Hallitus kiristää yli 20 000 pienen yrityksen verotusta – ”Heikentää kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi”
Liikevaihdoltaan 15 000 ja 30 000 euron välissä olevien yritysten arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus joudutaan poistamaan vuoden 2025 alusta EU-direktiivin vuoksi. Lausuntokierrokselle lähteneen hallituksen esitysluonnoksen perusteella korvaavia muutoksia ei olla tekemässä.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan valtaosa yrittäjistä haluaa nostaa arvonlisäverollisen vähäisen toiminnan alarajaa lähemmäs EU-keskiarvoa 30 000 euroon.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaisen lakimuutoksen perusteella alarajaksi jää 15 000 euroa, mikä tarkoittaa, että niiden yritysten, joiden liikevaihto on 15 000–30 000 euroa, arvonlisäverotus kiristyy.
Yrittäjägallupin mukaan 15 000 euroa korkeampaa rajaa kannattaa 65 prosenttia yrittäjistä. Suosituin taso on 30 000 euron alaraja. Sitä tukee joka neljäs yrittäjä. Se on ollut myös Suomen Yrittäjien ehdotus hallitukselle.
– Toivomme, että hallitus tarkastelee alarajaa uudelleen ja nostaa tasoa kohti 30 000 euroa, jotta pienten yrittäjien verotus ei kiristy hallituksen lupausten mukaisesti, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
– Liukuva alarajahuojennus on ollut hyvä veropoliittinen innovaatio, koska se on madaltanut alarajan tuomaa kasvukynnystä. Valitettavasti se joudutaan poistamaan EU-direktiivin vuoksi ensi vuoden jälkeen, Brotherus jatkaa.
Alarajan taso on hankala kilpailuneutraliteetin kannalta ja jakaa siksi yrittäjiäkin. Toisaalta 30 000 euron alaraja on selvästi alle tason, jota muun muassa VATT:n tutkimuksessa on pidetty optimaalisena tasona. EU-maissa taso on keskimäärin noin 35 000 euroa.
– Pieni yritystoiminta on syytä pitää alv:n ulkopuolella, jotta yrittäjyyden kynnys olisi mahdollisimman matala ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän. Lakimuutos heikentää suoraan yksinyrittäjien sekä pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi, Brotherus sanoo.
– Vaikeassa valtiontalouden tilanteessa on ymmärrettävää, että hallitus hakee lisätuloja kaikkialta, mutta liki 90 miljoonan euron veronkiristyksen kohdistamista pienimpiin yrityksiin on syytä harkita uudelleen. Alarajan tasoa voi nostaa myös budjettineutraalisti reiluun 20 000 euroon ensimmäisenä askeleena, Brotherus ehdottaa.
Näin tutkittiin
Suomen Yrittäjien Verianilla (entinen Kantar Public) teettämään tutkimukseen vastasi 1 301 pk-yritysten edustajaa. Kysely tehtiin 1.–10.11.2023. Tutkimustulosten luottamusväli on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juhana Brotherusjohtaja, pääekonomisti
Puh:050 384 9479juhana.brotherus@yrittajat.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 374 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjät: Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita31.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Työperäisen hyväksikäytön sääntelyä uudistetaan. Samalla rangaistuksia aiotaan kiristää. Suomen Yrittäjät pitää tätä tärkeänä ja tarpeellisena. – Työperäistä hyväksikäyttöä ei voida koskaan hyväksyä. On myös toimivien ja rehellisten yritysten etu, että hyväksikäyttöön puututaan, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät: Pk-yritysten vientihalukkuus vahvaa – EU ja Pohjoismaat kiinnostavat eniten30.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Vähintään neljän hengen yrityksissä on vahva halu kansainvälistyä. Kyselyn mukaan 33 prosentilla on suoraa vientiä, 22 prosentilla välillistä ja 20 prosenttia suunnittelee vientitoiminnan aloittamista. “Yrityksissä on nähtävissä selkeää kasvuhalua ulkomaankauppaan. Siksi maakunnista maailmalle pitää rakentaa toimiva vienninedistämisen palvelupolku, joka on tarjolla myös pienemmille yrityksille”, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjägallup: Pk-yritykset tyytymättömiä EU:n ja USA:n kauppasopimukseen – vapaakauppa saa laajaa kannatusta28.8.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset suhtautuvat kriittisesti EU:n ja Yhdysvaltojen heinäkuussa solmittuun kauppasopimukseen, kertoo tuore Yrittäjägallup. Vain 7 prosenttia pk-yrityksistä on tyytyväisiä sopimukseen, kun 52 prosenttia on tyytymättömiä. Peräti 41 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Erityisesti nuorten yrittäjien (18–39-vuotiaat) keskuudessa kanta jää avoimeksi.
Yrittäjägallup: Yrittäjien tyytyväisyys hallitukseen laskussa – oppositiokaan ei vakuuta27.8.2025 14:15:00 EEST | Tiedote
Yrittäjien tyytyväisyys hallituksen toimintaan on edelleen laskenut. Tyytyväisyys opposition toimintaan ei ole kuitenkaan lisääntynyt. "Syksy on hallitukselle näytönpaikka. Yrittäjät suhtautuvat aiempaa kriittisemmin hallitukseen, mutta luottavat vielä vähemmän opposition vaihtoehtoon," Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi.
Yrittäjägallup: Yrittäjät valmiita laajentamaan toimintaansa pieniin kuntiin26.8.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Pk-yrityksillä on vahvaa kiinnostusta laajentaa toimintaansa uusiin ja pienempiin kuntiin, mikäli julkinen kilpailutus lisääntyy, osoittaa tuore Yrittäjägallup. Kyselyyn vastasi yli tuhat pk-yrityksen edustajaa, joista jopa 41 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut laajentamaan palvelujaan uusille alueille kilpailutusten kasvaessa. Yrityksistä 51 prosenttia kertoi ylipäätänsä olemaan valmis tarjoamaan palveluita, jos kilpailutus lisääntyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme