Epäsäännöllinen unirytmi koettelee keski-ikäisen terveyttä
Epäsäännöllinen unirytmi on tutkimuksen mukaan yhteydessä keski-ikäisten heikompaan sydän- ja verisuoniterveyteen. Vaihtelevat nukkumaanmenoajat näyttävät kasvattavan etenkin vyötärönmittaa. Tulokset käyvät ilmi Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan yhteisestä tutkimuksesta.
Kyseessä on ensimmäinen keski-ikäisiin kohdistuva laaja väestötutkimus, jossa käytettiin aktiivisuusmittaria liikkumisen ja unirytmin seuraamiseen. Tulosten mukaan liikunta vähensi epäsäännöllisen unirytmin haitallisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten sokeriarvoihin, rasva-arvoihin tai verenpaineeseen.
Liikkumisen määrästä ja sängyssäoloajasta huolimatta epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika oli yhteydessä tutkittavien suurempaan vyötärönympärykseen. ”Tämä yhteys osoittautui tilastollisesti merkitseväksi, vaikka erot vyötärönympäryksessä tasaisesti nukkumaan menevien ja epäsäännöllisesti nukkumaan menevien välillä eivät olleet kovin suuria,” päätutkija Laura Nauha kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä kerättyä kattavaa tutkimusaineistoa. Yhteensä lähes 3 700 tutkittavaa osallistui seurantatutkimukseen 46-vuotiaana. He täyttivät terveys- ja elintapakyselyt sekä osallistuivat terveystutkimukseen, jossa mitattiin kehon mitat, verenpaine, veren rasva-arvot sekä suoritettiin sokerirasituskoe. Liikkumista ja unirytmiä mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla.
Keski-ikäiset tutkittavat menivät nukkumaan keskimäärin kello 23.22, heräsivät 7.17, ja heidän sängyssäoloaikansa oli keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia. Puolella tutkittavista nukkumaanmenoaika, heräämisaika ja myös sängyssäoloaika vaihtelivat vähintään tunnin viikon keskiarvon ympärillä. ”Voidaan olettaa, että keski-ikäisten keskimääräinen sängyssäoloaika mahdollistaa riittävän ja suositellun yöunen pituuden eli 7–9 tuntia. Huomioitavaa kuitenkin on, että suurempi vaihtelu unirytmissä tarkoitti myöhäisempää keskimääräistä nukkumaanmenoaikaa ja heräämisaikaa”, Laura Nauha pohtii.
Aiemmat unirytmiin ja sydänterveyteen liittyvät väestötutkimukset ovat perustuneet pääasiassa vuorotyötä tekeviin. Unirytmin taustalla vaikuttavat kuitenkin muutkin tekijät kuin työajat. ”Koska ihmisen sisäisen rytmin toiminta perustuu fysiologisesti noin 24 tunnin sykleihin, unen ja liikkumisen määrän lisäksi tulisi kiinnittää huomiota nukkumisaikojen säännöllisyyteen päivästä toiseen. Ihmisten yksilöllinen vuorokausirytmi, unirytmin tasaisuus ja liikkuminen tulisi huomioida terveysneuvonnassa nykyistä paremmin”, Laura Nauha kiteyttää.
Tutkimus on osa Laura Nauhan väitöskirjatyötä, ja sitä on rahoittanut muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tutkimusjulkaisu: Nauha, L., Farrahi, V., Jurvelin, H., Jämsä, T., Niemelä, M., Ala-Mursula, L., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2024). Regularity of bedtime, wake-up time, and time in bed in mid-life: associations with cardiometabolic health markers with adjustment for physical activity and sedentary time. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors. https://doi.org/10.1186/s44167-023-00040-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
TtM, väitöskirjatutkija Laura Nauha, Oulun yliopisto ja ODL Liikuntaklinikka, 045 783 83394, laura.nauha@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkea myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta8.5.2024 06:56:00 EEST | Tiedote
Korkealla myötätunnolla on todettu olevan yhteyksiä moniin hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin. Se muun muassa saattaa ennustaa korkeampaa koettua työn palkitsevuutta ja suojella työn kuormitukselta ja univaikeuksilta.
Oulun yliopiston tutkijat kehittivät koronaviruksen lisääntymisen estävän yhdisteen8.5.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Korkeatasoisessa Journal of Medicinal Chemistry -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus voi olla merkittävä askel kohti sopivan lääkehoidon kehittämistä COVID-19-tautiin ja muihin koronavirusten aiheuttamiin infektioihin.
Syntymäkohorttitutkija, professori Eero Kajantie arvostetun eurooppalaisen tiedeakatemian jäseneksi7.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston elämänkaarilääketieteen professori Eero Kajantie on kutsuttu eurooppalaisen tiedeakatemian Academia Europaean jäseneksi.
Digitaalisen terveyden huippuasiantuntijat koolla Oulussa6.5.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen digitaalisen terveyden ja langattomien ratkaisujen tutkijoita ja käyttäjiä yhteen tuova pohjoismainen konferenssi järjestetään 7.- 8. toukokuuta Hotelli Lasaretissa Oulussa.
Kutsu medialle: Miten luonto tuottaa terveysvaikutuksia ruokaan? Yleisötilaisuus Hyvinkäällä3.5.2024 09:20:00 EEST | Kutsu
Oulun yliopiston johtaman Argumenta-hankkeen Terve ympäristö – terve ihminen sekä FOOD-tutkimusohjelman yhteinen yleisötilaisuus Hyvinkäällä Knehtilän tilalla 7. toukokuuta esittelee uusinta tutkimustietoa ruoan terveellisyydestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme