Audiomedia Oy

Akateemikko Markku Kulmala: Fossiilisista luopuminen liian hidasta - ilmastotavoitteita ei välttämättä saavuteta

Jaa
Markku Kulmala
Markku Kulmala

Akateemikko Markku Kulmalan mukaan Suomen metsä- ja ilmastokeskustelusta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys. – Metsien ja ilmaston välinen suhde pitää sisällään monia tekijöitä kuten hakkuut, metsäpohjaiset tuotteet ja luonnon monimuotoisuus. Nyt keskustelua käydään keskimäärin yhdestä näkökulmasta ja äärilaidoista, mikä ei edistä tietoa ja ymmärrystä.

–Harmittelen sitä, että metsistä ja niiden nieluista on tullut ideologinen asia, mikä jakaa intressiryhmiä ja jopa tutkijoita, kun samaa dataa tulkitaan eri tavoin. Itse ilmastotutkijana en ymmärrä näitä riitoja lainkaan, kun erot ovat todellisuudessa paljon vähäisempiä kuin miltä ne julkisuudessa näyttävät. Me tarvitsemme kokonaisvaltaista näkemystä ja ymmärrystä metsien ja ilmaston välisistä suhteista.

Kulmalaa pidetään maailman johtavana ilmakehän tutkijana, jonka tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. – Nyt ei ole näköpiirissä merkkejä siitä, että asetetut hienot ilmastotavoitteet saavutetaan. Myönteisenä voi pitää sitä, että Kiina on isoista valtioista kyennyt vähentämään fossiilisten käyttöä, millä on merkitystä globaalisti. 

–Näyttää siltä, että ihmiskunta ei pysty ajamaan fossiilisten käyttöä alas ja vähentämään päästöjä riittävän nopeasti. Metsien ja maaperän nielujen ohella tulisi kiinnittää huomiota myös muihin mahdollisiin keinoihin kuten ilmastonmuokkaukseen. Yhtenä esimerkkinä yläilmakehään ruiskutetaan rikkidioksidia, mikä muuntuu sulfaattihiukkasiksi ja sittemmin heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen ja täten hidastaa ilmaston muutosta. Tämän ilmastomuokkauksen periaate tunnetaan, mutta sen riskit ovat suuret ja toteuttaminen ei ole vielä kannattavaa.

Kokonaisvaltainen näkemys metsien ja ilmaston välisistä suhteista puuttuu

Puurakentaminen ja muut puupohjaiset pitkäkestoiset tuotteet korvaavat Kulmalan mukaan nykyisiä öljy- ja muovipohjaisia tuotteita ja ratkaisuja, vaikka sen mittaaminen ilmaston kannalta onkin vaikeaa. – Metsäteollisuuden tavoitteena tulee olla nykyistä parempi jalostusaste ja pitkäikäisten tuotteiden valmistua. Nyt tarvitaan kansallisia ja EU tason panostuksia näitä kehittäviin T&KI hankkeisiin.  

–Suomi voi olla tulevaisuudessakin metsäsektorin edelläkävijä. Sahateollisuus on tuottanut pitkäkestoisia sahatuotteita jo aikana, jolloin niiden hiilen sidonnan ja metsien nielujen merkityksistä ei puhuttu mitään.

Kulmala muistuttaa, että voimakkaan kasvun ja yhteyttämisen aikana metsät sitovat eniten hiiltä, päästävät hiilivetyjä ja tuottavat pienhiukkasia. – Emme tiedä vielä, missä kohtaa kasvu on optimivaiheessa, mutta arvioimme sen olevan nykyistä 60-80 vuoden hakkuukiertoa hieman pidempi. Metsän hiilen sidonnan kyky kääntyy alaspäin metsän vanhetessa – toisaalta hiilivarasto kasvaa kaiken aikaa. Hakkuukiertoa voidaan pidentää jonkun verran ilman että talous siitä kärsii.

–Kun valtio tekee ilmastosopimuksia, se tavallaan sosialisoi nielut. Tarvitaan valtion kompensaatio- ja tukitoimia, jos halutaan pitkäikäisempää metsää. Harva ryhtyy rajoittamaan hakkuita, ellei saa siitä korvausta. Toinen mahdollisuus on, että avataan kunnolla hiilimarkkinat myös hiilen sidontaan liittyen.

Kulmalan mukaan hiilen sidonnan, pienhiukkasten tuottamisen ja biodiversiteetin kannalta on tärkeää, että tiedetään, mikä on järkevä kiertoaika ja millaisilla aikaväleillä metsien harvennushakkuita tehdään. – Isojen hiiltä varastoivien puiden saanti metsiin on oleellista.

–Vaikka Suomessa metsien nielujen määrä on alentunut, mistään romahduksesta ei voida puhua.  Isot metsäpalot aiheuttavat nielujen romahtamista. Jos meillä palaisi yhtä paljon metsää kuin mitä hakataan, se aiheuttaisi nielujen romahdusta.

Hyytiälän tutkimusasema on edelläkävijä metsän ja ilmaston keskinäisessä tutkimuksessa

Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle.

–Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todelliseen mittaustilanteeseen perustuvaa maailman pisintä aikasarjaa seurannassa, jotka koskevat metsiä, ilmakehää, kasvihuonekaasuja ja pienhiukkasia.

Kulmalan mukaan Hyytiälän tutkimusasema tuottaa tietoa ja dataa ilmastoa ja metsiä koskevan kansallisen ja EU tason päätösten tueksi. –Pyrimme viemään globaalia vaikuttavuutta tuottavaa mittauskonseptia eri maihin, koska sillä on suuri tarve.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Markku Kulmala
markku.kulmala@helsinki.fi

Kuvat

Markku Kulmala
Markku Kulmala
Lataa

Tietoja julkaisijasta:

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsä360 palkintoehdokas Nordtreat Biopohjainen palonsuoja-aine edistää puurakentamista15.10.2025 08:56:17 EEST | Artikkeli

Puurakentamisen tiukat paloluokkavaatimukset olivat kannustin kemianyhtiö Nordtreatille biopohjaisen palosuojausteknologian kehittämiseen. – Halusimme kehittää palonsuojaratkaisun, mikä mahdollistaa puun käytön rakennusmääräysten mukaisesti vaativissakin rakennuskohteissa, sanoo toimitusjohtaja Outi Kallio. –Kehittämämme palosuojakäsittelyt täyttävät eurooppalaiset paloluokitukset säilyttäen puun luonnollisen kauneuden ja kestävyyden. Tuote tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja urakoitsijoille varmuutta, joka edistää ekologista ja kestävää puurakentamista. Kehitys-, sertifiointi- ja testausvaiheen jälkeen tuote on nyt Kallion mukaan kasvu- ja kansainvälistämisvaiheessa. – Kehittämämme tuote on biopohjainen ja täysin myrkytön ilman fossiilisia haitallisia aineita, ja se sopii ekologisen massiivipuun käyttöön vaativissakin teollisuus- ja infrastruktuurikohteiden rakentamisessa. – Yksi palonsuojatuote yhdistää palosuojauksen ja esteettisen puun luonteen säilyttävän pintakäsittelyn, m

Taloustutkimus tutki: Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin kasvanut merkittävästi2.10.2025 09:32:36 EEST | Artikkeli

Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. – Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. –Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä. Töyrylän mukaan me

Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli

Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye