Miten bakteerit alkavat vastustaa tiettyjä antibiootteja? Laaja geeniaineisto valaisee resistenssin leviämistä
12.1.2024 09:37:38 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Bakteerien kyky kehittyä vastustamaan antibiootteja uhkaa terveyttämme globaalisti. Eurooppalaisesta infektioaineistosta tehty laaja perimäanalyysi yhdistettynä matemaattisiin malleihin tarkensi huomattavasti käsitystä vastustuskyvyn leviämisestä ja sen syntytapojen eroista.

Lääkkeille vastustuskykyiset taudinaiheuttajat yleistyvät jatkuvasti, mikä johtuu pitkälti antibioottien liiallisesta ja epätarkoituksenmukaisesta käytöstä. Joskus antibioottiresistenssin syntyä ja leviämistä vauhdittavat bakteerien perimän mutaatiot, joskus bakteerilta toiselle hyppivät geenit, jotka saavat apua tietynlaisten antibioottihoitojen yleisyydestä.
Arvostetussa Lancet Microbe -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa saatiin lisätietoa siitä, millä tavoilla Escherichia coli -bakteerin kyky vastustaa antibioottia vaihtelee pitkän ajan kuluessa ja eri maiden välillä. E. coli on yleinen suolistossa elävä bakteeri, joka aiheuttaa esimerkiksi virtsatietulehduksia, vakavia verenmyrkytyksiä sekä aivokalvontulehdusta erityisesti vastasyntyneillä.
Professori Jukka Coranderin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat antibiooteille vastustuskykyisten E. coli -bakteerien yleisyyteen väestössä. Tutkimus antoi lisätietoa myös siitä, miten erityyppisten antibioottien käyttö vaikutti tiettyjen E. coli -kantojen yleistymiseen.
Analyysissä selvisi, että vain yhden tietyn tyypin antibioottien laaja käyttö oli selvästi yhteydessä useille lääkkeille yhtä aikaa vastustuskykyisten bakteerikantojen yleisyyteen. Näiden kantojen aiheuttamia infektioita on vaikea hoitaa, ja ne ovat levinneet maailmanlaajuisesti 20 viime vuoden aikana.
– Lisäksi osoitimme, että löydetyt syy-seuraussuhteet erityyppisten antibioottien käytön ja niitä vastaavan resistenssin yleisyyden välillä ovat hyvin monimutkaisia. Myös E. colien perimän muut erot vaikuttavat siihen, kuinka paljon tietyt bakteerikannat hyötyvät resistenssiä luovista geeneistä ja mutaatioista, Corander kertoo.
Syy-seuraussuhteet selville laajasta pitkittäisaineistosta
Tutkimuksesta teki erityisen se, että tutkijat pystyivät nyt ensimmäistä kertaa määrittelemään syy-seuraussuhteita erityyppisten antibioottien käytön ja E. coli -bakteerin antibiooteille vastustuskykyisten geenimuotojen vaihtelun välillä.
Tutkijat käyttivät British Society for Antimicrobial Chemotherapyn arkistoa potilaiden verinäytteistä löydetyistä E. coli -bakteereista, joista he eristivät perimän ja sekvensoivat sen genominlaajuisesti Cambridgessa sijaitsevassa Sanger-instituutissa. Näin syntyi sekvensointidataa, joka kartoitti E. coli -bakteerien perimän vaihtelua vuosilta 2012–17.
Tiedot yhdistettiin aiemmin Isosta-Britanniasta ja Norjasta julkaistuihin, E. colin genominlaajuisiin aineistoihin. Tilastollisten analyysimenetelmien avulla suurista aineistoista pystyttiin luomaan samanaikaisia bakteerien genomikokoelmia vuosilta 2001–2017.
Geenit ja ihmisen toiminta resistenssin yleisyyden taustalla
Antibioottiresistenssin yleistyminen tarkoittaa, että myös bakteerien aiheuttamien kuolemien määrä kasvaa, kun lääkkeet eivät enää tehoa taudinaiheuttajiin.
– On erittäin tärkeää ymmärtää, miten toisaalta geneettiset tekijät ja toisaalta ihmisen toiminta, kuten antibioottien käyttö, globaali liikkuvuus ja ruuantuotanto, vaikuttavat yhdessä antibioottiresistenssin ja infektioita aiheuttavien bakteerikantojen yleisyyteen. Kattava genomiaineisto bakteerien perimän vaihtelusta auttaa päättelemään, mitkä tekijät vaikuttavat antibioottiresistenssin yleistymiseen ja kuinka paljon. Näin meillä on paremmat mahdollisuudet kääntää tilanne parempaan suuntaan, Corander kertoo.
– On myös äärimmäisen tärkeää, että tutkimusrahoittajat ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Ilman korkeatasoista tieteellistä perustutkimusta seisomme neuvottomina antibioottiresistenssin tsunamin edessä.
Julkaisu:
Pöntinen, A. K., Gladstone, R. A., Pesonen, H., Pesonen, M., Cléon, F., Parcell, B. J., … Corander, J. (2024). Modulation of multidrug-resistant clone success in Escherichia coli populations: a longitudinal, multi-country, genomic and antibiotic usage cohort study. The Lancet Microbe. doi:10.1016/S2666-5247(23)00292-6
Lisätiedot:
Jukka Corander
Professori, matematiikan ja tilastotieteen osasto, Helsingin yliopisto ja Suomen tekoälykeskus FCAI
Wellcome Sanger Institute ja Oslon yliopisto
jukka.corander@helsinki.fi
Puh. 050 415 5294
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Vuoden dosentti 2026 on Tapio Lahtero26.5.2026 07:12:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahteron.
Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta22.5.2026 12:23:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme