Oivaltavimmat dataa hyödyntävät ratkaisut voivat luvata Suomelle seuraavia menestystarinoita

Suomen ensimmäinen Datatalouden kiinnostavimmat -lista nostaa esiin tämän hetken 24 kiinnostavinta dataratkaisua eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea, aina Porista Joensuuhun ja Helsingistä Sodankylään. Listalle valitut ratkaisut hyödyntävät dataa esimerkiksi kestävyyskysymysten ratkomiseksi, koulujen opetuksessa, kuluttajien hyvinvoinnin parantamiseksi, teollisuuden ja maatalouden uudistamiseksi tai liikenteen tehostamiseksi.

Listalle valituissa ratkaisuissa näkyy esimerkiksi Suomen edelläkävijyys yksilön oikeuksia kunnioittavissa niin kutsutuissa omadata-ratkaisuissa. Niissä palvelun käyttäjän on mahdollista hyötyä hänestä kerätystä datasta ja hallita sitä helpommin.

Tällaisia ovat esimerkiksi Vastuu Groupin työnhakua sujuvoittava palvelu ja päivittäistavaraketjujen tarjoamat palvelut, joissa kuluttajat saavat käyttöönsä tietoa ostoksistaan esimerkiksi terveellisempien tai kestävämpien arjen valintojen tueksi. Suomen Olympiakomitean Suomisport-palvelu puolestaan kokoaa tietoa harrastajien liikkumisesta alan tutkimuksen käyttöön.

Sitra valitsi ratkaisut uudelle listalle yhdessä datatalouden asiantuntijoista koostuneen arviointiraadin kanssa. Listalle pyrki lähes 80 ratkaisua Sitran järjestämässä avoimessa haussa.

Projektijohtaja Laura Halenius Sitrasta on ilahtunut, että Suomesta löytyy datatalouden edelläkävijöitä useilta toimialoilta, niin suuria vakiintuneita yrityksiä kuin kasvuyrityksiä, julkisia organisaatioita sekä oppilaitoksia. Tarjolla on datavetoisia palveluja sekä yrityksille että kuluttajille.

”Dataa hyödyntävät yritykset ovat tutkitusti muita tuottavampia ja näemme tästä hyviä esimerkkejä myös Suomessa. Haluamme kannustaa yhä useampia tarttumaan datan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kehittämään omia dataan pohjautuvia ratkaisuja”, Halenius sanoo. Hän oli mukana myös listan arviointiraadissa.

Satelliitit päästövähennysten apureiksi ja orastavat innovaatiot esille

Useat listalle valitut ratkaisut pyrkivät datan avulla edistämään vihreää siirtymää ja hillitsemään ilmastokriisiä. Ne tarjoavat työkaluja yrityksille esimerkiksi luontovaikutusten arviointiin ja seuraamiseen, hiilijalanjäljen laskemiseen ja ympäristöraportointiin. Näin tekevät esimerkiksi maatalous- ja elintarvikealan yritysten parissa työskentelevä Biocode ja rakennusalalla toimiva Materialisting. Ilmatieteen laitos ja Vaasan yliopisto puolestaan ovat hyödyntäneet satelliittien keräämää dataa päästöjen seurannan kehittämiseksi.

”Esimerkiksi kiertotalous, jossa materiaalit ja niiden arvo pyritään pitämään yhä uudelleen kierrossa, tarvitsee toimiakseen dataa, joka liikkuu materiaalien, tuotteiden ja palveluiden mukana. Aiemmin digitalisaation vähäisyys on ollut kiertotalouden hidaste Suomessa. Nyt myös Euroopan unionin tiukentuva lainsäädäntö vie kiertotalouden kehitystä datalla eteenpäin”, sanoo Halenius.

Datapohjaiset palvelut tarjoavat myös mahdollisuuksia kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen niin logistiikan alalla kuin uudistuvassa teollisuudessakin. Listalle nousi esimerkiksi merikuljetuksia ja satamien toimintaa tehostava Port Activity -sovellus, joka jakaa alusten ja satamien tietoa reaaliaikaisesti meriliikenteen eri toimijoille. Sen on kehittänyt Satakunnan ammattikorkeakoulu ja liikenteenohjausyhtiö Fintraffic.  

Osa listan ratkaisuista on vasta kokeiluasteella, muistuttaa asiantuntija Emma-Leena Kemppainen Sitran projektista, joka kirittää Suomea uudistumaan ja menestymään datatalouden mahdollisuuksia hyödyntäen.

”Halusimme nostaa mukaan listalle myös varhaisessa kehitysvaiheessa olevia ratkaisuja, kiinnostavia pilotteja ja orastavia palveluita näyttääksemme datatalouden tulevaisuuden potentiaalia”, sanoo Kemppainen.

Sitra koosti Datatalouden kiinnostavimmat -listan nyt ensi kertaa. Sitra on koonnut vuodesta 2016 alkaen suosittua listaa kiertotalouden kiinnostavimmista yrityksistä ja samalla auttanut eri toimijoita hahmottamaan kiertotalouden liiketoimintaa, yrityskenttää ja mahdollisuuksia.

Datatalouden mahdollisuuksia ja hidasteita

Euroopan unionin datatalouden arvon odotetaan kasvavan vuonna 2023 yli 600 miljardiin euroon. Suomessa datatalous on kasvanut vauhdilla ja vuonna 2021 kasvu oli EU:n keskiarvoa nopeampaa, liki 13 prosenttia. Suomen elinvoimaisen datavetoisen talouden ja yhteiskunnan kehittymisen hidasteita ovat esimerkiksi osaamisen kasvattamisen haaste ja se, että yritykset ja julkiset toimijat eivät tunne riittävästi dataan pohjautuvia toimintamalleja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia tuottaa hyötyjä.​ Suomalaisilla yrityksillä on kirittävää etenkin liiketoiminnallisten hyötyjen lunastamisessa, kertoi Etlatiedon toteuttama ja Sitran rahoittama Digibarometri-tutkimus lokakuussa. EU vauhdittaa datavetoisen talouden etenemistä laajalla sääntelypaketilla ja järeällä rahoituksella, jonka tavoitteena on vahvistaa digipalveluita käyttävien ihmisten ja niitä tarjoavien pk-yritysten oikeuksia hyötyä datasta.

Lisätietoja

Suomen ja EU:n datatalouden tilanne: Laura Halenius, projektijohtaja,
Data ja kilpailukyky -projekti, laura.halenius@sitra.fi, p. +358 294 618 303

Datatalouden kiinnostavimmat -lista: Emma-Leena Kemppainen, asiantuntija,
Data ja kilpailukyky -projekti, emma-leena.kemppainen@sitra.fi, p. +358 294 618 357

Johanna Kippo, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet,
johanna.kippo@sitra.fi, p. +358 294 618 220

Tutustu tarkemmin:

Datatalouden kiinnostavimmat -lista: https://www.sitra.fi/hankkeet/datatalouden-kiinnostavimmat/ 

Datatalouden kansallinen tiekartta näyttää suunnan ja toimet, joilla viedään eteenpäin suomalaisten hyvinvointia, vihreää siirtymää ja kilpailukykyä dataa hyödyntämällä: www.datataloudentiekartta.fi