Väitös: Astma on yleinen sairaus maastohiihtäjillä, ja se lisääntyy harjoittelun myötä
31.1.2024 07:45:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Maastohiihtäjät altistuvat harjoituksissa ja kilpailuissa kylmälle ja kuivalle ilmalle, mikä saattaa olla lisääntyneen astman ja hengitysoireiden taustalla. Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilä tutki astman yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä. Hän havaitsi, että astmaa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla.

Aikaisempien tutkimusten perusteella astma näyttää olevan yleistä hiihtäjillä, mutta tarkempaa tutkimusta astman alkamisiän ja astman ilmenemistyypin mukaan ei ole tehty. Mediassa urheilijoiden astmasta ja erityisesti astmalääkkeiden käytöstä on kirjoitettu paljon.
– Astma on ilmenemistyypiltään hyvin monimuotoinen sairaus. Suurimmalla osalla urheilijoista astma on lievä, ja he kykenevät urheilemaan miltei oireettomana täysipainoisesti. Osalla vaikea astma voi kuitenkin haitata uraa. Suuri osa lasten ja nuorten aikuisten astmasta liittyy hengitystieallergiaan ja ilmenisi ehkä ilman urheiluakin, mutta osa astmasta syntyy muilla mekanismeilla, Rikhard Mäki-Heikkilä sanoo.
Mäki-Heikkilän väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eroja astman esiintyvyydessä, astmalääkkeiden käytössä, astman alkamisiässä ja hengitysoireiden määrässä suomalaisilla kilpahiihtäjillä verrattuna muihin samanikäisiin verrokkeihin.
Tutkimukseen kutsuttiin 1282 hiihtäjää ja 1754 samanikäistä ja samalla seudulla asuvaa verrokkia. Yhteensä 351 hiihtäjää ja 338 verrokkia vastasi kyselytutkimukseen vuosina 2019 ja 2020.
Maastohiihtäjistä astma todettiin 25,9 prosentilla ja verrokeista 9,2 prosentilla. Maastohiihtäjillä astmaa oli siis noin 2,5 kertaa enemmän. Kun hiihtäjät jaettiin kilpailumenestyksen mukaan neljään ryhmään, parhaiten menestyneessä neljänneksessä astmaa oli eniten, 56,1 %. Tämän perusteella astmadiagnoosi ei näyttäisi estävän menestystä ladulla. Astmalääkkeiden käyttö oli asianmukaista, ja harva hiihtäjä käytti astmalääkkeitä ilman astmadiagnoosia.
Astman alkamisiässä oli myös eroja. Verrokeilla astma alkoi lisääntyä tasaisesti syntymästä lähtien. Hiihtäjillä puolestaan astman alkamisikä painottui varhaisnuoruuteen muutama vuosi hiihtoharjoittelun alkamisen jälkeen, ja 12 ikävuodesta alkaen astman esiintyvyys lähti selvään nousuun. Myös astmatyypissä oli eroa. Hiihtäjillä astma liittyi harvemmin allergiaan toisin kuin muilla samanikäisillä.
– Kun hiihtäjät alkavat harjoitella ja kilpailla tavoitteellisemmin, myös astman yleisyys kasvaa samaan aikaan. On vielä epäselvää, mitkä tekijät tarkalleen johtavat astman alkamiseen hiihtäjillä. Kylmä ja kuiva ilma rasittavat hengitysteitä, mutta toisaalta on vanhempia urheilijoita, joilla ei vuosienkaan jälkeen ole minkäänlaisia oireita tai ongelmia, Mäki-Heikkilä huomauttaa.
Rikhard Mäki-Heikkilä valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2022 ja työskentelee tällä hetkellä keuhkosairauksiin erikoistuvana lääkärinä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.2.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii kunniaprofessori James Hull (Institute of Sport, Exercise and Health, Lontoo). Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rikhard Mäki-Heikkilä
rikhard.maki-heikkila@tuni.fi
0415036074
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme