Selvitys: Digieuro aiheuttaisi kustannuksia, vaikuttaisi maksamisen järjestelmiin ja saattaisi horjuttaa rahoitusvakautta – hyödyistä ei vieläkään ole näyttöä
- Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä.
- Pankkien eurooppalainen kattojärjestö EBF luettelee teettämässään selvityksessä kolme osa-aluetta, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun digitaalista euroa kehitetään.
- Vaikutukset rahoitusvakauteen.
- Kustannukset.
- Vaikutus sähköiseen maksuliiketoimintaan.
- Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään.
- Finanssialan näkemyksen mukaan digieuroon liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä ja suoranaisia uhkia.
Pankkien eurooppalainen kattojärjestö EBF löysi teettämässään selvityksessä kolme osa-aluetta, joihin digitaalisella eurolla olisi todennäköisesti merkittävä vaikutus. Ensimmäinen on rahoitusvakaus eli koko rahoitusjärjestelmän kyky kestää häiriöitä.
Digieurokaavailuissa on ajateltu, että yksittäisellä kansalaisella voisi olla omistuksessaan vain rajattu määrä digieuroja. Yksi esimerkkisumma on ollut 3000 euroa, mikä on kierrossa olevien eurosetelien määrä jaettuna euroalueen väkiluvulla. Jos ihmiset muuttaisivat joukolla talletuksiaan digieuroiksi, voisi se EBF:n mukaan aiheuttaa pankkitalletusten ulosvirtauksen jopa yli 700 miljardin euron edestä.
”Tällainen pudotus pankkien varoissa vaikuttaisi väistämättä rahoitusvakauteen. Etenkin pienille pankeille talletukset ovat keskeinen ja edullisin varainhankinnan muoto, joten ulosvirtaus vaikuttaisi myös lainojen saatavuuteen”, huomauttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Kustannuksia ilman hyötyjä
EBF myös muistuttaa, että tämän kokoluokan hankkeesta koituu pankeille merkittäviä kustannuksia, mikä voi heikentää pankkien kilpailukykyä. Digieuron kustannuksia arvioitaessa EBF on peilannut niitä aiempiin suuriin maksu-uudistuksiin, kuten SEPA-pikamaksuun.
Pankit ovat vuosien kuluessa käyttäneet suuria summia rakentaakseen järjestelmän, jolla maksut liikkuvat turvallisesti ja petoksia ja rahanpesua pystytään torjumaan. EBF kysyykin, aiotaanko digitaalinen euro rakentaa liikepankkien ratkaisujen päälle vai luodaanko tyhjästä uusi.
”Joka tapauksessa uuden järjestelmän kustannukset olisivat mittavat sekä yhteiskunnalle että liikepankeille. Digieuron hyödyistä ei vieläkään ole näyttöä, mutta on selvää, että kustannuksia tulee. Polttava kysymys kuuluu, kuka maksaa viulut”, Ahosniemi sanoo.
Ehdotuksessa digitaalisen euron peruspalvelut olisivat käyttäjille ilmaisia, mutta pankeille tulisi digitaalisen euron jakeluvelvoite, josta aiheutuu lisää kustannuksia. Ainoa tulonlähde jakelijoina toimiville pankeille olisivat transaktiopohjaiset kauppiasmaksut, joista pankeille tulisi mahdollisesti säännelty osa. Ehdotettu liiketoimintamalli ei ole kestävällä pohjalla.
Lisäkerros sähköiseen maksamiseen
Digieuro on ajateltu nykyisen maksujärjestelmän tueksi ja rinnalle. FA on jo useaan kertaan painottanut, että digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. EBF:kin toteaa, että julkisin varoin ylläpidetty digieuro syrjäyttäisi olemassa olevia maksutapoja.
Vaikka Suomessa pääosa maksamisesta tapahtuu sähköisesti, muualla EU:ssa asiat ovat toisin.
”EKP:n tavoite edistää eurooppalaista maksamisen suvereniteettia digieurolla on ymmärrettävä, mutta henkilöiden väliset maksut, maksaminen kivijalkakaupoissa ja verkkokauppa on jo nykyisellään hoidettu markkinaehtoisesti tehokkaasti”, Ahosniemi painottaa.
Digieuron kehittämisessä on perustavanlaatuisia avoinna olevia kysymyksiä, joilla on laajamittaista vaikutusta muun muassa pankkien liiketoimintamalleihin, rahoitusrakenteeseen, maksujärjestelmiin sekä rahoituksenvälitykseen.
”Ennen lopullisia päätöksiä digieuron tulevaisuudesta, tulisi vakavasti laskea yhteen hankkeet plussat ja miinukset”, Ahosniemi summaa.
EBF:n teettämän selvityksen toteutti Copenhagen Economics.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa13.8.2025 09:59:10 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa. Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla. Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron11.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme