Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallituksen finanssipolitiikan päätavoitteet ovat perusteltuja, mutta keinovalikoima ei ole riittävä
Hallituksen keskeisenä finanssipoliittisena tavoitteena on vakauttaa julkinen velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä. Tämä on hyvä tavoite, jos talousympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia. Hallitusohjelman toimenpiteet eivät kuitenkaan todennäköisesti ole riittävän kattavia hallituksen finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Vuoden 2024 talousnäkymät ovat viime aikoina heikentyneet. Suomen ensisijainen taloudellinen haaste on hyvin hidas tuottavuuden kasvu. Suomen BKT:n kasvu on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Hallitusohjelman toimenpiteet vahvistavat julkista taloutta merkittävästi verrattuna siihen, ettei mitään toimia toteutettaisi, mutta ne eivät riitä hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Veronkorotuksia ei pitäisi sulkea pois
Hallitusohjelman mukaan hallitus ei omilla päätöksillään korota kokonaisveroastetta. Tämä kirjaus muodostaa merkittävän riskin julkisen talouden tavoitteiden toteutumiselle. Ilman uusia veropäätöksiä verotulojen osuuden BKT:stä ennustetaan laskevan hallituskauden aikana merkittävästi, esimerkiksi liikenteen sähköistymisen vuoksi. Lisäksi verotulojen ennustetaan nyt laskevan enemmän kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin.
Joustavampi lähestymistapa verotukseen parantaisi hallituksen keskeisten julkisen talouden tavoitteiden uskottavuutta. Hallituksen olisi vähintäänkin pyrittävä estämään verotulojen lasku alle hallitusohjelman laatimisajankohtana ennakoidun tason.
Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin
Hallituksen vakauttamisohjelma perustuu suurelta osin sosiaalietuuksien leikkauksiin. Huolimatta hallituksen ilmoittamasta aikomuksesta suojella heikoimmassa asemassa olevia, joidenkin vähävaraisten ihmisten käytettävissä olevat tulot pienenevät huomattavasti. Suurin ongelma on, että eri sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin.
Hallitus on pyrkinyt säästämään etupäässä sosiaaliturvamenoissa ja lähinnä työikäisten etuuksista, vaikka huomattava osa sosiaaliturvamenoista kohdistuu eläkeläisiin. Toisaalta hallituksen aikomus uudistaa eläkejärjestelmää tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan säästöjä vaarantamatta heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa. Esimerkiksi työeläkejärjestelmän etuuksia, jotka eivät perustu ansiotuloihin, olisi perusteltua harkita uudelleen.
Työllisyyspolitiikan vaikutukset ovat hyvin epävarmoja
Hallitus pyrkii 80 prosentin työllisyysasteeseen vuoteen 2031 mennessä ja pyrkii lisäämään tehtävien työtuntien määrää. Uudistusten, joilla alennetaan sosiaaliturvan tasoa suhteessa palkkoihin, odotetaan lisäävän työllisyyttä kymmenillä tuhansilla uusilla työllisillä ja parantavan julkista taloutta vuosittain 2 miljardilla eurolla työllisyyden kasvaessa.
Kunnianhimoista työllisyystavoitetta voi olla vaikea saavuttaa. Työllisyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmenen aikana, mikä vaikeuttaa työllisyysasteen nostamista entisestään. Lisäksi hallituksen työllisyysohjelmassa keskitytään taloudellisiin kannustimiin. Muut työllistymisen esteet, kuten riittämätön ammattitaito, terveysongelmat ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat jäävät liian vähälle huomiolle.
Valtiovarainministeriön laatimien työllisyysvaikutusarvioiden lähtökohtina ovat parhaat saatavilla olevat empiiriset tutkimukset. Uudistusten vaikutusten laajuuteen ja ajoitukseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, eikä arvioita tulisi pitää varmoina lupauksina tulevista tuloista. Uudistusten vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vain järjestelmällisillä jälkiarvioinneilla.
Asumiskustannusten nousua torjuttava lisäämällä yksityistä asuntotuotantoa
Korkeiden asumiskustannusten perimmäinen syy on asuntojen riittämätön tarjonta suhteessa kysyntään. Hallituksen keinot lisätä asuntotarjontaa ovat kuitenkin rajalliset, koska kunnat tekevät merkittävät maankäyttöpäätökset. On tärkeää kannustaa kaupunkeja, joissa asuntojen hinnat ovat korkeat, kaavoittamaan maata asuntokäyttöön maankäyttö-, asunto- ja liikennesopimusten (MAL) avulla.
Hallitus on vähentämässä ARA-asuntotuotantoa. Tätä voi pitää perusteltuna sikäli, että ARA-asuntotuotanto syrjäyttää yksityistä asuntotarjontaa eikä lisää asuntojen kokonaistarjontaa. Asumistuki on ARA-asuntoja oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi tapa tukea pienituloisia.
Hiilinielujen supistuminen uhkaa lisätä julkisia menoja
Suomella on vaikeuksia täyttää EU:n ilmastolainsäädännön mukaiset sitoumuksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Haasteena on erityisesti maankäytön hiilinielutavoite vuosille 2021–2025. Vähentääkseen tarvetta ostaa kompensoivia hiilinieluyksiköitä muilta jäsenvaltioilta hallituksen tulisi luoda kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Tämä parantaisi myös Suomen ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. Julkisen talouden näkökulmasta olisi toivottavaa, että nämä kannustimet perustuisivat ainakin osittain siihen, että maanomistajat tai metsäteollisuus joutuvat maksamaan aiheuttamastaan hiilinielujen supistumisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niku MäättänenPuheenjohtajaTalouspolitiikan arviointineuvosto
Puh:+358 41 545 6721niku.maattanen@helsinki.fiAnni HuhtalaPääsihteeriTalouspolitiikan arviointineuvosto
Puh:+358 29 551 9414anni.huhtala@vatt.fiLiitteet
Linkit
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Välfärdsområdena inledde sin verksamhet under utmanande förhållanden – mer flexibilitet behövs för att täcka underskotten28.1.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Besluten som fattades under vårens ramförhandlingar stöder regeringens ekonomiska mål, men den svaga ekonomiska utvecklingen och de stigande kostnaderna inom välfärdsområdena försvagar utsikterna för de offentliga finanserna. På kort sikt bör ytterligare anpassningar som försämrar den samlade efterfrågan undvikas. Det vore rimligt att ge välfärdsområdena mer tid att genomföra besparingarna.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hyvinvointialueet aloittivat haastavissa olosuhteissa – alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa28.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Kevään kehysriihen päätökset tukevat hallituksen taloustavoitteita, mutta heikko talouskehitys ja hyvinvointialueiden kasvavat kustannukset heikentävät julkisen talouden näkymiä. Lyhyellä aikavälillä tulisi välttää kokonaiskysyntää heikentäviä lisäsopeutuksia. Hyvinvointialueille olisi järkevää antaa lisäaikaa säästöjen toteuttamiseen.
The Finnish Economic Policy Council: Wellbeing services counties started in challenging circumstances – More flexibility needed to address deficits28.1.2025 10:00:00 EET | Press release
The fiscal policy decisions made last spring support the government’s economic objectives. However, weak economic performance and the rapidly rising costs faced by wellbeing services counties have worsened the fiscal outlook. Additional measures that weaken aggregate demand should be avoided in the short term. Wellbeing services counties should be given additional time to implement savings measures.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Helsingissä palkat muuta maata korkeammat – kertoo tuottavuudesta4.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan Helsingin työssäkäyntialueella palkat ovat selvästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä kerrytetty työkokemus myös nostaa palkkoja muuta maata nopeammin. Taustalla on raportin mukaan suuresta kaupunkikoosta johtuva korkea tuottavuus, joka mahdollistaa korkeammat palkat.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Alueellisella ja ammatillisella kohtaanto-ongelmalla vähäinen yhteys työttömyyteen7.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan esteet työttömien työnhakijoiden maantieteellisessä tai ammatillisessa liikkuvuudessa eivät ole viime vuosina merkittävästi hidastaneet työpaikkojen täyttymistä tai nostaneet työttömyyttä Suomessa. Taustalla näyttää olevan työnhakijoiden ja työmahdollisuuksien lisääntynyt keskittyminen samoille alueille ja ammatteihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme