Arvioinnin määrittelyjä tullaan selkeyttämään – opetuksen järjestäjien rooli tärkeä muutosten johtamisessa

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellinen tiedekunta ovat selvittäneet perusopetuksen arviointiuudistuksen käyttöönottoa vuosina 2022–2023 opetustoimen johdon, rehtoreiden ja opettajien näkökulmasta. Keskiössä olivat matematiikan, fysiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden, englannin ja historian oppiaineet. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen loppuraportti julkaistiin 31.1.2024. 

– Tutkimus tarjoaa meille arvokasta tietoa siitä, miten päättöarvioinnin uudistus on otettu vastaan ja miten uudet kriteerit toimivat käytännössä. Tulokset ovat pääosin hyviä ja tutkijoiden meille antamat suositukset kertovat konkreettisesti sen, missä on vielä tehtävää, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä. 

Muutos vaatii aikaa ja koulutusta 

Opettajat ovat tutkimuksen mukaan kokeneet, että uudistus on selkiyttänyt työtä, mutta hetkellisesti lisännyt työmäärää. Vaikka työ on selkiytynyt, kokevat opettajat arvioinnin kuitenkin vaikeutuneen. Aikaa kuluu oppilaiden osaamisen dokumentointiin, päättöarvioinnin pohtimiseen sekä kriteereihin perehtymiseen. Työläydestä huolimatta arviointi on opettajien mielestä monipuolistunut. 

− Uudistuksen käyttöön ottaminen vaatii rehtoreilta ja sivistysjohdolta muutoksen johtamista. Opettajien työmäärä kriteerien parissa helpottaa, kun uudet arviointikriteerit tulevat tutuksi ja osaksi työskentelyn rutiinia, toteaa johtaja Jarkko Niiranen.  

− On tärkeää, että kouluissa puhutaan arvioinnin periaatteista, jotta kaikille opettajille muotoutuu yhteinen käsitys ja että koulun oma arviointikulttuuri on yhdenmukainen. Arviointi on keskeinen osa opettajan työtä ja kietoutuu kiinteästi osaksi opetuksen suunnittelua, opetusta ja oppimista, sanoo opetusneuvos Riia Palmqvist. 

Määrittelyjä täsmennetään, kun päivitystyö etenee 

Opettajat kokivat päättöarvioinnin kriteerit monelta osin tulkinnanvaraisiksi ja sanamuodot moniselitteisiksi. Joissakin oppiaineissa tavoitteita on opettajien mielestä liikaa ja niiden keskinäinen painoarvo koetaan hyvin epätasaiseksi. Tutkijat suosittelevat useammassa kohtaa määrittelyjen täsmentämistä ja selkiyttämistä. 

− Huomioimme palautteen joka vaiheessa, kun opetussuunnitelman perusteita avataan päivitettäviksi. Tarkastelemme siis sekä tavoitteita että arviointikriteerejä. Muutosten aikataulun priorisointi tulee hallitusohjelmasta, kertoo Niiranen. 

Valtakunnallista koulutusta tehostetaan – iso vastuu myös paikallistasolla 

Opetushallitus on tukenut opetuksen järjestäjiä ja opettajia tukimateriaaleilla sekä maksuttomilla koulutuksilla. Tutkimuksesta selvisi, että vaikka opetustoimen johto ja rehtorit pitivät koulutuksia merkityksellisinä, opettajista kolmasosa ei osallistunut niihin lainkaan. Opettajat ovat myös kokeneet, että uudistukseen perehtyminen on jäänyt heidän oman aktiivisuutensa varaan.  

Tutkijoiden suosituksen mukaan Opetushallituksen tulee varmistaa, että opettajille on tarjolla valtakunnallisesti yhtenäistä koulutusta, ja täydennyskoulutuksen tarve tulee ennakoida jo uudistuksia suunnitellessa. Täydennyskoulutukselle täytyy myös varata resursseja, ja sitä tulee suunnitella strategisesti. Opetushallituksen olisi huolehdittava myös opetustoimen johdon ja rehtoreiden perehdyttämisestä uudistukseen.  

− Otamme palautteen vastaan ja tehostamme valtakunnallista koulutusta ja ohjeistusta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille. Iso vastuu on myös paikallistasolla: opetuksen järjestäjien täytyy varmistaa, että valtakunnalliset ohjeet otetaan käsittelyyn ja koulutetaan paikallisesti. Koulutuksen järjestäjien täytyisi laatia täydennyskoulutukseen systemaattinen suunnitelma, joka tukee työssä oppimista, Niiranen sanoo. 

Uudistuksen tavoitteena lisätä oppilaiden yhdenvertaisuutta 

Perusopetuksen päättöarvioinnin uudistusta on tehty vaiheittain vuodesta 2018 alkaen. Uudistuksen aikana ei ole tehty muutoksia oppiaineiden tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.  

Arvioinnin periaatteissa ja käytännöissä oli paljon vaihtelua kuntien välillä ennen uusien päättöarvioinnin kriteerien valmistumista. Tavoitteena arvioinnin ja sen perusteiden uudistamisessa onkin ollut oppilaiden yhdenvertaisuuden lisääminen.  

Erityisen tärkeitä oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta ovat kansallisesti yhdenmukaiset päättöarvioinnin kriteerit, jotka valmisteltiin yhteistyössä opettajien ja tutkijoiden kanssa. Kriteerit otettiin käyttöön 1.8.2021 ja niitä sovellettiin ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022. 

– Korjaamalla arviointiohjeistuksia ja selkiyttämällä toimintaohjeita pyrimme omalta osaltamme siihen, että arviointikäytänteet ja päättöarvosanat ovat yhtenevät. Tämä tukee oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista, sanoo opetusneuvos Lucina Hänninen.