Oulun yliopisto

Mielen ja kehon kysymyksiä – ruumiillisuus tarkastelussa 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksessa

Jaa

Uuden ajan alku oli länsimaissa merkittävien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Oulun yliopistossa järjestettävillä 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivillä tarkastellaan  ruumiillisuutta ja sitä, miten se liittyy tuon ajan laajempiin vallan ja identiteetin teemoihin mielen ja kehon yhteyden, rikosten, tunteiden, ravinnon ja pukeutumisen kautta. Kiinnostus aikakauden tutkimukseen on kasvussa, ja se kiinnostaa myös suurta yleisöä.

Henkilö, jolla on oranssi pipo, aurinkolasit ja sininen takki, seisoo vaalean seinän vieressä.
Oulun yliopisto / Mikko Törmänen

”Uuden ajan alkuun, tai varhaismoderniin aikaan, liittyy orastava kehitys kohti moderneja valtioita, itsevaltiutta, uskonnollisia mullistuksia, siirtomaavalloituksia ja kaukokauppaa, kapitalismin nousua ja tieteiden edistystä. Vuosisadat olivat myös hyvin sotaisia. Yhteiskunnan ja yksilön tasolla on kiinnostavaa tarkastella, miten ihmiset tuolloin elivät ja ajattelivat”, päivien vastuuhenkilö tutkijatohtori Maria Julku kertoo.

Uuden ajan alussa siirryttiin vähitellen keskiajan yhteisöllisestä kulttuurista yksilökeskeisempään kulttuuriin ja elettiin hyvin ruumiillisessa maailmassa. Aatteellisella tasolla humanismin nousun myötä huomio kiinnittyi ihmiseen, ja ihmisyys ja ihmisluonto tulivat tutkimuksen kohteeksi.

”Nykyään tutkimuksessa nostetaan usein esille ihminen ja yksittäinen toimija suurien rakenteiden rinnalle. Tähän liittyy esimerkiksi viime aikoina yleistynyt kokemuksen ja tunteiden historia. Ruumiillisuuden tarkastelussa ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihmiset ovat tuolloin ajatelleet kehoista, mitä ihmiskehoille on tehty tai miten yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet käsityksiin kehosta.”

Ruumiillisuus oli yhteydessä uskontoon, väkivaltaan, oikeuslaitokseen, terveyteen ja sairauksiin, kuolemaan, omakuvaan, käyttäytymissääntöihin, aisteihin, seksuaalisuuteen ja pukeutumiseen. Valtaosa käytössä olleesta energiasta oli lihasenergiaa. Yhteiskuntajärjestys määräsi, millaista työtä ihmiset tekivät ja missä he toimivat, eikä esimerkiksi eliitti tehnyt ruumiillista työtä.

Päivien esityksissä käsitellään myös muuttoliikkeitä, hovietikettiä, musiikkia, rakennushankkeita ja esinehistoriaa.

Päivien pääpuhujat ovat professori Karin Sennefelt Tukholman yliopistosta ja akatemiatutkija Sanna Lipkin Oulun yliopistosta. Sennefelt on keskittynyt arjen, tilankäytön, aineellisen kulttuurin ja kehon historiaan. Lipkinin aihe käsittelee vainajien hautaan pukemista 1600-luvulla.

Ohjelmassa on lisäksi paneelikeskustelu, jossa puhutaan humanististen tieteiden tutkimuksen tilasta. Paneelissa keskustelevat Eeva-Liisa Bastman (Tampereen yliopisto), Matti Enbuske (Oulun yliopisto), Sanna Raninen (Uppsalan yliopisto), Panu Savolainen (Aalto-yliopisto) ja Minna Vesa (Helsingin yliopisto).

Oulun yliopiston tutkijat esitelmöivät päivillä tutkimusaiheistaan:

Väitöskirjatutkija Lauri Moilanen (lauri.moilanen@oulu.fi): Ruumiillistunut paha. Paholaiskokemukset osana henkirikosoikeudenkäyntiä Suomen alueen suisidaalimurhissa 1600- ja 1700-lukujen taitteessa.

Väitöskirjatutkija Ilari Virtanen: Keho mikrokosmoksena Robert Fluddin ajattelussa.

Yliopistonlehtori Maija Kallinen (p. 0503503578): When the Soul Comes to Matter. An Anatomy of a Dispute.

Yliopistonlehtori Andrew Pattison (p. 0504621814): Humor and Corporality in The King and the Miller of Mansfield.

Tutkija Matti Leiviskä (p. 0407544670): Veroluetteloiden nimistö asutushistorian lähdeaineistona, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan Kyrönjokilaakso.

Yliopistonlehtori Matti Enbuske (p. 0503501826): Maaherra Gabriel Gyllengripin 1730- ja 1740-luvun briljantit suunnitelmat Västerbottenin läänin ja Lapinmaan kehittämiseksi: ”Irti Tukholman ylivallasta”.

1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät järjestetään Oulun yliopistossa 25.–26.1.2024. Päiville osallistuu muun muassa historian-, kielen-, kirjallisuuden-, musiikin- ja taiteentutkijoita sekä arkeologeja Suomesta, Ruotsista ja Firenzestä.

Päivien ohjelma

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Maria Julku, p. 050 3075818, maria.julku@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Äidin synnytyksessä saamalla antibiootilla yhteys lapsen autoimmuunisairauksiin22.2.2024 05:51:00 EET | Tiedote

Lapset, joiden äidit ovat saaneet synnytyksen yhteydessä antibioottihoitoa, sairastuvat muita lapsia todennäköisemmin autoimmuunisairauksiin. Tulos käy ilmi Oulun yliopiston tuoreesta rekisteripohjaisesta tutkimuksesta, jossa oli mukana lähes 46 000 lasta. Tavallisimpia lasten autoimmuunisairauksia ovat tyypin 1 diabetes, keliakia ja lastenreuma. Tutkimuksen mukaan äidin antibioottihoito ei ollut yhteydessä lapsen allergisiin sairauksiin tai astmaan.

Revontulten vaikutukset näkyvät Suomen talvilämpötiloissa ja sähkönkulutuksessa – polaaripyörre hajoaa taas15.2.2024 05:04:00 EET | Tiedote

Oulun yliopiston avaruusilmaston tutkimusryhmä on jo pidempään tutkinut avaruudesta ilmakehään tulevan energeettisen hiukkassateen, tuttavallisemmin revontulien, vaikutusta talven säävaihteluihin. Revontuliin liittyy paitsi kaunis valoilmiö, myös kemiallisia muutoksia, jotka johtavat talvella otsonikatoon korkealla napa-alueen stratosfäärissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye