Vuokralainen: muista nämä, kun pidät uudenvuoden juhlat

Suomen Vuokranantajat ry:n juristi Saara Penttilä ja lakiasiantuntija Aram Auer kertovat, mitä kannattaa pitää mielessä, kun järjestää uudenvuoden juhlallisuuksia. 

Uudenvuoden juhliminen sallittua

Vaikka uudenvuoden juhliminen kotona venyisikin hieman järjestyssäännöissä määritetyn hiljaisuusajan jälkeen, ei se lähtökohtaisesti täytä häiritsevän elämän kriteerejä. Juhlien järjestäminen silloin tällöin kuuluu tavalliseen elämään. Juhlinnassa on kuitenkin aina muistettava kunnioittaa naapureita ja pidettävä juhlimisen äänet kohtuullisina ja sivistyneinä.

Juhlimisen tulisi myös tapahtua huoneiston sisällä, eikä esimerkiksi laajentua taloyhtiön porraskäytävään tai sisäpihalle. Käytävää ja sisäpihaa saa kuitenkin käyttää huoneistosta poistumiseen ja sinne palaamiseen normaalein äänin, naapureiden rauhaa kunnioittaen.

”Juhlat ja niistä kantautuvat äänet kuuluvat tavalliseen elämään ja jokaiseen asuinyhteisöön. Mikäli on aikeissa järjestää uudenvuoden juhlat kotona, voi asiasta ja mahdollisesti aiheutuvasta häiriöstä ilmoittaa ajoissa muille talon asukkaille esimerkiksi jättämällä hyvänmielinen ilmoitus yhteystietoineen talon ilmoitustaululle”, Penttilä vinkkaa.

Ilotulitteiden kanssa maltti on valttia

Uudenvuoden juhlintaan kuuluvat osaltaan myös ilotulitteet. Niitä käyttäessä tulee muistaa paitsi oma myös muiden turvallisuus. Ilotulitteiden ampuminen esimerkiksi parvekkeelta tai rakennuksia kohti ei tule kyseeseen, vaan ampumisen tulee tapahtua turvallisessa ympäristössä. Vaarojen ja haittojen aiheutuminen on minimoitava.  

”Ilotulitteiden kanssa on aina noudatettava erityistä huolellisuutta. Jos rakettien ampuminen tuntuu itsestä vähänkään arveluttavalta, on aina parempi suunnata yhdessä juhlaseurueen kanssa vaikka katsomaan kaupungin järjestämää ilotulitusta”, Auer muistuttaa.

Juhlinnan yhteydessä voi tietenkin aina sattua ja tapahtua, ja vuokralaisen onkin hyvä muistaa, että hän on vastuussa sekä itsensä että vieraidensa aiheuttamista vahingoista vuokranantajalle.

Jos vahinko sattuu, kannattaa olla rehellisesti yhteydessä omaan vuokranantajaan viipymättä ja sopia vahinkojen korjaamisesta yhdessä, Penttilä ja Auer neuvovat.

Lisätiedot: 

Saara Penttilä, juristi
Aram Auer, lakiasiantuntija
Suomen Vuokranantajat ry

p. (09) 1667 6345 (Puhelimitse lakineuvonnan kautta, josta asiantuntijamme ohjaavat oikealle henkilölle.)

Jos lakineuvonta on kiinni, voit olla yhteydessä viestintäpäällikkö Kiia Etelävuoreen:

Kiia Etelävuori
viestintäpäällikkö
Suomen Vuokranantajat ry
p. 050 557 6488
kiia.etelavuori@vuokranantajat.fi