Teknologiateollisuuden yrityskysely: 40 % arvioi vähentävänsä investointeja Suomeen poliittisten lakkojen vuoksi – Myös irtisanomisiin joudutaan

Teknologiateollisuuden jäsenkysely toteutettiin 13.–18. maaliskuuta ja siihen vastasi 645 yritystä. Useat ammattiliitot aloittivat 11.3. kaksi viikkoa kestävän poliittisen lakon, jonka kohteena toimialalla ovat SSAB, Outokumpu Chrome, Outokumpu Stainless sekä Okmetic Oy. Samaan aikaan vienti on ollut pysähdyksissä lakkojen suljettua käytännössä kaikki Suomen vientisatamat. Viime viikolla SAK:laiset ammattiliitot päättivät jatkaa lakkoja maaliskuun loppuun saakka. 

Kyselyssä hieman alle kolmannes teollisten yritysten vastaajista kertoo joutuvansa sulkemaan tai rajoittamaan omaa tuotantoaan logistiikkalakkojen vuoksi, vaikka lakkoja ei olisi kohdistettu suoraan heidän edustamiinsa yrityksiin. Tuotantohäiriöistä kertoneista useampi kuin joka viides raportoi tuotantotahdin putoavan lakkojen aiheuttamien ongelmien takia alle puoleen normaalista. 

Kysely todistaa, että useiden kuukausien aikana järjestettyjen poliittisten lakkojen vaikutukset ovat laajoja ja rajuja.  

– Lakkojen pitkittyessä yritysten ongelmat kasaantuvat ja kertaantuvat jyrkästi nousevalla kulmakertoimella. Vastausten perusteella voi päätyä arvioon, jonka mukaan tuotanto tulee häiriintymään sadoissa yrityksissä ja häiriöt tulevat koskemaan jopa 20 000:ta työntekijää. Merkittävä joukko ihmisiä tulee jäämään tulevien viikkojen aikana ilman palkkaa, osa pahimmillaan ilman työpaikkaa, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras. 

Vastaajista noin 40 prosenttia kertoo kokevansa hankaluuksia tuotantopanosten saannissa, viennin selvästi vaikeutuneen sekä kokee, että yritykselle on tullut mainehaittaa epävarmana kumppanina. Peräti 60 prosenttia kertoo asiakkaidensa kärsivän lakoista. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä noin joka neljäs kertoo siirtäneensä tuotantoa konsernin ulkomaisiin yksiköihin lakon vuoksi.  

– Lukema on hätkähdyttävä. Näin heikossa suhdannetilanteessa on ilmeinen riski, että tuotantoa jää pysyvästi ulkomaille. Tuolloin vaikutukset tulevat näkymään viiveellä myös suomalaisessa alihankintasektorissa kysynnän heikkenemisenä, Rautaporras toteaa. 

Yrityksiltä kysyttiin ”vähentävätkö lakot yrityksenne investointeja lähivuosien aikana”. Vähentävät joko selvästi tai hieman, kertoo jopa 40 prosenttia kaikista vastaajista. Suurista yrityksistä yli puolet kertoo lakkojen vaikuttavan negatiivisesti tuleviin investointeihinsa Suomessa. 

– Tämä on erittäin huolestuttava uutinen. Näin massiivisilla ja ylimitoitetuilla työtaisteluilla on todistetusti vaikutusta yritysten todellisiin päätöksiin, kun ne arvioivat investoinneilleen sopivaa sijaintipaikkaa. Isoilla yrityksillä lakkojen negatiiviset vaikutukset ovat kaikkein suurimmat, koska niille kynnys siirtää toimintojensa painopistettä Suomen sijaan muualle on pienempi. Erityisesti ulkomaisella omistajalla on ikävä kyllä usein hyvin vähän ymmärrystä sille, että poliittiset lakot syövät vuoden tulosta dramaattisesti.  

Sekä yritysten taloudelliset menetykset että Suomen saama kolhu luotettavana ja vakaana investointiympäristönä voivat näkyä lähivuosina erittäin merkittävinä kansantaloudellisina ja yhteiskunnallisina heikennyksinä.  

Liian moni jää poliittisten lakkojen vuoksi ilman työtä 

Vajaa kolmannes (31 prosenttia) teollisuusyritysten vastaajista kertoi joutuvansa lomauttamaan henkilöstöään työtaisteluiden aiheuttamien häiriöiden takia ja 14 prosenttia joutuvansa turvautumaan irtisanomisiin. Tulosten perusteella siis joka kolmannessa yrityksessä osa henkilöstöä jää lakkojen takia ilman työtä.  

– Näiden lakkojen on väitetty kohdistuvan ihmisten arjen sijaan vain muutamaan yritykseen. Kyselymme osoittaa, että todellisuudessa vaikutukset myös lakkojen ulkopuolelle jääneisiin työntekijöihin tulevat olemaan hurjat jo pelkästään teknologiateollisuudessa. Ihmiset menettävät palkkojaan, liian moni jopa työnsä. Olemme tilanteesta erittäin huolissamme, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle. 

Työmarkkinajärjestelmän tulee pysyä ajan ja muutosten mukana, jotta se osaltaan edistää kasvua ja takaa menestyvän hyvinvointivaltion edellytyksiä myös tulevaisuudessa. Tarvittavia uudistuksia on jarrutettu liian pitkään ja takamatkamme kilpailijamaihin on samaan aikaan jatkanut kasvuaan. 

– Nyt kun uudistuksia vihdoin tehdään, ammattiliitot eivät – surullista kyllä – huomaa, että niiden omat toimintatavat uhkaavat valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan tulevaisuutta. Työrauha on keskeisimpiä elementtejä työnantajien luottamuksen kannalta ja nyt näyttää siltä, ettei sillä ole ammattiliitoille arvoa.  

Tämä on heikentänyt yritysten uskoa ay-liikkeen kykyyn ja haluun huolehtia työehtojärjestelmästä siten, että se huomioi sekä yritysten että työntekijöiden etuja. 

– Valitettavasti nyt näyttää siltä, että osa ammattiliitoista taistelee oman valta-asemansa ja toimintansa muuttumattomuudesta. Nykyajassa sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöillä on oltava rohkeutta siirtää päätöksentekoa sinne, missä työpaikkojen tilanne parhaiten tunnetaan: yrityksille sekä niiden työntekijöille, Helle toteaa. 

Kysely Teknologiateollisuus ry:n jäsenille: 

• Kysely poliittisten lakkojen vaikutuksista toteutettiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille 13.–18. maaliskuuta. 

• Kyselyyn vastasi 645 yritystä eli useampi kuin joka kolmas jäsenyritys. 

• Yrityksiltä kysyttiin, millaisia vaikutuksia 11.–24.3. toteutetuilla sekä talven 2023–2024 aikana jo koetuilla poliittisilla lakoilla on ollut ja tulee olemaan yritysten toimintaedellytyksiin sekä kykyyn ja haluun työllistää Suomessa.  

• Lisäksi yrityksiltä kysyttiin ”vähentävätkö lakot yrityksenne investointeja lähivuosien aikana”. 

• Kyselyssä oli mahdollisuus antaa myös avoimia kommentteja. 

Lisätiedot: 

Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras, petteri.rautaporras@teknologiateollisuus.fi, puh: 050 304 2220 

Varatoimitusjohtaja Minna Helle, minna.helle@teknologiateollisuus.fi, puh: 050 341 4884