Mielen ja kehon kysymyksiä – ruumiillisuus tarkastelussa 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksessa
16.1.2024 07:45:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Uuden ajan alku oli länsimaissa merkittävien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Oulun yliopistossa järjestettävillä 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivillä tarkastellaan ruumiillisuutta ja sitä, miten se liittyy tuon ajan laajempiin vallan ja identiteetin teemoihin mielen ja kehon yhteyden, rikosten, tunteiden, ravinnon ja pukeutumisen kautta. Kiinnostus aikakauden tutkimukseen on kasvussa, ja se kiinnostaa myös suurta yleisöä.
”Uuden ajan alkuun, tai varhaismoderniin aikaan, liittyy orastava kehitys kohti moderneja valtioita, itsevaltiutta, uskonnollisia mullistuksia, siirtomaavalloituksia ja kaukokauppaa, kapitalismin nousua ja tieteiden edistystä. Vuosisadat olivat myös hyvin sotaisia. Yhteiskunnan ja yksilön tasolla on kiinnostavaa tarkastella, miten ihmiset tuolloin elivät ja ajattelivat”, päivien vastuuhenkilö tutkijatohtori Maria Julku kertoo.
Uuden ajan alussa siirryttiin vähitellen keskiajan yhteisöllisestä kulttuurista yksilökeskeisempään kulttuuriin ja elettiin hyvin ruumiillisessa maailmassa. Aatteellisella tasolla humanismin nousun myötä huomio kiinnittyi ihmiseen, ja ihmisyys ja ihmisluonto tulivat tutkimuksen kohteeksi.
”Nykyään tutkimuksessa nostetaan usein esille ihminen ja yksittäinen toimija suurien rakenteiden rinnalle. Tähän liittyy esimerkiksi viime aikoina yleistynyt kokemuksen ja tunteiden historia. Ruumiillisuuden tarkastelussa ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihmiset ovat tuolloin ajatelleet kehoista, mitä ihmiskehoille on tehty tai miten yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet käsityksiin kehosta.”
Ruumiillisuus oli yhteydessä uskontoon, väkivaltaan, oikeuslaitokseen, terveyteen ja sairauksiin, kuolemaan, omakuvaan, käyttäytymissääntöihin, aisteihin, seksuaalisuuteen ja pukeutumiseen. Valtaosa käytössä olleesta energiasta oli lihasenergiaa. Yhteiskuntajärjestys määräsi, millaista työtä ihmiset tekivät ja missä he toimivat, eikä esimerkiksi eliitti tehnyt ruumiillista työtä.
Päivien esityksissä käsitellään myös muuttoliikkeitä, hovietikettiä, musiikkia, rakennushankkeita ja esinehistoriaa.
Päivien pääpuhujat ovat professori Karin Sennefelt Tukholman yliopistosta ja akatemiatutkija Sanna Lipkin Oulun yliopistosta. Sennefelt on keskittynyt arjen, tilankäytön, aineellisen kulttuurin ja kehon historiaan. Lipkinin aihe käsittelee vainajien hautaan pukemista 1600-luvulla.
Ohjelmassa on lisäksi paneelikeskustelu, jossa puhutaan humanististen tieteiden tutkimuksen tilasta. Paneelissa keskustelevat Eeva-Liisa Bastman (Tampereen yliopisto), Matti Enbuske (Oulun yliopisto), Sanna Raninen (Uppsalan yliopisto), Panu Savolainen (Aalto-yliopisto) ja Minna Vesa (Helsingin yliopisto).
Oulun yliopiston tutkijat esitelmöivät päivillä tutkimusaiheistaan:
Väitöskirjatutkija Lauri Moilanen (lauri.moilanen@oulu.fi): Ruumiillistunut paha. Paholaiskokemukset osana henkirikosoikeudenkäyntiä Suomen alueen suisidaalimurhissa 1600- ja 1700-lukujen taitteessa.
Väitöskirjatutkija Ilari Virtanen: Keho mikrokosmoksena Robert Fluddin ajattelussa.
Yliopistonlehtori Maija Kallinen (p. 0503503578): When the Soul Comes to Matter. An Anatomy of a Dispute.
Yliopistonlehtori Andrew Pattison (p. 0504621814): Humor and Corporality in The King and the Miller of Mansfield.
Tutkija Matti Leiviskä (p. 0407544670): Veroluetteloiden nimistö asutushistorian lähdeaineistona, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan Kyrönjokilaakso.
Yliopistonlehtori Matti Enbuske (p. 0503501826): Maaherra Gabriel Gyllengripin 1730- ja 1740-luvun briljantit suunnitelmat Västerbottenin läänin ja Lapinmaan kehittämiseksi: ”Irti Tukholman ylivallasta”.
1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät järjestetään Oulun yliopistossa 25.–26.1.2024. Päiville osallistuu muun muassa historian-, kielen-, kirjallisuuden-, musiikin- ja taiteentutkijoita sekä arkeologeja Suomesta, Ruotsista ja Firenzestä.
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Maria Julku, p. 050 3075818, maria.julku@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tekoälyinnovaatiot ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vauhdittavat digitaalisen suunterveydenhuollon kehitystä23.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima DSS Oral –hanke esitteli verkkoseminaarissaan merkittäviä edistysaskeleita digitaalisten ja tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittämisessä suunterveydenhuollon tueksi. Hankekumppaneiden tutkijoiden esityksissä käsiteltiin muun muassa suunterveyden riskinarvioinnin kehitystä, syväoppimiseen perustuvia seulontamenetelmiä älypuhelinkuvien avulla, automaattista hampaiden tunnistusta sekä uusia lähestymistapoja luotettavien ennustemallien rakentamiseen rajallisen aineiston pohjalta.
Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen22.4.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.
Uusia satamatyökoneita Oulun yliopiston raskaan sarjan automaatiolaboratorioon22.4.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston raskaan sarjan laboratorio OuluZonessa vahvistuu myös satamalogistiikan tutkimus- ja koulutusympäristöksi. Konttien nostotyökone ja ohjaushytitön terminaalitraktori ovat esimerkkejä, joissa kuljettajan korvaavat automaatio ja etäohjaus. Uusien työkonehankintojen ja tutkimuksen avulla Oulussa tehdään suuri siirto satamalogistiikan automatisaatiossa. Kyseessä on osa laajempaa Port Automation -investointihanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen ensimmäinen avoin ja kokeellisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö merikonttien käsittelyyn, varastointiin, purkamiseen ja kuormaukseen automaattisesti ohjatuilla työkoneilla.
Oulun yliopisto rakentaa Suomeen johtavaa autonomisten työkoneiden tutkimusympäristöä - häiriönsietotestaus yhtenä kärkenä22.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Autonomiset työkoneet ja järjestelmät ovat tulossa työmaille. Miten ne toimivat, jos paikannus tai tiedonsiirto häiriintyy? Oulun yliopisto on käynnistänyt itsenäisiin työkoneisiin liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa autonomisten laitteiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
Luovien menetelmien käsikirja ja malli demokraattiselle oppimiselle22.4.2026 06:36:00 EEST | Tiedote
Critical ChangeLab -projektissa on julkaistu kaksi uutta avointa materiaalia kasvattajille: käytännöllinen käsikirja, joka kokoaa yhteen luovia menetelmiä sekä joustavan pedagogian malli demokratian oppimiseen toiminnan, reflektion ja yhteistyön kautta. Molemmat ovat nyt saatavilla useilla kielillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme