Työssä tylsistyminen voi sairastuttaa

Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.1.2024 

Työssä tylsistyminen voi aiheuttaa samankaltaisia terveyshaittoja kuin työstressi tai työuupumus, jotka ovat tunnetusti yhteydessä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston poikkeavaan toimintaan. 

Tavallisesti autonomisen hermoston parasympaattinen toiminta aktivoituu levossa. Kun tämä toiminta heikentyy, se vaikuttaa kehon edellytyksiin elpyä ja palautua. Pitkäkestoiset poikkeavuudet ovat yhteydessä sairausriskeihin ja jopa kuolleisuuteen. 

Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, onko työssä tylsistymisen kokemuksella yhteyttä autonomisen hermoston toimintaan. 

Autonomisen hermoston toiminnan mittarina tutkimuksessa oli yön aikainen sykevälivaihtelu (HRV). Vähäisempi yöllinen sykevälivälivaihtelu kuvastaa vähäisempää parasympaattista aktiivisuutta ja kertoo elimistön kuormitustilasta. 

Kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus osoitti yhteyden olemassaolon, mikä tarkoittaa, että pitkäkestoisesta työssä tylsistymisestä voi seurata terveyshaittoja. 

– Tylsistymisen kokemuksia ei tulisi ohittaa vähäpätöisinä, sanoo erikoistutkija, työpsykologian dosentti Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.

– Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että tylsistymistä kokevat työntekijät arvioivat oman terveytensä heikommaksi. Silti työssä tylsistymistä on jopa pidetty terveyden kannalta hyvänä asiana. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että työssä tylsistyminen voi olla samanlainen riski terveydelle kuin muut perinteisemmät työpahoinvoinnin kokemukset, Piia Seppälä sanoo. 

Toistuvaa tylsistymistä tulee ehkäistä

– Satunnainen tylsyyden kokemus on normaalia eikä aiheuta terveyshaittoja, mutta usein toistuva tai jatkuva tylsyys heikentää terveyttä, sanoo apulaisprofessori Lotta Harju Emlyon Business Schoolista.

Tutkijat suosittelevat, että tylsistymiseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota työpaikoilla ja työterveyshuollossa.

Aiemman tutkimusnäytön perusteella tylsistyminen on työelämässä yleistä, ja syynä ovat usein esimerkiksi omaan työhön kuulumaton sälä ja liiallinen byrokratia. 

Haitallisten terveysvaikutustensa vuoksi tylsistymisen kokemuksia kannattaa pyrkiä ehkäisemään aktiivisesti.

Tutustu tutkimukseen 

• Tutkimuksessa seurattiin 125:n suomalaisen julkisen sektorin työntekijän kahden peräkkäisen yöajan sykevälivaihtelua.
• Tuloksissa suljettiin pois elämäntapojen, iän ja muiden taustatekijöiden vaikutus sykevälivaihteluun. 
• Tutkimusartikkeli julkaistiin Stress and Health -lehdessä (englanniksi):  Seppälä, P., Harju, L., Virkkala, J., & Hakanen, J. J. (2023). Is boredom at work bad for your health? Examining the links between job boredom and autonomic nervous system dysfunction. Stress and Health. 
• Tiedote työssä tylsistymisen syistä 15.12.2023: Työn turhakkeet saavat työntekijät sekä tylsistymään että väsymään | Työterveyslaitos (ttl.fi)
  
  

Lisätiedot  

• Piia Seppälä, työpsykologian dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos, piia.seppala@ttl.fi, +358 43 824 4216 
• Lotta Harju, apulaisprofessori, Emlyon Business School, harju@em-lyon.com, +33 6 51 07 53 96
• Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jari.hakanen@ttl.fi, +358 40 562 5433