Mielen ja kehon kysymyksiä – ruumiillisuus tarkastelussa 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksessa
Uuden ajan alku oli länsimaissa merkittävien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Oulun yliopistossa järjestettävillä 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivillä tarkastellaan ruumiillisuutta ja sitä, miten se liittyy tuon ajan laajempiin vallan ja identiteetin teemoihin mielen ja kehon yhteyden, rikosten, tunteiden, ravinnon ja pukeutumisen kautta. Kiinnostus aikakauden tutkimukseen on kasvussa, ja se kiinnostaa myös suurta yleisöä.
”Uuden ajan alkuun, tai varhaismoderniin aikaan, liittyy orastava kehitys kohti moderneja valtioita, itsevaltiutta, uskonnollisia mullistuksia, siirtomaavalloituksia ja kaukokauppaa, kapitalismin nousua ja tieteiden edistystä. Vuosisadat olivat myös hyvin sotaisia. Yhteiskunnan ja yksilön tasolla on kiinnostavaa tarkastella, miten ihmiset tuolloin elivät ja ajattelivat”, päivien vastuuhenkilö tutkijatohtori Maria Julku kertoo.
Uuden ajan alussa siirryttiin vähitellen keskiajan yhteisöllisestä kulttuurista yksilökeskeisempään kulttuuriin ja elettiin hyvin ruumiillisessa maailmassa. Aatteellisella tasolla humanismin nousun myötä huomio kiinnittyi ihmiseen, ja ihmisyys ja ihmisluonto tulivat tutkimuksen kohteeksi.
”Nykyään tutkimuksessa nostetaan usein esille ihminen ja yksittäinen toimija suurien rakenteiden rinnalle. Tähän liittyy esimerkiksi viime aikoina yleistynyt kokemuksen ja tunteiden historia. Ruumiillisuuden tarkastelussa ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihmiset ovat tuolloin ajatelleet kehoista, mitä ihmiskehoille on tehty tai miten yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet käsityksiin kehosta.”
Ruumiillisuus oli yhteydessä uskontoon, väkivaltaan, oikeuslaitokseen, terveyteen ja sairauksiin, kuolemaan, omakuvaan, käyttäytymissääntöihin, aisteihin, seksuaalisuuteen ja pukeutumiseen. Valtaosa käytössä olleesta energiasta oli lihasenergiaa. Yhteiskuntajärjestys määräsi, millaista työtä ihmiset tekivät ja missä he toimivat, eikä esimerkiksi eliitti tehnyt ruumiillista työtä.
Päivien esityksissä käsitellään myös muuttoliikkeitä, hovietikettiä, musiikkia, rakennushankkeita ja esinehistoriaa.
Päivien pääpuhujat ovat professori Karin Sennefelt Tukholman yliopistosta ja akatemiatutkija Sanna Lipkin Oulun yliopistosta. Sennefelt on keskittynyt arjen, tilankäytön, aineellisen kulttuurin ja kehon historiaan. Lipkinin aihe käsittelee vainajien hautaan pukemista 1600-luvulla.
Ohjelmassa on lisäksi paneelikeskustelu, jossa puhutaan humanististen tieteiden tutkimuksen tilasta. Paneelissa keskustelevat Eeva-Liisa Bastman (Tampereen yliopisto), Matti Enbuske (Oulun yliopisto), Sanna Raninen (Uppsalan yliopisto), Panu Savolainen (Aalto-yliopisto) ja Minna Vesa (Helsingin yliopisto).
Oulun yliopiston tutkijat esitelmöivät päivillä tutkimusaiheistaan:
Väitöskirjatutkija Lauri Moilanen (lauri.moilanen@oulu.fi): Ruumiillistunut paha. Paholaiskokemukset osana henkirikosoikeudenkäyntiä Suomen alueen suisidaalimurhissa 1600- ja 1700-lukujen taitteessa.
Väitöskirjatutkija Ilari Virtanen: Keho mikrokosmoksena Robert Fluddin ajattelussa.
Yliopistonlehtori Maija Kallinen (p. 0503503578): When the Soul Comes to Matter. An Anatomy of a Dispute.
Yliopistonlehtori Andrew Pattison (p. 0504621814): Humor and Corporality in The King and the Miller of Mansfield.
Tutkija Matti Leiviskä (p. 0407544670): Veroluetteloiden nimistö asutushistorian lähdeaineistona, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan Kyrönjokilaakso.
Yliopistonlehtori Matti Enbuske (p. 0503501826): Maaherra Gabriel Gyllengripin 1730- ja 1740-luvun briljantit suunnitelmat Västerbottenin läänin ja Lapinmaan kehittämiseksi: ”Irti Tukholman ylivallasta”.
1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät järjestetään Oulun yliopistossa 25.–26.1.2024. Päiville osallistuu muun muassa historian-, kielen-, kirjallisuuden-, musiikin- ja taiteentutkijoita sekä arkeologeja Suomesta, Ruotsista ja Firenzestä.
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Maria Julku, p. 050 3075818, maria.julku@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Arvostettu ERC-rahoitus Maan magneettikentän heikkenemisten ja kääntymisten tutkimukseen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) myönsi 10 miljoonan rahoituksen projektille, joka tutkii Maan magneettikentän muutosten vaikutuksia ilmakehään ja elinympäristöön. Tavoitteena on selvittää, kuinka vakavia magneettikentän vaihtelujen ja kääntymisten seuraukset voivat olla.
Hakijan päivä tuo tuhansia nuoria Linnanmaalle 6.–7.11.4.11.2024 15:45:59 EET | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu järjestävät Linnanmaan kampuksella 6.–7.11.2024 yhtä aikaa Hakijan päivä -tapahtumat, joissa esitellään korkeakoulujen laajaa koulutustarjontaa nuorille. Keskiviikkona kampukselle odotetaan noin 2000 kävijää ja torstaina yli 3000 kävijää pääasiassa pohjoisesta mutta myös muualta Suomesta.
Oulun yliopistosta valmistuneet maisterit ja tohtorit tyytyväisiä: työelämän vaatimukset vastaavat koulutuksen antamia valmiuksia4.11.2024 12:11:42 EET | Tiedote
Yliopistojen uraseurantakyselyn 2023 tuloksista käy ilmi, että iso osa Oulun yliopistosta vuonna 2018 valmistuneista maistereista sekä vuonna 2020 valmistuneista tohtoreista kokee koulutuksen vastaavan hyvin työelämän vaatimuksia. Suuri osa myös suosittelisi koulutustaan.
Kutsu medialle: Terve ympäristö – Terve ihminen -yleisötapahtuma Oulun yliopistossa perjantaina 8.11. klo 12–154.11.2024 10:55:00 EET | Kutsu
Oulun yliopiston johtaman Argumenta-hankkeen Terve ympäristö ja terve ihminen yleisötilaisuus Oulun yliopiston Saalastinsalissa tarjoaa uusia näkökulmia ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kokonaisuuteen, jossa molemmat ovat riippuvaisia toisistaan. Tilaisuudessa pohditaan myös, miten digitaaliset ratkaisut ja teknologiat muuttavat tapaamme kokea ympäristö ja luonto. Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-hankkeiden tarkoitus on tuoda tutkijat yhteen pohtimaan haastavia ja avoimia tieteellisiä kysymyksiä, joiden ratkaisulla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys.
Pohjois-Pohjanmaalle 3,2 miljoonaa euroa kone- ja autotekniikkaa tehostaviin innovaatioihin4.11.2024 09:25:06 EET | Tiedote
Kuuden Pohjois-Pohjanmaan kone- ja autotekniikkaa tutkivan ja kouluttavan organisaation muodostama konsortio sai 3,2 miljoonan euron rahoituksen Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahastosta. Kaksivuotisessa Kone- ja autotekniikkaa tehostavat innovaatiot (KATI) projektissa keskitytään kone- ja autotekniikkaan liittyviin päästöttömiin energialähteisiin ja laitteiden autonomisointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme