Lastensuojelun piirissä olevat lapset eivät voi elää kaduilla

Lapsiasiavaltuutettu julkaisee 17. tammikuuta analyysin lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden eli hatkanneiden lasten kyselystä. Tulosten mukaan lapset altistuvat hatkan aikana useille vaaroille. Hatkaamisen ehkäisy onkin tärkeä osa lapsen suojelua.

Lastensuojelun sijaishuollossa kirjataan vuosittain noin 3 800 luvatonta poissaoloa eli hatkaa. Viime vuosina hatkojen määrät ovat lisääntyneet ja kestot pidentyneet. Hatkaaminen vaarantaa lapsen turvallisuuden monella tapaa. Analyysi osoittaa, että hatkan aikana lapset ovat väkivallan ja muiden rikosten tekijöitä ja uhreja. Lähes joka kolmas kyselyyn vastannut tyttö oli hatkan aikana raiskattu ja yhtä moni oli riskissä joutua ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. Vastaajista 40 prosenttia oli hatkan aikana käyttäytynyt itsetuhoisesti ja joka neljäs väkivaltaisesti.

– Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset on otettu huostaan tai sijoitettu kiireellisesti, jotta heitä voitaisiin suojella. Hatkassa lapset ovat jopa suuremmassa vaarassa kuin ennen sijoitusta. Tilanne on kestämätön: yhteiskunnan suojelussa olevat lapset eivät voi elää kaduilla ja tuntemattomien nurkissa, painottaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Hatkaamista voidaan ehkäistä

Lapset hatkaavat yleisimmin sosiaalisten suhteiden, laitosolojen ja hatkaan vetävien tunnekokemusten kuten vapauden kaipuun takia. Tarvetta hatkaamiselle voidaan vähentää mahdollistamalla lapsen sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, panostamalla hyvään ilmapiiriin sijaishuoltopaikassa ja varmistamalla, että lapsi ymmärtää sijoituksensa perusteet.  Hatkan jälkeisiä rajoitustoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella kriittisesti.

Hatkanneista lapsista 80 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja yli puolet huumeita hatkan aikana. Päihteet olivat yhteydessä muihin kielteisiin kokemuksiin. On selvää, että alaikäiset tarvitsevat laadukkaita ja riittäviä päihdepalveluja osana lastensuojelun sijaishuoltoa.

Hatkaamisen ehkäisy vähentää lasten tekemää ja kokemaa väkivaltaa ja muita rikoksia sekä lasten kohtaamaa hyväksikäyttöä ja ihmiskaupan riskiä.

– On välttämätöntä, että lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa hatkaaminen otetaan työn alle. On tärkeää panostaa myös hatkaamista ehkäiseviin toimiin, Pekkarinen korostaa.

Viranomaisten työnjako ja toimivaltuudet täytyy päivittää

Selvityksessä annetaan seitsemän toimenpidesuositusta. Sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaohjetta ja viranomaiskäytäntöjä tulee uudistaa lapsen hyvinvoinnille muodostuvan riskin näkökulmasta. Myös lasten kiinniottoon liittyviä käytäntöjä ja toimivaltuuksia täytyy tarkastella ja mahdollisesti laajentaa.

– Lasten etsimiseen liittyvä viranomaisohjeistus on vaikeaselkoinen ja perustuu ajatukseen, ettei hatkannut lapsi olisi välittömässä vaarassa, vaan pakoileva henkilö. Kyse on kuitenkin lapsista, jotka ovat suuressa riskissä, Pekkarinen huomauttaa.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttaman raportin tavoitteena on syventää tietoa hatkaamisen ilmiöstä lapsen näkökulmasta ja tarjota ajankohtaisia tuloksia päätöksenteon, kehittämistyön ja toiminnan tueksi. Selvitys on osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Sen aineistona on lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry:n keräämä kyselyaineisto lapsilta sekä lasten läheisiltä ja heidän kanssaan toimivilta viranomaisilta.

Tervetuloa julkaisutilaisuuteen

Julkaisutilaisuus järjestetään etäyhteydellä keskiviikkona 17.1. klo 10.00-11.30. Tervetuloa!

Osallistumislinkki

*****

Den 17 januari publicerar barnombudsmannen en analys av enkäten för barn som olovligen avvikit från vård utom hemmet inom barnskyddet. Enligt resultaten utsätts barnen för faror medan de är på rymmen. Att förebygga rymningar är också en viktig del av skyddet av barn.

Inom barnskyddets vård utom hemmet registreras årligen omkring 3 800 olovliga frånvaron, alltså rymningar. Under de senaste åren har antalet rymningar ökat och barnen har stannat längre på rymmen. Rymningar äventyrar barnets säkerhet på flera olika sätt. Analysen visar att under tiden på rymmen är barnen både gärningsmän och offer vad gäller våld och andra brott. Nästan var tredje flicka som besvarade enkäten har blivit våldtagen under sin tid på rymmen, och lika många riskerade att bli offer för människohandel eller andra former av utnyttjande. 40 procent av respondenterna hade betett sig självdestruktivt under sin tid på rymmen och var fjärde respondent angav att de hade tagit till våld.

– Barn i barnskyddets vård utom hemmet har omhändertagits eller placerats brådskande för att de ska kunna skyddas. Barn på rymmen är till och med i en större fara än före placeringen. Situationen är ohållbar: barn som skyddas av samhället kan inte bo på gatan eller hos främmande människor, betonar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Rymningar kan förebyggas

Barn rymmer oftast på grund av sociala kontakter, förhållandena på anstalterna samt med känsloupplevelser som får barnet att avvika, till exempel längtan efter frihet. Barnens behov att rymma kan minskas genom att göra det möjligt för dem att upprätthålla sina sociala kontakter, genom att satsa på en god stämning i vården utom hemmet och genom att se till att barnet förstår grunderna för placeringen.  Begränsande åtgärder efter en rymning och deras påföljder ska granskas kritiskt.

80 procent av barn som rymt hade använt alkohol och över hälften hade använt droger under tiden på rymmen. Rusmedel hade samband med andra negativa upplevelser. Det är uppenbart att minderåriga behöver högklassiga och tillräckliga missbrukartjänster som en del av barnskyddets vård utom hemmet.

Förebyggandet av rymningar minskar det våld och andra brott som barn gör sig skyldiga till eller blir utsatta för samt utnyttjande och risken för människohandel som barnen utsätts för.

– Det är nödvändigt att behandla rymningar i samband med totalreformen av barnskyddslagen. Det är också viktigt att satsa på åtgärder som förebygger rymningar, betonar Pekkarinen.

Myndigheternas arbetsfördelning och befogenheter måste uppdateras

I utredningen ges sju åtgärdsrekommendationer. Direktiven och myndighetspraxisen för social- och hälsovårdsministeriet, Polisstyrelsen och Nödcentralsverket ska revideras ur perspektivet för risken för barnens välfärd. Praxisen och befogenheterna som förknippas med gripande av barn på rymmer ska granskas och eventuellt utvidgas.

– Myndighetsanvisningarna om att leta efter barn på rymmen är svårtolkade och grundar sig på tanken att ett barn som rymt inte är i omedelbar fara, utan är en person som gömmer sig. Det är dock fråga om barn som utsätts för stora risker, påpekar Pekkarinen.

Barnombudsmannens byrå har upprättat rapporten med syfte att fördjupa informationen om rymningsfenomenet ur barnets synpunkt och presentera aktuella resultat till stöd av beslutsfattande, utvecklingsarbete och åtgärder. Utredningen är en del av genomförandet av den nationella barnstrategin. Materialet består av resultaten av barnskyddets utvecklingsenhet Pesäpuu rf:s enkät till barn och unga, deras närstående och till myndigheter som arbetar med barn och unga.