Talentia lähetti avoimen kirjeen työministeri Arto Satoselle työelämän heikennyssuunnitelmista

Hyvä työministeri Arto Satonen, 

maan hallitus on asettumassa palkkaerojen pienemisen tavoitteita vastaan. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vetoaa hallitukseen valmistelussa olevien työelämän tasa-arvoa heikentävien suunnitelmien pysäyttämiseksi. Erityisen vahingolliseksi Talentia katsoo hallituksen esittämän vientivetoisen työmarkkinamallin.  

Naisvaltaisilla aloilla palkkataso on alhaisempi kuin miesvaltaisilla. Palkkatasoon liittyy oleellisesti työn arvostus. Arvostuksen puute näkyy erityisesti työn vaativuuteen verrattuna liian alhaisena palkkana.

Sosiaali- ja terveysaloilla on yhä syvenevä henkilöstöpula, jonka juurisyynä on arvostuksen puutteen kokemus. Esimerkiksi Talentian Vastavalmistuneiden urapolut 2023-selvitykseen vastanneista 49 prosenttia pohtii työpaikan vaihtamista. Syiksi vastaajat kertoivat muun muassa halun kehittää uraansa, liian pienen palkan, liiallisen kuormituksen ja sekä huonon johtamisen.  

Toteutuessaan vientivetoinen työmarkkinamalli saattaa naisvaltaiset alat lailla pysyvään palkkakuoppaan. Palkkaero jopa syvenisi julkisen sektorin palkkaliukumien puuttumisen sekä palkankorotusten prosenttiperusteisuuden johdosta. Jatkossa palkankorotusten yläraja olisi käytännössä sidottu miesvaltaisten vientialojen, kuten teollisuuden, palkankorotuksiin.  

Toteuttamalla vientivetoisen työmarkkinamallin tehdään sote- ja varhaiskasvatusalojen työntekijöille selväksi, että arvostuksen puute halutaan kirjattavan pysyvästi lakiin. Palkkaeroa verrattuna miesvaltaisiin vientialoihin ei ikinä haluta kurottavan umpeen.

Hallituksen olisi kuitenkin syytä ottaa huomioon, että nykyisellä palkkatasolla esimerkiksi sosiaalipalveluihin ja varhaiskasvatukseen ei jatkossa riitä työvoimaa.  

Vientivetoiselle työmarkkinamallille ei ole kyetty laskemaan työllisyys- tai talousvaikutuksia. Työmarkkinoiden vakautta horjuttavia vaikutuksia sillä sen sijaan olisi. Malli alentaa sovitteluinstituution merkitystä ja rikkoo suomalaista työmarkkinamallia. Vientialojen määrittelemää yleistä tasoa korkeampia ratkaisuja työriitoihin voitaisiin edelleen hakea sovittelijan toimiston ulkopuolelta osapuolten yhteisenä ratkaisuna.  

Talentia katsoo, että tämä vain pitkittäisi työriitoja, eikä se ole kenenkään edun mukaista. Hallituksen pitää ottaa huomioon pitkittyneiden työriitojen aiheuttamat negatiiviset talousvaikutukset. Sovittelijan roolia tulee kehittää siihen suuntaan, että sovittelun tukena olisi objektiivista tutkimustietoa, mikä auttaisi tunnistamaan työmarkkinoiden trendejä ja alakohtaisia tarpeita, kuten työvoiman saatavuustekijöitä.   

Myös muissa hallituksen työelämää koskevissa esityksissä on suuria työmarkkinoiden tasa-arvoa koskevia ongelmia. Hallituksen esityksen perusteella Suomessa ollaan myös ottamassa käyttöön jatkuva 12 kuukauden koeaika, kun määräaikaisuus ei enää edellyttäisi perusteita. Riskinä on, että esimerkiksi määräaikainen työsuhde päätetään työntekijän tullessa raskaaksi.

Määräaikaiset sopimukset aiheuttavat epävarmuutta tulevaisuudesta, heikompaa ja epävakaata toimeentuloa sekä vaikeuksia uralla etenemisessä. Työmarkkinoiden epävarmuus saattaa jopa laskea ennestään matalaa syntyvyyttä, kun perheen perustamista lykätään. Jo tällä hetkellä määräaikaisten työsuhteiden perusteeton ketjuttaminen on iso ongelma.   

Kolmas naisvaltaisiin aloihin osuva muutos on aikuiskoulutustuen lakkautus. Tuki on ollut erityisesti sosiaali- ja terveysalalla käytössä oleva työvoiman saatavuuden ja riittävyyden väline.

Tuen avustuksella noin 30 000 työikäistä on vuosittain vaihtanut ammattia, nostanut koulutustasoa tai täydentänyt osaamistaan. Aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet etenkin julkisella sektorilla työskentelevät naiset. Lakkautus heikentää erityisesti pienpalkkaisten ja naisvaltaisten alojen työntekijöiden asemaa.   

Sosiaalialan korkeakoulutettujen puolesta, 
 

Jenni Karsio 

puheenjohtaja 

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia