Ilotulituksen seuraaminenkin ilman suojalaseja on aina riski näölle
Tulevan vuodenvaihteen silmävammoista jopa puolet odotetaan aiheutuvan ilotulitusta seuraaville katsojille.
Suojalasien käyttö on pakollista ilotulitetta sytytettäessä. Viime uuden vuoden aattona ja sen lähipäivinä HUSissa hoidettiin kuusi ilotulitteiden takia silmävamman saanutta potilasta. Vammautuneista kukaan ei käyttänyt suojalaseja.
“Suomen Silmälääkäriyhdistyksen selvityksen mukaan ilotulitteita seuraavien silmävamman saaneiden osuus oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Sivustakatsojien osuus oli ensimmäistä kertaa yli puolet vammautuneista. Tänäkin vuonna silmävammoista lähes puolet odotetaan aiheutuvan ilotulitusta seuraaville katsojille”, ylilääkäri Tero Kivelä HUSista kertoo.
Vaikka juhlaväki seuraa ilotulituksia pitkänkin matkan päästä, ilotulittajalla on vastuu katsojien silmistä. Suojalasit on hankittava koko juhlaväelle. Erityisesti tämä koskee lapsia, joiden silmävammojen osuus on kolmasosa kaikista vammoista eikä se ole merkittävästi vähentynyt.
“Lasten valvonnan pitää jatkua myös uudenvuoden päivään, koska he saattavat löytää maastoon jääneitä tulitteita. Ilotulitteiden lisäksi lieviä silmävammoja voi saada tähtisädetikusta tai tinaroiskeista. Suojalasit suojaavat tehokkaasti kipinöiltä ja roiskeilta”, Kivelä muistuttaa.
Ilotulitteiden tarkastus on pistokokeisiin perustuva. Vaikka tulitteita käytettäisiin ohjeiden mukaisesti, joukossa on aina viallisia kappaleita. Ilotulite voi räjähtää syttyessä tai kääntyä väärään suuntaan. Käyttöohjeet on syytä lukea ja noudattaa niitä tarkasti.
Jos vahinko tapahtuu, silmävammoista voi soittaa silmäsairauksien puhelinpalveluun numeroon 09 471 73400.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylilääkäri, professori Tero Kivelä, HUS Silmätautien klinikka, 050 525 2723, tero.kivela@hus.fi
Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme