Veteen liittyvien riskien määrä kasvaa nopeasti – vesivastuullisuus nostettava EU-prioriteetiksi

Yrityksillä on merkittävä rooli vesiin liittyvien riskien hallinnassa ja vesivastuullisuuden toteuttamisessa. Suomessa yrityksille on osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä.

Vesivastuullisuuslinjauksillaan Teknologiateollisuus haluaa tukea tämän kansallisen tavoitteen saavuttamista. Linjausten tavoitteena on kasvattaa vesivastuullisuuteen ja vesivarojen kestävään käyttöön liittyvää tietoisuutta sekä auttaa jäsenyrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan paremmin veteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.

– Suomalaisyritysten tietoisuus vesikysymyksistä on noussut viime vuosina. Toimenpiteitä vesivastuullisuuden parantamiseksi kuitenkin tarvitaan yhä enemmän, minkä takia laadimme tiettävästi ensimmäisenä toimialana Suomessa vesivastuullisuuslinjaukset, sanoo Teknologiateollisuuden vastuullisuusjohtaja Pirita Lindell.

Vesivastuullisuus on keskeinen osa yritysten vastuullisuustoimia ja parhaimmillaan myös kilpailuetu. Linjauksissa tuodaankin esiin suomalaisen teknologiateollisuuden tavoitteita ja toimintamahdollisuuksia vesivastuullisuudessa.

– Tuemme ja kannustamme yrityksiä ottamaan vesivastuullisuuden osaksi strategiaansa, arvioimaan toimipaikkojen ja alihankkijoiden vastuullisuutta, kehittämään kestävää vedenkäyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä raportoimaan tehdyistä toimista avoimesti, Lindell listaa.

Vesi on yhä niukempi luonnonvara, joka kytkeytyy niin ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuskysymyksiin kuin turvallisuuteen. Esimerkiksi Eurooppa kärsi vuonna 2022 kuivuudesta, joka saattoi olla pahin 500 vuoteen. Veden tarve kasvaa koko ajan väestön kasvun ja elintason nousun myötä.

Lisäksi veden hallintaan liittyvät konfliktit sekä vesikriisit, kuten tulvat ja veden niukkuus, aiheuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän turvallisuusriskejä, myös yritystoiminnalle.

Vesivastuullisuus tarkoittaa vesien suojelua ja niiden käyttöä tavalla, joka on sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista, ympäristön kannalta kestävää ja taloudellisesti kannattavaa.

– Teknologiateollisuuden yrityksissä halutaan kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisiin hankinta- ja arvoketjuihin sekä ulkomaantoimintoihin, sillä huomattava osa Suomen vesijalanjäljestä muodostuu ulkomailla, Lindell sanoo.

Kun vastuullisen veden käytön merkitys globaaleissa hankinta- ja arvoketjuissa kasvaa entisestään, suomalaisille teknologiateollisuuden yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi vesitehokkuutta lisäävien teknisten parannusten ja paremman vesienhallinnan kautta. Suomalaisyrityksillä on huippuosaamista muun muassa taajamien hulevesien hallinnan suunnittelussa ja jätevesien käsittelyteknologioissa.

– Valtioneuvosto päätti vastikään strategisen tutkimusten ohjelmien pääteemoista, ja toinen niistä keskittyy veteen otsikolla Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä. Teemassa nostetaan yhdeksi näkökulmaksi vesiteknologia ja digitalisaatio uusien mahdollisuuksien luojana. Uusien, tutkimukseen perustuvien ratkaisujen kehittäminen vahvistaa entisestään suomalaista vesiosaamista, Lindell iloitsee.

Vesi on nousemassa entistä vahvemmin myös EU:n agendalle. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdotti vuonna 2023, että vesi nostettaisiin prioriteetiksi koko Euroopan tasolla. Myös Teknologiateollisuus vaatii vesivastuullisuuteen EU-tasoisia ratkaisuja.

–  EU:n tulisi nyt Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ehdotusten mukaisesti tukea vesitehokkaiden teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä panostaa osaamiseen, Lindell painottaa.

Lisätietoja:
Vastuullisuusjohtaja Pirita Lindell, puh. 040 538 8799, pirita.lindell@teknologiateollisuus.fi

Lue myös:

Teknoblogi: Yritysvastuu on myös vesivastuullisuutta – Teknologiateollisuus laatii vesivastuullisuuslinjaukset

Yritystarina: Yrityksissä alkoi biodiversiteettibuumi: Luontovaikutusten uhat ja mahdollisuudet kiinnostavat yrityksiä