Tampereen yliopisto

Väitös: Astma on yleinen sairaus maastohiihtäjillä, ja se lisääntyy harjoittelun myötä

Jaa

Maastohiihtäjät altistuvat harjoituksissa ja kilpailuissa kylmälle ja kuivalle ilmalle, mikä saattaa olla lisääntyneen astman ja hengitysoireiden taustalla. Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilä tutki astman yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä. Hän havaitsi, että astmaa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla.

Rintakuva Rikhard Mäki-Heikkilästä, jolla on yllään sininen pikkutakki, valkoinen kauluspaita ja viininpunainen kravatti. Taustalla on lehtipuita.
Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilä selvitti väitöstutkimuksessaan astman yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä. Kuva: Saara Jäntti

Aikaisempien tutkimusten perusteella astma näyttää olevan yleistä hiihtäjillä, mutta tarkempaa tutkimusta astman alkamisiän ja astman ilmenemistyypin mukaan ei ole tehty. Mediassa urheilijoiden astmasta ja erityisesti astmalääkkeiden käytöstä on kirjoitettu paljon.

– Astma on ilmenemistyypiltään hyvin monimuotoinen sairaus. Suurimmalla osalla urheilijoista astma on lievä, ja he kykenevät urheilemaan miltei oireettomana täysipainoisesti. Osalla vaikea astma voi kuitenkin haitata uraa. Suuri osa lasten ja nuorten aikuisten astmasta liittyy hengitystieallergiaan ja ilmenisi ehkä ilman urheiluakin, mutta osa astmasta syntyy muilla mekanismeilla, Rikhard Mäki-Heikkilä sanoo.

Mäki-Heikkilän väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eroja astman esiintyvyydessä, astmalääkkeiden käytössä, astman alkamisiässä ja hengitysoireiden määrässä suomalaisilla kilpahiihtäjillä verrattuna muihin samanikäisiin verrokkeihin.

Tutkimukseen kutsuttiin 1282 hiihtäjää ja 1754 samanikäistä ja samalla seudulla asuvaa verrokkia. Yhteensä 351 hiihtäjää ja 338 verrokkia vastasi kyselytutkimukseen vuosina 2019 ja 2020.

Maastohiihtäjistä astma todettiin 25,9 prosentilla ja verrokeista 9,2 prosentilla. Maastohiihtäjillä astmaa oli siis noin 2,5 kertaa enemmän. Kun hiihtäjät jaettiin kilpailumenestyksen mukaan neljään ryhmään, parhaiten menestyneessä neljänneksessä astmaa oli eniten, 56,1 %. Tämän perusteella astmadiagnoosi ei näyttäisi estävän menestystä ladulla. Astmalääkkeiden käyttö oli asianmukaista, ja harva hiihtäjä käytti astmalääkkeitä ilman astmadiagnoosia.

Astman alkamisiässä oli myös eroja. Verrokeilla astma alkoi lisääntyä tasaisesti syntymästä lähtien. Hiihtäjillä puolestaan astman alkamisikä painottui varhaisnuoruuteen muutama vuosi hiihtoharjoittelun alkamisen jälkeen, ja 12 ikävuodesta alkaen astman esiintyvyys lähti selvään nousuun. Myös astmatyypissä oli eroa. Hiihtäjillä astma liittyi harvemmin allergiaan toisin kuin muilla samanikäisillä.

– Kun hiihtäjät alkavat harjoitella ja kilpailla tavoitteellisemmin, myös astman yleisyys kasvaa samaan aikaan. On vielä epäselvää, mitkä tekijät tarkalleen johtavat astman alkamiseen hiihtäjillä. Kylmä ja kuiva ilma rasittavat hengitysteitä, mutta toisaalta on vanhempia urheilijoita, joilla ei vuosienkaan jälkeen ole minkäänlaisia oireita tai ongelmia, Mäki-Heikkilä huomauttaa.

Rikhard Mäki-Heikkilä valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2022 ja työskentelee tällä hetkellä keuhkosairauksiin erikoistuvana lääkärinä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.

Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.2.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii kunniaprofessori James Hull (Institute of Sport, Exercise and Health, Lontoo). Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Rikhard Mäki-Heikkilä
rikhard.maki-heikkila@tuni.fi
0415036074

Kuvat

Rintakuva Rikhard Mäki-Heikkilästä, jolla on yllään sininen pikkutakki, valkoinen kauluspaita ja viininpunainen kravatti. Taustalla on lehtipuita.
Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilä selvitti väitöstutkimuksessaan astman yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä.
Kuva: Saara Jäntti
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote

Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye