Väitös: Astma on yleinen sairaus maastohiihtäjillä, ja se lisääntyy harjoittelun myötä
Maastohiihtäjät altistuvat harjoituksissa ja kilpailuissa kylmälle ja kuivalle ilmalle, mikä saattaa olla lisääntyneen astman ja hengitysoireiden taustalla. Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilä tutki astman yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä. Hän havaitsi, että astmaa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla.

Aikaisempien tutkimusten perusteella astma näyttää olevan yleistä hiihtäjillä, mutta tarkempaa tutkimusta astman alkamisiän ja astman ilmenemistyypin mukaan ei ole tehty. Mediassa urheilijoiden astmasta ja erityisesti astmalääkkeiden käytöstä on kirjoitettu paljon.
– Astma on ilmenemistyypiltään hyvin monimuotoinen sairaus. Suurimmalla osalla urheilijoista astma on lievä, ja he kykenevät urheilemaan miltei oireettomana täysipainoisesti. Osalla vaikea astma voi kuitenkin haitata uraa. Suuri osa lasten ja nuorten aikuisten astmasta liittyy hengitystieallergiaan ja ilmenisi ehkä ilman urheiluakin, mutta osa astmasta syntyy muilla mekanismeilla, Rikhard Mäki-Heikkilä sanoo.
Mäki-Heikkilän väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eroja astman esiintyvyydessä, astmalääkkeiden käytössä, astman alkamisiässä ja hengitysoireiden määrässä suomalaisilla kilpahiihtäjillä verrattuna muihin samanikäisiin verrokkeihin.
Tutkimukseen kutsuttiin 1282 hiihtäjää ja 1754 samanikäistä ja samalla seudulla asuvaa verrokkia. Yhteensä 351 hiihtäjää ja 338 verrokkia vastasi kyselytutkimukseen vuosina 2019 ja 2020.
Maastohiihtäjistä astma todettiin 25,9 prosentilla ja verrokeista 9,2 prosentilla. Maastohiihtäjillä astmaa oli siis noin 2,5 kertaa enemmän. Kun hiihtäjät jaettiin kilpailumenestyksen mukaan neljään ryhmään, parhaiten menestyneessä neljänneksessä astmaa oli eniten, 56,1 %. Tämän perusteella astmadiagnoosi ei näyttäisi estävän menestystä ladulla. Astmalääkkeiden käyttö oli asianmukaista, ja harva hiihtäjä käytti astmalääkkeitä ilman astmadiagnoosia.
Astman alkamisiässä oli myös eroja. Verrokeilla astma alkoi lisääntyä tasaisesti syntymästä lähtien. Hiihtäjillä puolestaan astman alkamisikä painottui varhaisnuoruuteen muutama vuosi hiihtoharjoittelun alkamisen jälkeen, ja 12 ikävuodesta alkaen astman esiintyvyys lähti selvään nousuun. Myös astmatyypissä oli eroa. Hiihtäjillä astma liittyi harvemmin allergiaan toisin kuin muilla samanikäisillä.
– Kun hiihtäjät alkavat harjoitella ja kilpailla tavoitteellisemmin, myös astman yleisyys kasvaa samaan aikaan. On vielä epäselvää, mitkä tekijät tarkalleen johtavat astman alkamiseen hiihtäjillä. Kylmä ja kuiva ilma rasittavat hengitysteitä, mutta toisaalta on vanhempia urheilijoita, joilla ei vuosienkaan jälkeen ole minkäänlaisia oireita tai ongelmia, Mäki-Heikkilä huomauttaa.
Rikhard Mäki-Heikkilä valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2022 ja työskentelee tällä hetkellä keuhkosairauksiin erikoistuvana lääkärinä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.2.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii kunniaprofessori James Hull (Institute of Sport, Exercise and Health, Lontoo). Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rikhard Mäki-Heikkilä
rikhard.maki-heikkila@tuni.fi
0415036074
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote
Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 2 100 tutkinto-opiskelijaa12.6.2025 12:39:40 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2 100 tutkinto-opiskelijaa. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuu ilo kovasta työstä saadusta palkinnosta. Tärkeänä pidetään sitä, että korkeakoulutetulla on kykyä luottaa tietoon ja välittää sitä muille.
Väitös: Kantasoluista tuotettuja soluja voidaan käyttää sokeuden hoitoon11.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvon endoteelisolut voivat tulevaisuudessa palauttaa näön yhä useammalle sarveiskalvosokeudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Pyry Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla sarveiskalvon endoteelisoluja voidaan erilaistaa kantasoluista. Tampereen yliopiston Silmäryhmässä endoteelisoluja on myös onnistuttu biotulostamaan, mikä avaa mahdollisuuden koko sarveiskalvosiirteen 3D-biotulostamiseen.
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme