Kattotyöhön liittyi useita työturvallisuuspuutteita – sakkoja esihenkilölle ja toimitusjohtajalle

Tuomio liittyi elokuussa 2021 kattotyössä sattuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä loukkaantui liukastuttuaan ja pudottuaan katolta. Putoaminen tapahtui tilanteessa, jossa työntekijä oli poistamassa katolta suojapeitettä. Hänellä oli päällään turvavaljaat, mutta ne eivät olleet kiinnitettyinä, koska valjaille ei ollut kiinnityspistettä.  Tapaturman johdosta käynnistyi tutkinta, jossa työsuojeluviranomainen havaitsi erilaisia turvallisuuspuutteita. Tutkinta johti esitutkintaan ja syytteeseen. Vastaajat kiistivät syyllistyneensä työturvallisuusrikokseen ja vammantuottamukseen.

Vaaratekijät täytyy selvittää ja arvioida riittävän järjestelmällisesti ja tehdä sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet

Käräjäoikeus katsoi esitetyn näytön perusteella, että työnantajan olisi tullut selvittää ja arvioida katon ulkopuolelle putoamisen vaara. Työntekijä putosi katon ulkopuolelle. Työnantaja oli katsonut, että katolta rakennuksen sisälle putoamisen riski oli suurempi ja siksi oli päädytty turvavaljaiden käyttöön eikä ensisijaisesti edellytettävän rakenteellisen suojauksen käyttöön. Ulkopuolelle putoamisen riski oli tosin tunnistettu, mutta riittäviin toimenpiteisiin riskin mahdolliseksi poistamiseksi ei ollut ryhdytty. Käräjäoikeus piti mahdollisena, että telineitä tai toisenlaisia kaiteita ei olisi voitu käyttää ulkopuolelle putoamisen estämiseksi, mutta tämä olisi pitänyt selvittää ja arvioida. Myös turvavaljaiden käytön suunnittelussa oli puutteita. Käräjäoikeus totesi turvavaljaiden kiinnityspiteiden jääneen työntekijöiden itsensä suunniteltavaksi. Kiinnityspisteiden suunnittelu olisi kuulunut työnantajan vastuulle.

Työnantaja laiminlöi valvonta- ja tarkkailuvastuutaan

Työnantajalle kuuluvaa valvonta- ja tarkkailuvastuuta oli laiminlyöty. Käräjäoikeus totesi, että valvonnassa ja tarkkailussa ei ole kysymys ainoastaan työntekijöiden tarkkailusta ja sen seuraamisesta, mitä työntekijät mahdollisesti tekevät ja edistyvätkö työt, vaan nimenomaan työympäristön ja työtapojen turvallisuuden valvomisesta. Jos toimitusjohtaja ja työnjohtaja olisivat valvoneet ja tarkkailleet työympäristöä ja työtapoja, he olisivat huomanneet, että työntekijät ovat voineet työskennellä katolla ilman turvavaljaita tai sen, että turvavaljaat eivät ole olleet kiinnitettyinä.

Asiassa oli riidatonta, että toimitusjohtaja toimi työnjohtajana työnjohtajan jäätyä lomalle. Siten myös työnjohtajan vastuut olivat siirtyneet toimitusjohtajalle. Käräjäoikeus katsoi vastuun kohdistuneen myös työnjohtajaan ennen hänen lomallensa jäämistään, sillä puutteet katolla työskentelyyn liittyen olivat olleet olemassa jo ennen tapaturmaa.

Yritys tuomittiin yhteisösakkoon

Asiassa esitettiin esihenkilöiden henkilökohtaisen rikosvastuun lisäksi yhteisösakkoa koskeva vaatimus työnantajayhtiötä kohtaan. Käräjäoikeuden perusteluna vaaditulle yhteisösakolle oli se, että tapahtunut työturvallisuusrikos oli vakava, laiminlyöntejä oli useita ja toimitusjohtaja oli osallisena rikokseen. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että putoamisvaara kuuluu kattotöitä tekevän yhtiön ydintoimintaan. Myös se, että syyttäjän vaatimus yhteisösakon määrästä oli asteikon alhaisemmasta päästä, ei muodostanut perustetta alentaa vaaditun yhteisösakon määrä yhtiön taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomio 23/150828 asiassa R 23/949. Tuomio ei ole lainvoimainen.