Presidentille halutaan lisää valtaa – puolet pitää presidenttivetoista järjestelmää Suomelle sopivana

Tärkeimmät havainnot

• Suomalaisista 51 prosenttia arvioi, että Suomeen sopisi entisen kaltainen presidenttivetoinen valtiojohdon malli, joka on nykyisin käytössä esimerkiksi Ranskassa.
• Valtaosa (80 %) suomalaisista pitää myös nykymallia sopivana. Enemmistö (60 %) torjuu mallin, jossa presidentille jäisi vain Saksan mallin mukainen seremoniallinen rooli.
• Kansalaisten selvä enemmistö haluaa presidentin johtavan ulkopolitiikkaa, ja kaksi kolmasosaa (65 %) katsoo, että presidentillä pitäisi olla myös EU-asioissa vähintään melko paljon valtaa.
• Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista kaventaisi presidentin valtaoikeuksia ja vahvistaisi eduskunnan ja hallituksen asemaa. 70 prosenttia torjuu presidentin valtaoikeuksien kaventamisen nykyisestä.

Noin puolet suomalaisista (51 %) katsoo, että nykyistä presidenttivetoisempi järjestelmä sopisi Suomeen hyvin, käy ilmi EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Valtaosa (80 %) suomalaisista katsoo myös nykyisen mallin sopivan Suomeen joko erittäin tai melko hyvin.

Samalla suomalaiset torjuvat Saksan mallin kaltaisen seremoniallisen presidentin selkeällä enemmistöllä (60 %). Tulokset viittaavat siihen, että mikäli presidentin valtaoikeuksia lähdetään muuttamaan, haluavat suomalaiset pikemminkin lisätä presidentin valtaoikeuksia kuin kaventaa niitä. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista kaventaisi presidentin valtaoikeuksia suhteessa hallitukseen ja eduskuntaan, ja 70 prosenttia torjuu valtaoikeuksien kaventamisen nykyisestä.

Presidentin valtaoikeuksia ja asemaa suhteessa hallitukseen ja eduskuntaan uudelleenarvioidaan seuraavan presidentin toimikauden aikana. Pääministeri Petteri Orpo arvioi hallitusneuvotteluiden ollessa käynnissä, että valtaoikeuksia koskeva selvitys on luvassa tällä vaalikaudella, mutta hallitusohjelmassa asiasta ei ole mainintaa.

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa EU-asioihin

Suomalaisten mukaan presidentille kuuluu ehdottomasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen, jossa presidentille paljon valtaa antaisi 82 prosenttia suomalaista. Enemmistö suomalaisista antaisi presidentille paljon valtaa myös puolustusvoimain ylipäällikkyydessä (76 %), maanpuolustusasioissa (74 %) sekä rikollisten armahtamisessa (54 %), jotka kaikki ovat nykyisinkin osa presidentin tehtäväkenttää.

Enemmistö antaisi presidentille paljon valtaa myös EU-asioissa (65 %), ja puolet suomalaisista myös keskeisissä valtion virkanimityksissä (51 %) sekä eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisten vaalien määräämisessä (50 %).

”EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut erittäin aktiivista viime vuosina, ja siitä päätettäessä valtiojohtajien keskusteluihin osallistuu pääministeri. Toisaalta EU-maiden yhteinen puolustus nojaa nykyisin virallisesti Natoon. Siellä valtiojohtajien neuvottelu- ja päivällispöydissä istuu ulkopolitiikkaa johtava presidentti. Mikäli ulkopolitiikan kaksoisjohtajuutta lähdetään purkamaan EU-asioiden näkökulmasta, on kansalaisten näkemys se, että pääministerin pitäisi väistää”, tulkitsee tulosanalyysin kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lisätiedot

Ilkka Haavisto: Enemmän presidenttiä! Suomalaisia kiinnostaa paluu presidenttivetoiseen järjestelmään -EVA Analyysi keskiviikkona 27.12. kello 6 osoitteessa www.eva.fi

Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun painetuissa uutislehdissä.

Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, ilkka.haavisto@eva.fi tai 050 331 3823

Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Mikko Laakso, mikko.laakso@eva.fi tai 050 383 9432