Syke ja THL tiedottavat: Kouluruokaa ilmaston hyväksi – Dubain ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin raportti kouluruokailusta
Dubain ilmastokokous korostaa ruokajärjestelmän muutoksen keskeistä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kestävän ruokajärjestelmän rakentamista voidaan vauhdittaa merkittävästi kouluruokailulla. Suomi on ollut aktiivinen kestävän kouluruokailun kehittämisessä. Kouluruoan pitkäjänteinen kehittäminen vaatii meillä vielä reseptiikan kehittämistä, ammattilaisten lisäkoulutusta sekä vahvempaa yhteistyötä koulujen rehtoreiden ja opetushenkilökunnan sekä ruoka-alan ammattilaisten kesken.
Dubaissa meneillään oleva YK:n ilmastokokous COP28 korostaa ruokajärjestelmän muutoksen keskeistä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kestävän ruokajärjestelmän rakentamista voidaan vauhdittaa merkittävästi kouluruokailulla. Ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin kouluruokailua koskeva raportti, jonka oli tilannut YK:n kouluruokakoalitio. Koalitio edistää kouluruokailua maailmanlaajuisesti. Siinä on mukana yli 70 maata. Suomi on yksi koalition puheenjohtajamaista.
”Kouluruokailulla voidaan vauhdittaa ilmastonmuutoksen torjumista ja kestävän ruokajärjestelmän rakentamista. Kouluruokailu tukee lapsia ja nuoria kestävien ja terveellisten ruokailutapojen omaksumisessa ja auttaa heitä toimimaan ilmaston hyväksi. Koulujen vastuullisilla elintarvikehankinnoilla rakennetaan myös kestävämpää ruokajärjestelmää”, summaa Syken tutkimusprofessori Minna Kaljonen raportin viestin.
Raportin mukaan kouluruokailu on yksi tärkeimmistä investoinneista maailman ruoka- ja ravitsemusturvaan. Kouluruokailun piirissä on päivittäin 418 miljoonaa lasta. Monille maailman lapsille koulu tarjoaa päivän monipuolisimman aterian, ja joillekin päivän ainoan lämpimän aterian. Kouluruokailu tukee oppimista ja koulun käyntiin osallistumista sekä tasaa sosioekonomisia eroja.
Suomessa on laadittu kuntien elintarvikehankinnoille vastuullisuuskriteerit
Suomi on ollut aktiivinen kestävän kouluruokailun kehittämisessä. Suomi onkin nostettu raportissa esiin hyvänä esimerkkinä.
”Suomessa kuntien elintarvikehankintoja ohjaamaan on luotu vastuullisuuskriteerit ja ruokahävikin vähentämiseen on kehitetty laskureita. Ruokapalvelut ovat myös lisänneet kasvipainotteisen ruoan tarjontaa ruokalistoillaan”, kertoo Minna Kaljonen.
Kansalliset ravitsemussuositukset, jotka ohjaavat myös kuntien ruokapalveluiden tarjontaa, päivitetään ensi vuonna. Päivityksessä tullaan huomioimaan yhä vahvemmin ympäristökestävyys uusien Pohjoismaisten ruokasuositusten mukaisesti.
Oppilaiden sekä lasten ja nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet, eivätkä kaikki enää osallistu kouluruokailuun. ”Kouluterveyskyselyn mukaan suosituksiin pohjautuva kouluruokailuun osallistuminen on ollut pitkään laskussa etenkin kaupunkiseuduilla”, muistuttaa THL:n johtava asiantuntija Heli Kuusipalo.
Sykessä tehdyn tutkimuksen mukaan koululaiset ovat valmiita lisäämään kasvipainotteisuutta syömisessään. ”He toivovat kuitenkin kouluruokaan nykyistä enemmän monipuolisuutta, vaihtelevuutta, makua, ja aikaa syödä”, kertoo Kaljonen. Kavereiden kanssa ruokailu on tärkeä vapaampi sosiaalinen hetki, jolle nyt jää koulupäivän aikana liian vähän aikaa.
Kouluruokailun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön on tärkeää tarkastella yhdessä
”Kouluruoan pitkäjänteinen kehittäminen vaatii reseptiikan kehittämistä, ammattilaisten lisäkoulutusta sekä vahvempaa yhteistyötä koulujen rehtoreiden ja opetushenkilökunnan sekä ruoka-alan ammattilaisten kesken. Kuntien tulisi olla tässä aktiivisia ja taata kouluruokailulle riittävät resurssit”, sanoo Minna Kaljonen.
”Ruokapalveluiden kanssa tehtäviä palvelusopimuksia tulisi kehittää sellaisiksi, että ne sisältäisivät selkeät kasvatukselliset, ravitsemukselliset ja ympäristötavoitteet. Myös koulujen ruokakasvatusta tulisi kehittää edelleen ja konkretisoida toimet myös koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin”, painottaa Heli Kuusipalo, ja jatkaa:
”Nuorten ruokailutottumusten muutoksista tarvitaan ajantasaista tietoa ja seurantaa. Kouluruokailun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön on tärkeää tarkastella yhdessä.”
Suomen lisäksi YK:n kouluruokakoalition puheenjohtajamaina toimivat Ranska ja Brasilia. Heli Kuusipalo toimii kouluruokakoalition alaisuudessa toimivan tutkimuskonsortion varapuheenjohtajana. Minna Kaljonen osallistui tutkimuskonsortion raportin kirjoittamiseen.
Lisätietoa
Tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 252
Johtava asiantuntija Heli Kuusipalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi@thl.fi, 0295 246 747
YK:n kouluruokakoalition tilaama raportti: School meals and food systems: Rethinking the consequences for climate, environment, biodiversity, and food sovereignty.
Kouluruokakoalitio: School Meals Coalition - A healthy meal every day for every child
Kestävän kouluruokailun keittokirja – Oppilaiden ratkaisuja ruokapalveluille
Video: Sustainable school meals - a Finnish recipe (YouTube)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release
The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.
Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release
Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.
Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta7.5.2024 08:18:11 EEST | Tiedote
Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.
Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää7.5.2024 07:43:49 EEST | Tiedote
Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.
Viikkokatsaus 6.–10.5.20246.5.2024 14:12:11 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme