Liikenneturmia tutkiva oululainen Sari Kukkamaa haluaa Suomeen kliinisiä liikennepsykologeja
Uutinen | Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnissa käyttäytymistiedejäsenenä kymmenisen vuotta toiminut Sari Kukkamaa toivoo Suomeen Keski-Eurooppalaisen mallin mukaista liikennepsykologijärjestelmää. Mallissa ajokieltoon määrätty saa ajokorttinsa takaisin vasta lääketieteellis-psykologisen arvion perusteella, puoltavan lausunnon myötä.
Eri puolilla Suomea toimii 20 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 250 jäsentä. Tutkijalautakuntien jäsenet tekevät onnettomuustutkintoja vapaaehtoistyönä, oman työn ohella. Tutkijalautakunta on moniammatillinen tiimi, jossa on asiantuntijoita poliisista, lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Sari Kukkamaa toimii käyttäytymistiedejäsenenä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan tutkijalautakunnissa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta hälytetään paikalle aina, kun Suomessa joku kuolee tie- tai maastoliikenneonnettomuudessa. Tieto onnettomuudesta tulee joko hätäkeskuksesta tai poliisilta ja tutkinta onnettomuuspaikalla pyritään aloittamaan välittömästi. Lautakunnat toimivat riippumattomasti ja järjestävät tutkinnan itsenäisesti.
Käyttäytymistieteilijän rooli onnettomuuksien tutkinnassa
Kukkamaa on ollut tutkimassa noin kahta sataa kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Lautakunnan käyttäytymistiedejäsen Kukkamaa pyrkii menemään mahdollisuuksien mukaan paikan päälle onnettomuuspaikalle. Jos Kukkamaa ei pääse paikan päälle, hän tutustuu lautakuntakollegoiden ja paikalla olleen poliisipartion ottamiin kuva- ja videomateriaaleihin saadakseen kuvan onnettomuudesta.
Kukkamaa haastattelee henkiin jääneitä onnettomuuden osallisia ja menehtyneiden omaisia. Lisäksi Kukkamaa tutustuu saatavilla oleviin dokumentteihin, kuten sairaskertomuksiin ja ruumiinavauskertomukseen.
− Tehtäväni käyttäytymistiedejäsenenä on saada erityisesti menehtyneistä kuljettajista mahdollisimman laaja psykologinen kuva. Lisäksi pyrin saamaan selvyyttä onnettomuuspäivästä ja lähitunneista ennen onnettomuutta. Yritän saada selville millainen ihminen oli; miten hän käyttäytyi, millainen hänen elämäntilanteensa oli, millaisia sairauksia hänellä oli, hoitiko hän niitä ja vaikuttivatko ne hänen ajokykyynsä. Muodostan kokonaiskuvan ihmisestä, jotta saataisiin selville, oliko hänellä sellaisia piirteitä, jotka altistivat onnettomuuden aiheutumiselle, Kukkamaa kertoo.
Keski-Euroopan malli Suomeen? Liikennerikkomuksista kiinnijääneille pakollinen omakustanteinen hoitojakso liikennepsykologilla
Kukkamaan työhön neuropsykologina kuuluvat myös ajoterveyden arvioinnit, joissa arvioidaan voiko kuljettaja säilyttää ajo-oikeutensa. Liikenneonnettomuuksien tutkiminen on laajentanut hänen näkökulmaansa arviointien tekemiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmat jäävät usein ajokyvyn arvioinnissa huomiotta, mutta kehitystäkin on tapahtunut ja ongelmat huomioidaan aiempaa laajemmin.
Kukkamaa on myös tutustunut keskieurooppalaisten liikennepsykologien työhön.
− Haluaisin Suomeen asiakastyötä tekeviä liikennepsykologeja. Keski-Euroopassa on järjestelmä, jossa kuljettaja määrätään ajokieltoon ja lääkärin sekä psykologin tutkimuksiin tai jopa kuntoutukseen, jos määritellyt tekijät täyttyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi tietty promilleraja rattijuopolla tai tietty liikennerikkomusten määrä, Kukkamaa kertoo.
Lääketieteellis-psykologisessa tutkimuksessa asiakkaan ajokykyisyyttä arvioidaan monesta näkökulmasta. Psykologi tutkii kognitiivisen toimintakyvyn ja liikennerikkomuksesta keskustellaan tarkasti, kun arvioidaan, onko asiakkaalla kykyä muuttaa toimintatapojaan. Kuntoutusinterventio tapahtuu usein ryhmässä, jonka kustannukset katetaan keräämällä maksut hoitoon määrätyiltä. Hoitoon määrätyt saavat ajo-oikeutensa takaisin vasta, kun he ovat saaneet psykologilta sitä puoltavan lausunnon.
− Keski-Eurooppalaisessa mallissa ajokykyä ei tarkastella pelkästään terveysasiana, vaan psykologit arvioivat myös sitä, onko kuljettaja kykeneväinen ja halukas noudattamaan liikennesääntöjä jatkossa. Malli on todettu toimivaksi, siitä on saatavilla tutkimustietoakin. Hoitojakson läpikäyneet uusivat harvemmin rikoksensa kuin ne, joita ei ole määrätty hoitoon, Kukkamaa perustelee.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn. OTI huolehtii myös lautakuntien koulutuksesta, tutkinnan tulosten käytöstä ja tietopalvelusta.
OTI hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Yhteyshenkilöt
Viestintä, Liikennevakuutuskeskus ja OTI
Arkisin yleensä klo 9–15
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Kirurgi Tommi Mäntyvaara tutkii Lapin liikenneonnettomuuksia lääkärin näkökulmasta – Työ ja tutkinta täydentävät toisiaan29.4.2024 11:09:08 EEST | Uutinen
Henkilöhaastattelu | Tommi Mäntyvaara toimii lääkärijäsenenä Lapin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa. Hän on ollut tutkintatoiminnassa mukana noin viiden vuoden ajan. Siviilityönään hän toimii kirurgina. Mäntyvaaran ura kirurgian parissa on jatkunut jo yli parikymmentä vuotta.
Kymmenessä vuodessa liikenteessä menehtyi lähes 200 moottoripyöräilijää, mopoilijoita menehtyi 3617.4.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Kymmenen vuoden aikana liikenteessä menehtyi 197 moottoripyöräilijää ja 36 mopoilijaa. Yli puolet menehtyneistä moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, kolmannes oli päihtyneitä. Mopo-onnettomuuksien tutkinnassa havaittiin viritettyjä mopoja ja huonosti kiinnitettyjä kypäröitä. Kuolonkolarien lisäksi kymmenen vuoden aikana tapahtui vuosittain keskimäärin 2 600 liikennevahinkoa, joissa osallisena oli mopo, ja 1 600 vahinkoa, joissa osallisena oli moottoripyörä.
Kokenut keskipohjalainen onnettomuustutkija Matti Lukkarila laittaisi kuljettajantutkinnon uusiksi26.3.2024 14:25:11 EET | Uutinen
Henkilöhaastattelu | Keski-Pohjanmaan lautakunnan ajoneuvotekninen jäsen Matti Lukkarila on ollut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatoiminnassa mukana jo 30 vuoden ajan.
Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita14.3.2024 07:37:00 EET | Tiedote
Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.
30 vuotta moottoripyöräurheilua harrastanut poliisi tutkii nyt kuolonkolareita Uudellamaalla – ”Haluan vaikuttaa turvallisuuteen” kertoo Staffan Söderström21.2.2024 09:45:46 EET | Uutinen
UUTINEN | Onnettomuustietoinstituutti (OTI)
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme