SAK:n pääekonomisti: Hallituksen leikkaukset turvaverkkoihin lisäävät työntekijöiden taloudellista riskiä kohtuuttomasti

Hallituksen toimien seurauksena työttömäksi jäävä tai puoleksi vuodeksi lomautettava työntekijä menettää noin kuukausipalkkaansa vastaavan summan verrattuna nykytilanteeseen. Tämä kasvattaa kotitalouteen kohdistuvaa taloudellista riskiä ja henkilökohtaisen varautumisen tarvetta kohtuuttomalla tavalla. 

SAK:n periaatteellinen kanta on ollut, että lakisääteisillä maksuilla ja vakuutuksilla rahoitetut yhteiset turvaverkot tarjoavat riittävän turvan työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden varalle. Kotitalouksilla ei pitäisi olla tarvetta erikseen varautua näihin riskeihin. Säästöjen tulisi olla käytettävissä muihin pitkäaikaisiin hankintoihin ja yllättäviin menoihin silloin, kun niitä on mahdollista kerryttää. 

Suomessa toimivien pankkien yleinen suositus kokoaikatyötä tekeville on ollut säästää noin kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava summa eli ”hätävara” pankkitilille tai muuhun paikkaan, josta varat voi helposti ottaa käyttöön. Tutkimusten mukaan suomalaisten kotitalouksien puskurit jäävät kuitenkin usein selvästi pienemmäksi. Eurobarometrin mukaan 25 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaisia puskureita ja vain 40 prosentilla puskurit riittävät kolmeksi kuukaudeksi. Puskureita on vähiten niillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Hyvinvointivaltion turvaverkkoja nakertavien päätösten jälkeen henkilökohtaisen taloudellisen puskurin tarve kasvaa, jotta työntekijän taloudellinen kriisinsietokyky ei heikkenisi entisestään. 

Hätävaran tarpeen kasvu on suoraa seurausta hallituksen esittämistä heikennyksistä sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvien leikkausten lisäksi työntekijöiden toimeentuloa heikentää muutostilanteissa se, että hallituksen toimien takia palkanmaksu katkeaa nykyistä nopeammin. Muutosneuvotteluajat puolitetaan, mikä nopeuttaa irtisanomista kolmella viikolla yli 50 hengen yrityksissä. Tätä pienemmissä yrityksissä muutosneuvotteluita ei käydä lainkaan, vaan irtisanomis- tai lomautusilmoitusaika alkaa työnantajan yksipuolisesta ilmoituksesta. Irtisanomisaikoihin hallitus ei tee muutoksia, mutta lomautusilmoitusaikaa lyhennetään seitsemään päivään. 

Hallituksen toimien yhteisvaikutus työnsä menettävälle työntekijälle vastaa noin kuukausipalkan suuruista lisämenetystä. Työttömyys aiheuttaa suuren pudotuksen työntekijän tuloihin jo ennen hallituksen työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön kohdistamia heikennyksiä.  

– Hallituksen ilmoittamat ja toteuttamat leikkaukset työntekijöiden sosiaaliturvaan, erityisesti ansiosidonnaiseen päivärahaan ja asumistukeen ovat kovia. Yhdessä yhteistoimintalain ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa ne tekevät merkittävän loven palkansaajien taloudelliseen turvaan muutostilanteissa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. 

Puskurien kerryttäminen on käytännössä mahdotonta useille pienipalkkaisilla aloilla työskenteleville, etenkin jos taloudessa on huollettavia lapsia. Koronakriisi ja vuonna 2022 alkanut raju hintojen nousu ovat syöneet monen duunaritalouden olemassa olevat puskurit. SAK:n jäsentutkimuksen mukaan 11 prosenttia eli 52 000 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä on suuressa köyhyysriskissä. Hallituksen leikkaukset soviteltuun työttömyysturvaan ja asumistukeen heikentävät pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa entisestään ja siten vaikeuttavat myös puskurien keräämistä.  

– Jos työntekijän käteen jäävä palkka on esimerkiksi 1 600 euroa kuussa ja hän laittaa tästä sivuun sata euroa kuussa, yhden kuukauden palkan säästäminen veisi lähes puolitoista vuotta. Hallituksen leikkausten kompensoiminen omia taloudellisia puskureita kasvattamalla on monelle palkansaajalle käytännössä mahdotonta. Murentaessaan hyvinvointivaltiota hallitus vie Suomea kohti yksilölliseen varautumiseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Tämä politiikka asettaa monet työntekijät kohtuuttomaan asemaan.