Suomen ja Ruotsin lääkehintaerot johtuvat pääosin tukkuhintojen eroista

Kaupan Liiton Copenhagen Economicsilta tilaaman ja tänään (9.1.) julkaiseman selvityksen mukaan Suomen ja Ruotsin lääkehinnoissa on merkittäviä eroja. Selvityksen mukaan Ruotsissa itsehoitolääkkeet ovat keskimäärin 37 prosenttia ja reseptilääkkeet 11 prosenttia Suomea edullisemmat.  

Apteekkariliitto muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin lääkehinnoittelujärjestelmät poikkeavat merkittävästi toisistaan. Suomessa reseptilääkkeiden hinnat ovat täysin säänneltyjä, ja poliittisen päättäjän käsissä.  

-Apteekki ei voi mitenkään vaikuttaa reseptilääkkeen hintaan, joka muodostuu tukkuhinnasta, veroista ja apteekin katteesta. Keskimäärin kaksikolmasosaa lääkkeen hinnasta on tukkuhintaa, verojen osuus on keskimäärin 16 prosenttia ja apteekin alle 20 prosenttia, muistuttaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen. 

Itsehoitolääkkeiden hintaerot selittyvät pääosin sillä, että Ruotsissa apteekit saavat ottaa vastaa ostoalennuksia lääkeyrityksiltä ja siirtää niitä kuluttajahintoihin. Suomessa apteekit eivät näin voi tehdä.  

-Rajoituksella on haluttu varmistaa apteekkien riippumattomuus ja se, etteivät lääkeyritysten antamat alennukset ohjaa apteekin lääkeostoja tai lääkkeen suosittelua asiakkaille.  

Hirvosen mukaan näyttäisi siltä, että vertailussa on unohdettu myös Suomessa käytössä oleva apteekkivero, joka nostaa sekä resepti- että itsehoitolääkkeiden hintoja keskimäärin liki 8 prosenttia. Ruotsissa vastaavaa veroa ei ole. Myöskään selvityksen laskenta-aineistoa ei ole julkaistu, eikä esimerkiksi vertailuihin valituista tuotteista ole ollut saatavilla kattavaa listausta pyynnöstäkään. 

Apteekkimyynnillä varmistetaan lääkitysturvallisuutta 

Suomessa itsehoitolääkkeet ovat nikotiinikorvaustuotteita lukuun ottamatta vain apteekkien myynnissä lääkitysturvallisuuden varmistamiseksi.  

-Turvallinen itsehoitolääkkeen käyttö edellyttää, että itsehoitolääke valitaan ja käytetään oikein, ja tähän apua saa apteekin ammattilaisilta. Suomessa on katsottu, ettei ole kansalaisten eikä yhteiskunnan edun mukaista, että lääkkeistä kehittyy tarjoustuote, joka lisää tarpeetonta käyttöä. Esimerkiksi nikotiinikorvaustuotteiden myynti on yli nelinkertaistunut vuoden 2006 jälkeen, kun niiden myynti vapautettiin. 

Hirvonen muistuttaa, että itsehoitolääke ei ole verrattavissa tavanomaisiin kulutushyödykkeisiin. Kesäkuussa 2023 päivitetty itselääkityksen Käypä hoito -suosituskin korostaa, että itsehoitolääkkeillä voi olla vakavia haittavaikutuksia tai yhteisvaikutuksia muiden samanaikaisesti käytettyjen lääkkeiden kanssa. 

-Lääkkeiden hinnoittelujärjestelmät ovat hyvin erilaisia eri maissa, eikä lääkkeen hinnan muodostumisella ole yhteyttä apteekkijärjestelmään. Lääkkeiden hinnoittelusta päättää Suomessa valtioneuvosto.

Lisätietoja: Merja Hirvonen, toimitusjohtaja, Apteekkariliitto, p. 040 588 0841, merja.hirvonen@apteekkariliitto.fi