Lidl puuttuu suomalaisen marja-alan ihmisoikeusriskeihin – asettaa lakia tiukemmat ostolinjaukset marjojen toimittajilleen

Lidl toteutti syksyllä 2023 arvioinnin, jossa tarkasteltiin marjanpoimijoiden ihmisoikeuksien toteutumista Lidlille kotimaisia luonnonmarjoja myyvissä yrityksissä. Arvioinnista kävi ilmi useita merkittäviä riskejä, jotka liittyvät pääosin marja-alan rakenteeseen.

Lidl haluaa nyt puuttua voimakkaasti marja-alan epäkohtiin, jotta ihmisoikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa Lidlissä myytävien kotimaisten metsämarjojen osalta. Siksi Lidl on laatinut marjayrityksiä koskevan valikoimalinjauksen, jonka kriteerit marjoja toimittavien yritysten tulee täyttää voidakseen olla sopimussuhteessa Lidlin kanssa. 

− On selvää, että marjanpoimijoiden asemaa on parannettava ja heillä on oltava työympäristö, jossa ihmisoikeudet toteutuvat. Haluamme myydä kotimaisia marjoja asiakkaillemme jatkossakin ilman puhetta verimarjoista, toteaa Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg.

Lidlin valikoimalinjauksen vaatimus on, että Lidlille luonnonmarjoja toimittavat marjayritykset parantavat marjanpoimijoiden asemaa ja oikeuksia. Vaatimuksilla pyritään taklaamaan erityisesti marja-alan kipukohtia, jotka ovat poimijoiden velkaantuminen sekä poimijoiden kotimaassa tapahtuvien rekrytointien epämääräisyys.

Käytännössä Lidl edellyttää marjayritystä tarkastelemaan marjanpoimijoiden työoloja vuosittain ja raportoimaan niistä. Lisäksi Lidl vaatii poimijoille selkeää tietoa heidän ansaitsemistaan tuloista, ansaintamallista ja kuluista sekä työ- ja asumisolosuhteista jo rekrytointivaiheessa. Vaatimuslistalla on myös anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta poimijat voivat antaa palautetta tai ilmoittaa epäkohdista.

Poimijoiden velkaantumisessa yksi merkittävä tekijä ovat matkakustannusten korot. Vuonna 2021 voimaantullut marjalaki kieltää korkojen perimisen marjanpoimijoille rahoitettavista matkakuluista. Lidl vaatii marjalain noudattamista täysimääräisesti myös korkojen osalta. Lidl myös suosittaa, että marjayritys kattaisi tulevaisuudessa täysin esimerkiksi lentolipuista aiheutuneet kustannukset.

Lisäksi marjayritysten on raportoitava Lidlille säännöllisesti edellä mainituista toimenpiteistä.

Arvioinnissa paljastui useita riskejä

Valikoimalinjaus on laadittu ulkopuoliselta toimijalta tilatun marjanpoimijoiden ihmisoikeuksien toteutumista koskevan arvioinnin perusteella. Arviointi toteutettiin vierailemalla poimintapaikoilla ja haastattelemalla yli 50 thaimaalaista marjanpoimijaa.

Riskianalyysissa erittäin korkeiksi ihmisoikeusriskeiksi tunnistettiin marjanpoimijoiden liialliset työtunnit, huomattavan alhaiset tulot, pakkotyömäiset olosuhteet ja oikeusturvakeinojen puute. Korkeaksi riskiksi tunnistettiin myös työturvallisuus. Arvioinnin perusteella monet riskeistä ovat systeemisiä ja niiden korjaamiseksi tarvitaan koko alaa koskevia yhteisiä aloitteita, kuten työnantaja maksaa -periaatteen (Employer Pays Principle tai EPP) toteuttamista. Tämä onnistuisi esimerkiksi marjojen vastuullisuuden varmistavilla sertifioinneilla, marjalain muutoksella tai vaikuttamalla siihen, että marjanpoimijoiden asema muutetaan työsuhteiseksi.

Lidl on laatinut arvioinnin perusteella toimintasuunnitelman, jonka pyrkimyksenä on hallita esiin nousseita riskejä sekä toteuttaa vastuullista marjojen hankintaa. Marjayrityksiä koskeva valikoimalinjaus on yksi osa tätä toimintasuunnitelmaa.

− Haluamme puuttua epäkohtiin, jotta marja-alan toiminta olisi oikeudenmukaista kaikille toimijoille. Olemme käyneet arvioinnin tulokset läpi kunkin marjayrityksen kanssa erikseen ja antaneet omat suosituksemme toiminnan parantamiseksi. Myös tavarantoimittajat ovat suhtautuneet tähän positiivisesti, kertoo Kvissberg.

Suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista päätyy vientiin ja eurooppalaisen elintarviketeollisuuden käyttöön. Ihmisoikeusriskit voivat haitata myös vientiä ja pahimmillaan estää vientikauppojen toteutumista.

− On kaikkien etu, että marja-alan ihmisoikeusasiat saadaan kuntoon. Kauppa tai mikään muukaan taho ei kuitenkaan yksin voi ratkaista epäkohtia, vaan esimerkiksi alaa koskevassa lainsäädännössä olisi viilattavaa. Alan vastuullisen toiminnan jalkauttamiseksi olemme julkaisseet raportin kartoituksestamme verkkosivuillemme kaikkien saataville, sanoo Kvissberg.