Hyvinvointialueilla palautuminen ja työkyky edellyttävät tukitoimia
Suuri osa sote-alan ja pelastustoimen työntekijöistä on palautunut työstä huonosti hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna. Työn epävarmuustekijät lisääntyivät vuonna 2023 entisestään, ja alentunut työkyky on yleistynyt erityisesti alle 30-vuotiailla sote-ammattilaisilla.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 18.1.2024
Työterveyslaitoksen tilannekatsaus hyvinvointialueiden ensimmäisestä vuodesta kokoaa yhteen Mitä kuuluu? - ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen keskeiset tulokset kaikkiaan 11 hyvinvointialueelta vuodelta 2023. Nopea organisoituminen vuoden 2023 alussa toi lisäpaineita työhön ja heikensi hyvinvointia etenkin sirpalealueilla, joilla lukuisista organisaatioista muodostettiin uusi hyvinvointialue.
Tilannekatsaus esittelee myös pitkän ajan trendejä vuodesta 2000 lähtien sote-alan töissä, työyhteisöissä ja johtamisessa. Vuoden 2023 tutkimuskyselyihin osallistui lähes 68 400 työntekijää (vastausprosentti 55).
Toimintaympäristön nopea muutos kasvatti kuormitusta
Hyvinvointialueille siirtyminen toteutettiin erittäin nopeasti ja suurien haasteiden keskellä, mikä on kasvattanut kuormitusta.
– Kuormituksen kasvu on osunut töihin ja tehtäviin, joita rasittavat jo ennestään vuorotyö ja paljon työtä määrällisesti ja aikapaineessa. Tämä kaikki nakertaa hyvinvointia, muistuttaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Joka toinen työntekijä ei ole voinut vaikuttaa muutoksiin työssään. Vain 16 prosenttia kokee muutokset myönteisinä. Suuri osa työntekijöistä palautuu huonosti ja kokee oman työkykynsä alentuneen.
Työntekijät mukaan muutosten suunnitteluun
Kokemukset alentuneesta työkyvystä ovat huolestuttavan yleisiä aloilla, joissa on paheneva työvoimapula. Tutkimusjohtajan mukaan tarvitaan myös yhteisötason keinoja ylläpitää työkykyä ja edistää työstä palautumista jo työvuoron aikana.
– Hyvinvointialueiden johtamisessa ja kaikissa ratkaisuissa on syytä ottaa huomioon se, miten työtä muutetaan ja kehitetään sujuvaksi siten, että se samalla tukee työkykyä ja työstä palautumista. Työntekijät pitää ottaa mukaan jo muutosten suunnitteluun. Kehittämistä työyksiköissä kannattaa ripotella työaikasuunnitteluun ja toistuviin palaverikäytäntöihin, Laitinen korostaa.
Sote ja pelastustoimi voivat myös oppia toisiltaan. Soten erityinen voimavara näyttää olevan työyhteisön yhteistyön toimivuus. Pelastustoimen työntekijöistä useampi puolestaan palautuu työstä paremmin.
– Näiden alojen veto- ja pitovoimaisuuden lisäämiseksi on hyvä tunnistaa työhyvinvoinnin tilannekuvan erot ja yhtäläisyydet. Parhaita ratkaisuja kannattaa hyödyntää, Laitinen kehottaa.
Voimavaratekijät kannattelevat sote-töissä
Työterveyslaitoksen vuodesta 2000 lähtien tekemät toistomittaukset osoittavat myös myönteisiä kehityskulkuja. Kuormitus on hieman helpottunut koronapandemian raskauttamista huippuvuosista. Voimavaratekijät, kuten työn palkitsevuus, mielekkyys ja työhön panostaminen, ovat säilyneet ennallaan.
– Yhteistoiminta ja työyhteisöt ovat merkittäviä voimavaroja sote-työssä, ja aiemmin saavutettu korkea taso on säilynyt hyvinvointialueilla vuonna 2023. Henkilöstön arvioiden mukaan lähijohtamisen oikeudenmukaisuus on jonkin verran parantunut, ja arvio lähiesihenkilön toiminnasta on erittäin positiivinen, tutkimusprofessori Mika Kivimäki luettelee.
Veto- ja pitovoimassa ei tapahtunut merkittävää heikentymistä, mutta ei myöskään havaittu korjaantumista.
– Halukkuus suositella työnantajaa ystäville on jatkanut laskuaan. Yli puolet henkilöstöstä harkitsi työnantajan vaihtamista, toisaalta näin he ovat tehneet jo viime vuosina, Kivimäki muistuttaa.
Nuorten arviossa työkyvystään iso pudotus
Toistomittaukset osoittavat alentuneen työkyvyn yleistyneen karusti sote-alalla. Kaikissa alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä alentunut työkyky on yleistynyt, ja erityisesti tilanne on huonontunut viime vuosikymmenen aikana alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä.
– Vuonna 2000 alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia ei kokenut työkykyään parhaaksi mahdolliseksi. Vuonna 2023 vastaava luku oli 29 prosenttia, Kivimäki sanoo.
Syy ei ole selvä, mutta siihen on viitteitä. Nuorten sote-ammattilaisten työkyvyn heikkenemistä eivät selitä muutokset työkuormituksessa, työn hallintamahdollisuuksissa tupakoinnissa tai liikuntatottumuksissa. Sen sijaan samanaikaisesti nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet ja heidän arvionsa koetusta terveydestä on heikentynyt.
Lisätietoja
- Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, puh. 046 851 4426
- Tutkimusprofessori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos, mika.kivimaki@helsinki.fi, puh. 050 448 9300
Tutustu tutkimuksiin
Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023 -mediatilaisuuden esitys (pdf)
Hyvinvointialueiden henkilöstötutkimus: Muutostrendit 2000 – 2023 -mediatilaisuuden esitys (pdf)
Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023 -tutkimuskatsaus (Julkari)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Lähi- ja sairaanhoitajat pääosin jo töissä sote-alalla – lisäreserviä voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä21.5.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä. Alalla pysymiseen – ja myös sinne palaamiseen – kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.
Most registered nurses and practical nurses are already working in the social and health care sector — career changers and pensioners are a possible extra reserve21.5.2025 10:30:00 EEST | Press release
The employment rate of registered nurses and practical nurses is high, with more than 90 per cent of graduates finding work in the social welfare and health care sector. Unemployed nurses cannot be relied on to respond to the future labour shortage in the sector. People who have sought employment in other sectors represent the most significant resource of unutilised workforce. Some relief can also be provided by pensioners for whom working is increasingly common. However, a new study shows that retaining the employees already in the sector is the most important factor in responding to the labour shortage. Factors that encourage staying in the sector — and returning to it — include high-quality orientation, work ability support, work adaptation opportunities and appreciation of the sector.
Arbetshälsoinstitutet uppmanar arbetsplatserna att utveckla resiliensen för att öka den övergripande säkerheten20.5.2025 15:30:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutet uppmanar alla arbetsplatser i Finland att delta i det gemensamma resiliensarbetet. Behovet av resiliens ökar för att säkerställa både företagens och hela landets funktionsförmåga. Utvecklingen av resiliens på arbetsplatserna förbättrar samtidigt den sociala beredskapen.
Työterveyslaitos kutsuu työpaikkoja kehittämään resilienssiä kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi20.5.2025 15:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitos kutsuu kaikki Suomen työpaikat osallistumaan yhteiseen resilienssityöhön. Resilienssin tarve kasvaa niin yritysten kuin koko maan toimintakyvyn varmistamisessa. Resilienssin kehittäminen työpaikoilla parantaa samalla yhteiskunnallista varautumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme