Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille

Rahoituksella vahvistetaan muun muassa bio- ja kiertotalouden tutkimusympäristöä, jossa jalostetaan metsäbiomassaa ja biopohjaisia sivu- ja jätevirtoja korkean teknologian tuotteiksi. Tavoitteena on pyrkiä ratkaisemaan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittämättömyyden aiheuttamia ongelmia. Kemiallisen biologian alalla tuetaan puolestaan tutkimusinfrastruktuuria, jossa kehitetään uusia spesifistä biologista aktiivisuutta omaavia yhdisteitä muun muassa lääketeollisuuden ja muiden teollisuuden alojen tarpeeseen. Lisäksi rahoitusta myönnettiin jätevesiseurannan kehittämiseen keskittyvälle tutkimusympäristölle, jonka edistämän tutkimuksen sovellukset auttavat vihreässä siirtymässä.

Myönnetyllä rahoituksella edistetään myös väestön ikääntymisen haasteisiin vastaamista tukemalla tutkimusympäristöä, joka keskittyy pitkittäisaineiston hankintaan Suomen väestöstä ja aineiston analysointiin soveltuvien menetelmien kehittämiseen. Myös suomalaisen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia kosmologian ja tähtitieteen aloilla tuettiin: rahoitusta saivat Suomeen perustettava kosmologian datakeskus, jonka avulla Suomi voi osallistua suuriin kansainvälisiin kosmologisiin havaintoprojekteihin sekä Suomen osallistuminen kansainvälisen ELT-jättiläisteleskoopin rakentamiseen.

Rahoitusta sai lisäksi integroidun optiikan kehittäminen. Integroitua optiikkaa voidaan soveltaa esimerkiksi kvanttitietokoneissa, biosensoreissa ja viestinnässä digitaalisen siirtymän edistämiseksi. Myös kansainvälisesti valtavasti merkitystään kasvattanut kvanttifotoniikka sai huomattavan rahoituksen, jolla tuetaan korkeatasoisen kvanttitutkimuksen tutkimusympäristön rakentamista. Tutkimusinfrastruktuuri mahdollistaa erityisolosuhteet yksittäisten optisten kvanttien kietoutumisen tutkimiseen ja hyödyntämiseen, ja se on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Lisäksi rahoituksella vahvistetaan edistyksellisen nanovalmistusteknologian kvantti-, RF (radiotaajuus)-, ja nanofotoniikan komponenttien kehittämiseen keskittyvää tutkimusympäristöä.

Edellä mainittujen hankkeiden ohella rahoitusta myönnettiin myös painettavan älykkyyden teknologian alan tutkimusinfrastruktuurille. Kyseinen tutkimusinfrastruktuuri on avainasemassa kehitettäessä seuraavan sukupolven elektroniikan ja fotoniikan tuotteita, ja se tarjoaa maailmanluokan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön niin akateemisille tutkijoille kuin teollisuuden teknologian kehittäjille. Lisäksi JYFL-ACCLAB kiihdytinlaboratoriota rahoitettiin radioaktiivisten suihkujen tuottoon käytettävän laitteiston rakentamisen viimeistelyyn. Laitteiston avulla päästään käsiksi suureen osaan ydinkartan ytimistä ja monenlaisiin ytimien ominaisuuksiin, ja sen tarjoamat uudet tutkimusmahdollisuudet laajentavat nykyisten käyttäjien työkalu- ja mittaustekniikkavalikoimaa.

Rahoitushakemukset arvioitiin kansainvälisissä asiantuntijapaneeleissa. Akatemia avaa keväällä 2024 tutkimusinfrastruktuurien tiekarttahaun. Rahoitus myönnetään tiekartalle valituille tutkimusinfrastruktuureille. Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista, vahvistamista ja uudistamista.

Lisätietoja:

• Rahoitetut hankkeet (pdf)
• Tutkimusinfrastruktuurit
• Tutkimusinfrastruktuurikomitea (FIRI)
• Suomen Akatemian tiedote 5.12.2023: Suomen Akatemialta merkittävä rahoitus tutkimusinfrastruktuurihankkeille
• tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Riitta Maijala, p. 029 533 5002
• johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja, Suomen Akatemia, p. 029 533 5111
• tiedeasiantuntija Marjut Kaukolehto, Suomen Akatemia p. 029 533 5169
• johtava tiedeasiantuntija Hannele Lahtinen, Suomen Akatemia p. 029 533 5055

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi