Mielen ja kehon kysymyksiä – ruumiillisuus tarkastelussa 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksessa

”Uuden ajan alkuun, tai varhaismoderniin aikaan, liittyy orastava kehitys kohti moderneja valtioita, itsevaltiutta, uskonnollisia mullistuksia, siirtomaavalloituksia ja kaukokauppaa, kapitalismin nousua ja tieteiden edistystä. Vuosisadat olivat myös hyvin sotaisia. Yhteiskunnan ja yksilön tasolla on kiinnostavaa tarkastella, miten ihmiset tuolloin elivät ja ajattelivat”, päivien vastuuhenkilö tutkijatohtori Maria Julku kertoo.

Uuden ajan alussa siirryttiin vähitellen keskiajan yhteisöllisestä kulttuurista yksilökeskeisempään kulttuuriin ja elettiin hyvin ruumiillisessa maailmassa. Aatteellisella tasolla humanismin nousun myötä huomio kiinnittyi ihmiseen, ja ihmisyys ja ihmisluonto tulivat tutkimuksen kohteeksi.

”Nykyään tutkimuksessa nostetaan usein esille ihminen ja yksittäinen toimija suurien rakenteiden rinnalle. Tähän liittyy esimerkiksi viime aikoina yleistynyt kokemuksen ja tunteiden historia. Ruumiillisuuden tarkastelussa ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihmiset ovat tuolloin ajatelleet kehoista, mitä ihmiskehoille on tehty tai miten yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet käsityksiin kehosta.”

Ruumiillisuus oli yhteydessä uskontoon, väkivaltaan, oikeuslaitokseen, terveyteen ja sairauksiin, kuolemaan, omakuvaan, käyttäytymissääntöihin, aisteihin, seksuaalisuuteen ja pukeutumiseen. Valtaosa käytössä olleesta energiasta oli lihasenergiaa. Yhteiskuntajärjestys määräsi, millaista työtä ihmiset tekivät ja missä he toimivat, eikä esimerkiksi eliitti tehnyt ruumiillista työtä.

Päivien esityksissä käsitellään myös muuttoliikkeitä, hovietikettiä, musiikkia, rakennushankkeita ja esinehistoriaa.

Päivien pääpuhujat ovat professori Karin Sennefelt Tukholman yliopistosta ja akatemiatutkija Sanna Lipkin Oulun yliopistosta. Sennefelt on keskittynyt arjen, tilankäytön, aineellisen kulttuurin ja kehon historiaan. Lipkinin aihe käsittelee vainajien hautaan pukemista 1600-luvulla.

Ohjelmassa on lisäksi paneelikeskustelu, jossa puhutaan humanististen tieteiden tutkimuksen tilasta. Paneelissa keskustelevat Eeva-Liisa Bastman (Tampereen yliopisto), Matti Enbuske (Oulun yliopisto), Sanna Raninen (Uppsalan yliopisto), Panu Savolainen (Aalto-yliopisto) ja Minna Vesa (Helsingin yliopisto).

Oulun yliopiston tutkijat esitelmöivät päivillä tutkimusaiheistaan:

Väitöskirjatutkija Lauri Moilanen (lauri.moilanen@oulu.fi): Ruumiillistunut paha. Paholaiskokemukset osana henkirikosoikeudenkäyntiä Suomen alueen suisidaalimurhissa 1600- ja 1700-lukujen taitteessa.

Väitöskirjatutkija Ilari Virtanen: Keho mikrokosmoksena Robert Fluddin ajattelussa.

Yliopistonlehtori Maija Kallinen (p. 0503503578): When the Soul Comes to Matter. An Anatomy of a Dispute.

Yliopistonlehtori Andrew Pattison (p. 0504621814): Humor and Corporality in The King and the Miller of Mansfield.

Tutkija Matti Leiviskä (p. 0407544670): Veroluetteloiden nimistö asutushistorian lähdeaineistona, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan Kyrönjokilaakso.

Yliopistonlehtori Matti Enbuske (p. 0503501826): Maaherra Gabriel Gyllengripin 1730- ja 1740-luvun briljantit suunnitelmat Västerbottenin läänin ja Lapinmaan kehittämiseksi: ”Irti Tukholman ylivallasta”.

1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät järjestetään Oulun yliopistossa 25.–26.1.2024. Päiville osallistuu muun muassa historian-, kielen-, kirjallisuuden-, musiikin- ja taiteentutkijoita sekä arkeologeja Suomesta, Ruotsista ja Firenzestä.

Päivien ohjelma