatkuvaa oikeudellista epävarmuutta ja lisää riitaisuuksia. Hallitus väittää, että potkulaki selkeyttäisi irtisanomistilanteita. Todellisuudessa käy juuri päinvastoin.

– Nykyinen oikeuskäytäntö jouduttaisiin käytännössä kirjoittamaan uudelleen, kun ”asiallisen ja painavan syyn” vakaa tulkintalinja korvattaisiin epäselvällä ja sisällöltään uudella ”asiallisella syyllä”. Muutos johtaa vuosien mittaiseen tulkintaepävarmuuteen, kun tuomioistuimet muovaavat uutta linjaa riitatapaus kerrallaan, kansanedustaja Lauri Lyly sanoo.

Muutos ei kohdistu vain pk-yrityksiin, vaan kaikkiin yrityksiin ja kaikkiin työntekijöihin.

– Hallitus sanoo, että tällä helpotetaan erityisesti pienten yritysten irtisanomisia. Työsopimuslakia sovelletaan kuitenkin kaikenkokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Irtisanomiskynnys madaltuu työsuhteissa yhtä lailla suurissa ja pienissä yrityksissä, hyvinvointialueilla, kunnissa ja järjestöissä. Kun lain minimitaso heikkenee, irtisanomisen riski kasvaa kaikilla aloilla ja kaikissa työsuhteisissa ammateissa. Kyse on koko työmarkkinaa koskevasta heikennyksestä, joka iskee voimakkaimmin jo valmiiksi epävarmoille työmarkkina-aloille – nuoriin, naisiin ja matalapalkkaisiin, Lyly korostaa.

Valiokuntakäsittelyssä asiantuntijat toivat esiin, että irtisanomisprosesseja ei työpaikoilla tunneta riittävästi. Riitojen taustalla ovat usein työnantajien osaamis- ja prosessipuutteet, eivät lain ongelmat.

– Irtisanomisia tehdään väärin jo nyt koska työnantajilla ei ole juridista osaamista ja prosessit eivät ole selvillä. Jos näitä ongelmia ei korjata, mikään lainmuutos ei auta, Lyly huomauttaa.

Selkeyden lisäämiseksi SDP esittää, että varoitus tulisi aina antaa kirjallisena silloin, kun työntekijän toiminnassa on sellaisia puutteita tai laiminlyöntejä, jotka työnantajan mielestä edellyttävät varoitusta.

– Kirjallinen varoitus on yksinkertainen, halpa ja oikeusturvaa vahvistava keino. Se antaa työntekijälle selkeän mahdollisuuden korjata toimintaansa ja auttaa työnantajaa dokumentoimaan tilanteen. Tämä vähentää riitoja ja selkeyttää irtisanomistilanteita, Lauri Lyly sanoo.