Tutkimus: joka toinen suomalainen luottaa pääsevänsä nopeasti julkiseen terveydenhuoltoon

Noin joka toinen (55 prosenttia) suomalainen luottaa pääsevänsä tarvittaessa nopeasti hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon, käy ilmi Ifin toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 1 211 täysi-ikäistä suomalaista marraskuussa 2023. Luottamus on hivenen parantunut vuosi sitten tehdystä vastaavasta tutkimuksesta, jolloin nopeaan hoitoon pääsyyn luotti vajaa puolet suomalaisista (47 prosenttia).

Skeptisiä hoitoon pääsyn suhteen on kuitenkin edelleen kolmannes suomalaisista. Eniten huolta on Uudellamaalla asuvilla ja perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Naiset ovat selvästi miehiä huolestuneempia.

– Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet vahvasti julkiseen terveydenhuoltoon, ja luottamus on kokonaisuutena yhä kohtuullisella tasolla, jopa hienoisessa kasvussa, kommentoi yritysasiakkaiden henkilövakuutusten tuotepäällikkö Johanna Stenström Ifistä.

– Valitettavasti julkisen puolen hoitovelka on todellisuudessa jatkuvasti lisääntynyt ja etenkin kiireettömään erikoissairaanhoitoon on vaikea päästä ilman pitkää jonotusta. THL:n tuoreimman tilaston mukaan elokuun lopussa jo yli 17 prosenttia kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä odottaneista oli odottanut yli puoli vuotta, Stenström toteaa. 

Uudellamaalla suurin pelko resurssien riittämättömyydestä

Vaikka moni uskoo pääsevänsä hoitoon, vain alle neljännes suomalaisista luottaa siihen, että julkisessa terveydenhuollossa lääkäreillä ja hoitajilla on riittävästi aikaa laadukkaan hoitotyön varmistamiseksi. Alueelliset erot ovat selkeitä: heikointa luottamus on Uudellamaalla (16 prosenttia) ja vahvinta Itä- ja Pohjois-Suomessa (28 prosenttia).

– HUSin hoitojonohaasteet ovat olleet paljon esillä julkisuudessa, mikä varmasti heijastuu vastauksiin mahdollisten omien tai tuttavien kokemusten lisäksi. Ilmiö näkyy myös Ifissä erityisesti sairausvakuutusten kysynnän lisääntymisenä sekä yksityis- että yritysasiakkailla. Alueellisiin eroihin vaikuttaa toki paitsi pelko julkisen terveydenhuollon resurssipulasta, myös saatavilla olevien yksityisten terveyspalvelujen kattavuus, kertoo Stenström.

Tarve matalan kynnyksen tuelle mielenterveyshaasteissa on suuri

Suomalaiset arvioivat, että mielenterveysongelmiin saa apua julkisesta terveydenhuollosta huonommin kuin muihin sairauksiin tai vammoihin. Vain kolmannes uskoo saavansa tarvittaessa apua. Tulos oli lähes vastaava vuosi sitten. Alle 30-vuotiaat arvioivat muita useammin, ettei hoitoon pääse.

– On huolestuttavaa, kuinka harva suomalainen uskoo saavansa julkisesta terveydenhuollosta apua mielenterveysasioissa. Tällainen ennakkokäsitys varmasti vaikuttaa siihen, yrittääkö edes hakea apua. Mielenterveyden sairaudet ovat kuitenkin tällä hetkellä yksi merkittävimmistä syistä sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle sekä jatkuvasti myös lasten ja nuorten joukossa kasvava ongelma, kommentoi Stenström.

– Mielenterveyden haasteissa nopea hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan estää ongelmien kasautuminen. Vakuutusyhtiönä näemme, että tarve etenkin matalan kynnyksen keskusteluavulle on erittäin suuri. Olemme reilun vuoden ajan tarjonneet yritysasiakkaille mielenterveysvakuutusta, ja sen mahdollistamasta keskusteluavusta ja psykoterapiasta on saatu hyviä kokemuksia, kertoo Stenström.

Kyselytutkimukseen vastasi 1211 täysi-ikäistä suomalaista marraskuussa 2023. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä (95 prosentin luottamustasolla). Tutkimustuloksia on verrattu vuonna 2022 toteutettuun vastaavaan tutkimukseen. Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.