Joulukuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvipakkaset ja hyydeongelmat jatkuivat (Pohjalaismaakunnat)

Säännösteltyjen järvien vesipinnat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoilla joulukuussa

Joulukuussa lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella, joten sadanta tuli lumimuodossa. Tämän seurauksena vesistöjen tulovirtaamat pienenivät ajankohdan tyypillisille tai hieman pienemmillekin tasoille. Tämä näkyi esimerkiksi rannikon pienillä vesistöillä jokivirtaamien tasaantumisena ja laskuna ajankohdan tavanomaisille tasoille marraskuun tulvalukemien jälkeen. Joulukuun pakkaset aiheuttivat hyyteen muodostumista etenkin Ähtävänjoen koskiosuuksilla.

Ähtävänjoella korkealla olleen Lappajärven vedenpinta laski joulukuun aikana 20 cm. Joulukuun lopussa Lappajärven pinta oli kuitenkin edelleen noin 35 cm ylempänä kuin tänä ajankohtana tavanomaisesti. Marraskuussa alkaneet hyydeongelmat jatkuivat Ähtävänjoella joulukuussa. Tämän vuoksi Lappajärven juoksutusta pienennettiin edelleen joulukuussa hyydetilanteen helpottamiseksi ja jääpeitteen muodostamisen mahdollistamiseksi. Jääpeitteen muodostumista jokeen on yritetty edesauttaa myös marraskuun lopulla asennetuilla hyydeköysillä. Hyydettä muodostui Ähtävänjoen koskialueilla ja se nosti vedenpintaa paikoin. Koskipaikkoja avattiin joulukuun aikana kaivinkoneella ainakin Kungsforsenissa, Punsarsforsenissa ja Bärklarsforsenissa. Joulukuun lopulla juoksutus Lappajärvestä ja Evijärvestä oli noin 18 m³/s.

Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama oli joulukuun lopussa keskimäärin 10 m³/s, joka on ajankohdan keskimääräistä virtaamaa pienempi. Lapuanjoen vesistöalueella Hirvijärven ja Varpulan tekoaltaiden vesipinnat ovat ajankohdan tavanomaisilla tasoilla. Kyrönjoen alaosalla virtaama Skatilassa oli kuun lopussa n. 13 m³/s, mikä on ajankohtaan nähden tavanomainen. Myös Närpiönjoen alaosan virtaama oli normaalilla talvisella tasolla eli n. 2 m³/s.

Happamuustilanne kohentui ja ravinnepitoisuudet pienenivät  

Jokien virtaamien lasku näkyi myös vedenlaadun parantumisena. Happamuustilanne pohjalaisjoissa kohentui, eikä happamuushaittoja joissa havaittu. Happamilta sulfaattimailta purkautuu kuitenkin jokiin edelleen hyvin happamia vesiä. Alkanut talvikausi näkyi myös pintavaluman vähentymisenä, minkä vuoksi ravinnepitoisuudet, varsinkin fosforipitoisuudet, pienenivät. Pintavalunnan vähentyessä pohjavesien merkitys veden laadun ja määrän kannalta korostuu. Järvissä jääpeite paksuuntuu ja happitilanne hiljalleen heikkenee. Toistaiseksi enempää tietoa järvien happitilanteesta ei ole kertynyt.

Pohjavedenpinta on keskimääräisellä tasolla

Pohjavedenpinnan loiva lasku jatkui sään pysyessä pakkasella. Laskun odotetaan jatkuvan kevääseen asti, ellei lauha sää sulata lunta ja maanpintaa. Pohjavedenpinta on pohjalaismaakuntien alueella lähellä ajankohdan keskiarvoa. Poikkeus tähän on Pohjanmaan rannikkoalue Vaasasta Kristiinankaupunkiin, jossa pohjavedenpinta voi etenkin pienissä pohjavesimuodostumissa olla paikoin hieman tavanomaista matalammalla. Lisäksi pohjaveden pinnankorkeudessa voi muuallakin olla paikallista vaihtelua. Pohjalaismaakunnissa sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on ajankohdan keskiarvossa tai lähellä sitä.