Kokoomuksen lääkäriedustajat: Ensi viikolla Kela-korvauksiin suurin korotus lähes 35 vuoteen

Sairausvakuutuslain tullessa voimaan vuonna 1964 oli tavoitteena, että potilas saisi noin 60 prosentin korvauksen maksamastaan yksityislääkärin palkkiosta. Ajatus oli, että kansalaisilla olisi ollut mahdollista valita itse haluamansa lääkäri ja hoitopaikka. Kela-korvauksia ei kuitenkaan ole laajasti korotettu vuoden 1989 jälkeen. Edelliset hallitukset ovat peräti leikanneet korvauksia. Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää Kela-korvaukset taas nousuun, mitä kokoomuksen kansanedustajat sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Ville Väyrynen ja Oskari Valtola pitävät tervetulleena.

”Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi iäkkäin väestö. Koronakriisi ja siitä seurannut kuormitus on entisestään pahentanut aiemmin kertynyttä hoitovelkaa. Tämän toivoisi avanneen kaikkien silmät, että tarvitaan lisää toimia, jotta ihmiset pääsevät jonoista hoitoon. Kela-korvausten korotus on askel oikeaan suuntaan, jotta koko terveydenhuoltojärjestelmämme saataisiin toimimaan täydellä kapasiteetillaan hoitoa tarvitsevien potilaiden hyväksi”, toteaa kansanedustaja Väyrynen, siviiliammatiltaan gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri.

Yksityislääkärikäynnistä maksettavaan Kela-korvaukseen on tulossa huomattava korotus 1.1.2024 alkaen. Uudesta vuodesta alkaen Kela korvaa yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa. Samalla hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suurenee 15,50 eurosta 30 euroon. Myös psykiatrin vastaanottokäynnistä ja hoidosta maksettavat korvaukset suurenevat. Vuonna 2023 Kela on korvannut yksityisen lääkärin palkkiosta keskimäärin 8 euroa.

”Korvaustaso palautuu nyt käytännössä Marinin hallituksen tekemää leikkausta edeltävälle tasolle. Edellisen hallituksen leikkaukset olivat lyhytnäköisiä ja irti muusta soten kehittämisestä. Orpon hallitus on myös valmistelemassa 60-vuotiaan Kela-korvausjärjestelmän uudistamista. Tarkoitus on, että uusi korvausmalli astuisi voimaan vuoden päästä. Korvauksia halutaan määrätietoisesti nostaa hoitojonojen purkamiseksi”, paaluttaa työterveyshuollon erikoislääkäri ja kansanedustaja Oskari Valtola.

Edustajat muistuttavat, että Marinin hallituksen leikkaukset Kela-korvauksiin saivat aikoinaan laajaa kritiikkiä paitsi Kelalta, myös Kuluttajaliitolta, Kuntaliitolta, terveydenhuoltoalan yrityksiltä ja alan ammattiliitoilta.

”Asiantuntijat ovat aiemmin arvioineet, että Kela-korvauksien leikkaus on lisännyt painetta esimerkiksi julkisessa hammashuollossa. Vastavuoroisesti korvausten kasvattamisella pitäisi olla päinvastainen vaikutus. On mielestäni aika nostaa 60-vuotias Kela-korvaus takaisin arvoiselleen paikalle”, Väyrynen päättää.

Ensi vuodelle korvaustaksojen korottamiseen varattiin rahoitusta noin 97,5 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 65,3 miljoonaa euroa. Loput rahoituksesta tulee sairasvakuutusmaksuista. Nykymuotoisten Kela-korvausten korottaminen ei vaadi lakimuutoksia. Kela vahvistaa korvaustaksat voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaisesti. Hallituksen kaavailemaan uuteen Kela-korvausmalliin on varattu rahoitusta noin 134,2 miljoonaa euroa vuodessa vuosien 2025–2027 ajaksi. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskuntaan syksyllä 2024.