Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen

Arvioinnin määrittelyjä tullaan selkeyttämään – opetuksen järjestäjien rooli tärkeä muutosten johtamisessa

Jaa

Opettajat näkevät perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien uudistuksen tarpeelliseksi, mutta kaipaavat kriteerien ja ohjeiden selkiyttämistä ja täydennyskoulutusta, selviää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellinen tiedekunta ovat selvittäneet perusopetuksen arviointiuudistuksen käyttöönottoa vuosina 2022–2023 opetustoimen johdon, rehtoreiden ja opettajien näkökulmasta. Keskiössä olivat matematiikan, fysiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden, englannin ja historian oppiaineet. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen loppuraportti julkaistiin 31.1.2024. 

– Tutkimus tarjoaa meille arvokasta tietoa siitä, miten päättöarvioinnin uudistus on otettu vastaan ja miten uudet kriteerit toimivat käytännössä. Tulokset ovat pääosin hyviä ja tutkijoiden meille antamat suositukset kertovat konkreettisesti sen, missä on vielä tehtävää, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä

Muutos vaatii aikaa ja koulutusta 

Opettajat ovat tutkimuksen mukaan kokeneet, että uudistus on selkiyttänyt työtä, mutta hetkellisesti lisännyt työmäärää. Vaikka työ on selkiytynyt, kokevat opettajat arvioinnin kuitenkin vaikeutuneen. Aikaa kuluu oppilaiden osaamisen dokumentointiin, päättöarvioinnin pohtimiseen sekä kriteereihin perehtymiseen. Työläydestä huolimatta arviointi on opettajien mielestä monipuolistunut. 

− Uudistuksen käyttöön ottaminen vaatii rehtoreilta ja sivistysjohdolta muutoksen johtamista. Opettajien työmäärä kriteerien parissa helpottaa, kun uudet arviointikriteerit tulevat tutuksi ja osaksi työskentelyn rutiinia, toteaa johtaja Jarkko Niiranen.  

− On tärkeää, että kouluissa puhutaan arvioinnin periaatteista, jotta kaikille opettajille muotoutuu yhteinen käsitys ja että koulun oma arviointikulttuuri on yhdenmukainen. Arviointi on keskeinen osa opettajan työtä ja kietoutuu kiinteästi osaksi opetuksen suunnittelua, opetusta ja oppimista, sanoo opetusneuvos Riia Palmqvist

Määrittelyjä täsmennetään, kun päivitystyö etenee 

Opettajat kokivat päättöarvioinnin kriteerit monelta osin tulkinnanvaraisiksi ja sanamuodot moniselitteisiksi. Joissakin oppiaineissa tavoitteita on opettajien mielestä liikaa ja niiden keskinäinen painoarvo koetaan hyvin epätasaiseksi. Tutkijat suosittelevat useammassa kohtaa määrittelyjen täsmentämistä ja selkiyttämistä. 

− Huomioimme palautteen joka vaiheessa, kun opetussuunnitelman perusteita avataan päivitettäviksi. Tarkastelemme siis sekä tavoitteita että arviointikriteerejä. Muutosten aikataulun priorisointi tulee hallitusohjelmasta, kertoo Niiranen. 

Valtakunnallista koulutusta tehostetaan – iso vastuu myös paikallistasolla 

Opetushallitus on tukenut opetuksen järjestäjiä ja opettajia tukimateriaaleilla sekä maksuttomilla koulutuksilla. Tutkimuksesta selvisi, että vaikka opetustoimen johto ja rehtorit pitivät koulutuksia merkityksellisinä, opettajista kolmasosa ei osallistunut niihin lainkaan. Opettajat ovat myös kokeneet, että uudistukseen perehtyminen on jäänyt heidän oman aktiivisuutensa varaan.  

Tutkijoiden suosituksen mukaan Opetushallituksen tulee varmistaa, että opettajille on tarjolla valtakunnallisesti yhtenäistä koulutusta, ja täydennyskoulutuksen tarve tulee ennakoida jo uudistuksia suunnitellessa. Täydennyskoulutukselle täytyy myös varata resursseja, ja sitä tulee suunnitella strategisesti. Opetushallituksen olisi huolehdittava myös opetustoimen johdon ja rehtoreiden perehdyttämisestä uudistukseen.  

− Otamme palautteen vastaan ja tehostamme valtakunnallista koulutusta ja ohjeistusta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille. Iso vastuu on myös paikallistasolla: opetuksen järjestäjien täytyy varmistaa, että valtakunnalliset ohjeet otetaan käsittelyyn ja koulutetaan paikallisesti. Koulutuksen järjestäjien täytyisi laatia täydennyskoulutukseen systemaattinen suunnitelma, joka tukee työssä oppimista, Niiranen sanoo. 

Uudistuksen tavoitteena lisätä oppilaiden yhdenvertaisuutta 

Perusopetuksen päättöarvioinnin uudistusta on tehty vaiheittain vuodesta 2018 alkaen. Uudistuksen aikana ei ole tehty muutoksia oppiaineiden tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.  

Arvioinnin periaatteissa ja käytännöissä oli paljon vaihtelua kuntien välillä ennen uusien päättöarvioinnin kriteerien valmistumista. Tavoitteena arvioinnin ja sen perusteiden uudistamisessa onkin ollut oppilaiden yhdenvertaisuuden lisääminen.  

Erityisen tärkeitä oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta ovat kansallisesti yhdenmukaiset päättöarvioinnin kriteerit, jotka valmisteltiin yhteistyössä opettajien ja tutkijoiden kanssa. Kriteerit otettiin käyttöön 1.8.2021 ja niitä sovellettiin ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022. 

– Korjaamalla arviointiohjeistuksia ja selkiyttämällä toimintaohjeita pyrimme omalta osaltamme siihen, että arviointikäytänteet ja päättöarvosanat ovat yhtenevät. Tämä tukee oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista, sanoo opetusneuvos Lucina Hänninen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtaja Jarkko Niiranen, jarkko.niiranen@oph.fi, p. 029 5331440
Opetusneuvos Lucina Hänninen, lucina.hanninen@oph.fi, p. 029 5331755
Opetusneuvos Riia Palmqvist, riia.palmqvist@oph.fi, p. 029 5331668

Linkit

Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15. Kesäaikana 1.6.–31.7. palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen

Grunderna för läroplanen för B1-språket har reviderats – en timme mer tid att undervisa och lära sig språk i skolorna12.2.2024 14:50:00 EET | Tiedote

Utbildningsstyrelsen har publicerat de reviderade grunderna för läroplanen för B1-språket. Grunderna tas i bruk i skolorna 1.8.2024. Efter detta datum studerar eleverna i den grundläggande utbildningen enligt de nya grunderna för läroplanen för B1-språket och den nya timfördelningen som träder i kraft samtidigt. B1-språk i den grundläggande utbildningen är finska eller svenska som det andra inhemska språket och främmande språk. I fortsättningen bekantar man sig med den finlandssvenska och svenska språkliga miljön och kulturen samt de nordiska länderna i undervisningen i B1-svenska redan i årskurs 6.

B1-kielen opetussuunnitelman perusteet uudistuivat – kouluihin yksi tunti lisää opettaa ja oppia kieliä12.2.2024 14:50:00 EET | Tiedote

Opetushallitus on julkaissut uudistetut B1-kielen opetussuunnitelman perusteet. Perusteet otetaan käyttöön kouluissa 1.8.2024, josta lähtien perusopetuksen oppilaat opiskelevat uusien B1-kielen opetussuunnitelman perusteiden ja samalla voimaan tulevan uuden tuntijaon mukaan. B1-kieliä ovat perusopetuksessa toisena kotimaisena kielenä opiskeltavat ruotsi tai suomi ja vieras kieli. Jatkossa B1-ruotsin opetuksessa suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kieliympäristöön ja kulttuuriin sekä Pohjoismaihin tutustutaan jo 6. luokalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye