Arvioinnin määrittelyjä tullaan selkeyttämään – opetuksen järjestäjien rooli tärkeä muutosten johtamisessa
Opettajat näkevät perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien uudistuksen tarpeelliseksi, mutta kaipaavat kriteerien ja ohjeiden selkiyttämistä ja täydennyskoulutusta, selviää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellinen tiedekunta ovat selvittäneet perusopetuksen arviointiuudistuksen käyttöönottoa vuosina 2022–2023 opetustoimen johdon, rehtoreiden ja opettajien näkökulmasta. Keskiössä olivat matematiikan, fysiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden, englannin ja historian oppiaineet. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen loppuraportti julkaistiin 31.1.2024.
– Tutkimus tarjoaa meille arvokasta tietoa siitä, miten päättöarvioinnin uudistus on otettu vastaan ja miten uudet kriteerit toimivat käytännössä. Tulokset ovat pääosin hyviä ja tutkijoiden meille antamat suositukset kertovat konkreettisesti sen, missä on vielä tehtävää, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.
Muutos vaatii aikaa ja koulutusta
Opettajat ovat tutkimuksen mukaan kokeneet, että uudistus on selkiyttänyt työtä, mutta hetkellisesti lisännyt työmäärää. Vaikka työ on selkiytynyt, kokevat opettajat arvioinnin kuitenkin vaikeutuneen. Aikaa kuluu oppilaiden osaamisen dokumentointiin, päättöarvioinnin pohtimiseen sekä kriteereihin perehtymiseen. Työläydestä huolimatta arviointi on opettajien mielestä monipuolistunut.
− Uudistuksen käyttöön ottaminen vaatii rehtoreilta ja sivistysjohdolta muutoksen johtamista. Opettajien työmäärä kriteerien parissa helpottaa, kun uudet arviointikriteerit tulevat tutuksi ja osaksi työskentelyn rutiinia, toteaa johtaja Jarkko Niiranen.
− On tärkeää, että kouluissa puhutaan arvioinnin periaatteista, jotta kaikille opettajille muotoutuu yhteinen käsitys ja että koulun oma arviointikulttuuri on yhdenmukainen. Arviointi on keskeinen osa opettajan työtä ja kietoutuu kiinteästi osaksi opetuksen suunnittelua, opetusta ja oppimista, sanoo opetusneuvos Riia Palmqvist.
Määrittelyjä täsmennetään, kun päivitystyö etenee
Opettajat kokivat päättöarvioinnin kriteerit monelta osin tulkinnanvaraisiksi ja sanamuodot moniselitteisiksi. Joissakin oppiaineissa tavoitteita on opettajien mielestä liikaa ja niiden keskinäinen painoarvo koetaan hyvin epätasaiseksi. Tutkijat suosittelevat useammassa kohtaa määrittelyjen täsmentämistä ja selkiyttämistä.
− Huomioimme palautteen joka vaiheessa, kun opetussuunnitelman perusteita avataan päivitettäviksi. Tarkastelemme siis sekä tavoitteita että arviointikriteerejä. Muutosten aikataulun priorisointi tulee hallitusohjelmasta, kertoo Niiranen.
Valtakunnallista koulutusta tehostetaan – iso vastuu myös paikallistasolla
Opetushallitus on tukenut opetuksen järjestäjiä ja opettajia tukimateriaaleilla sekä maksuttomilla koulutuksilla. Tutkimuksesta selvisi, että vaikka opetustoimen johto ja rehtorit pitivät koulutuksia merkityksellisinä, opettajista kolmasosa ei osallistunut niihin lainkaan. Opettajat ovat myös kokeneet, että uudistukseen perehtyminen on jäänyt heidän oman aktiivisuutensa varaan.
Tutkijoiden suosituksen mukaan Opetushallituksen tulee varmistaa, että opettajille on tarjolla valtakunnallisesti yhtenäistä koulutusta, ja täydennyskoulutuksen tarve tulee ennakoida jo uudistuksia suunnitellessa. Täydennyskoulutukselle täytyy myös varata resursseja, ja sitä tulee suunnitella strategisesti. Opetushallituksen olisi huolehdittava myös opetustoimen johdon ja rehtoreiden perehdyttämisestä uudistukseen.
− Otamme palautteen vastaan ja tehostamme valtakunnallista koulutusta ja ohjeistusta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille. Iso vastuu on myös paikallistasolla: opetuksen järjestäjien täytyy varmistaa, että valtakunnalliset ohjeet otetaan käsittelyyn ja koulutetaan paikallisesti. Koulutuksen järjestäjien täytyisi laatia täydennyskoulutukseen systemaattinen suunnitelma, joka tukee työssä oppimista, Niiranen sanoo.
Uudistuksen tavoitteena lisätä oppilaiden yhdenvertaisuutta
Perusopetuksen päättöarvioinnin uudistusta on tehty vaiheittain vuodesta 2018 alkaen. Uudistuksen aikana ei ole tehty muutoksia oppiaineiden tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
Arvioinnin periaatteissa ja käytännöissä oli paljon vaihtelua kuntien välillä ennen uusien päättöarvioinnin kriteerien valmistumista. Tavoitteena arvioinnin ja sen perusteiden uudistamisessa onkin ollut oppilaiden yhdenvertaisuuden lisääminen.
Erityisen tärkeitä oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta ovat kansallisesti yhdenmukaiset päättöarvioinnin kriteerit, jotka valmisteltiin yhteistyössä opettajien ja tutkijoiden kanssa. Kriteerit otettiin käyttöön 1.8.2021 ja niitä sovellettiin ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022.
– Korjaamalla arviointiohjeistuksia ja selkiyttämällä toimintaohjeita pyrimme omalta osaltamme siihen, että arviointikäytänteet ja päättöarvosanat ovat yhtenevät. Tämä tukee oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista, sanoo opetusneuvos Lucina Hänninen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Jarkko Niiranen, jarkko.niiranen@oph.fi, p. 029 5331440
Opetusneuvos Lucina Hänninen, lucina.hanninen@oph.fi, p. 029 5331755
Opetusneuvos Riia Palmqvist, riia.palmqvist@oph.fi, p. 029 5331668
Linkit
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15. Kesäaikana 1.6.–31.7. palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.
- p. 0295 331 703 media@oph.fi
- Opetushallituksen verkkopalvelu: Medialle
- Tietosuojaseloste
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen
Framsteg i skolornas arbete med att främja elevernas välbefinnande, men ännu når man inte upp till nivån före coronapandemin14.5.2024 08:55:00 EEST | Tiedote
Arbetet för att främja elevernas hälsa och välbefinnande har stärkts något inom den grundläggande utbildningen under de senaste två åren. Det finns dock fortfarande utvecklingsbehov jämfört med åren precis före coronapandemin. Det här framgår av TEAviisari-datainsamlingen som genomfördes av Utbildningsstyrelsen och Institutet för hälsa och välfärd hösten 2023. Med datainsamlingen kartlades främjandet av hälsa och välbefinnande inom den grundläggande utbildningen i Fastlandsfinland. Motsvarande datainsamling genomfördes senast 2021.
Koulujen hyvinvointityössä on edistytty, mutta vielä ei olla korona-aikaa edeltävällä tasolla14.5.2024 08:55:00 EEST | Tiedote
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vahvistunut peruskouluissa kahden viime vuoden aikana jonkin verran. Kehitettävää on kuitenkin vielä korona-aikaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Tämä käy ilmi Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä 2023 tekemästä TEAviisari-tiedonkeruusta, joka kartoitti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Manner-Suomen peruskouluissa. Edellinen vastaava tiedonkeruu tehtiin vuonna 2021.
I vårens andra gemensamma ansökan till högskolor fanns 144 300 sökande28.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Antalet sökande till yrkeshögskolor och universitet i vårens andra gemensamma ansökan var 144 300, vilket är 2 300 flera än förra året. Det fanns nästan 51 000 nybörjarplatser att söka till inom finsk- och svenskspråkiga högskoleutbildningar som inleds på hösten.
Korkeakouluihin 144 300 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 144 300 hakijaa, mikä on noin 2300 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla 51 000 aloituspaikkaa.
I den gemensamma ansökan till utbildningar efter grundläggande utbildning fanns 78 600 sökande20.3.2024 14:00:00 EET | Tiedote
I den gemensamma ansökan deltog 78 600 sökande, varav 61 500 går ut den grundläggande utbildningen i vår. Av dem som går ut grundläggande utbildningen sökte 55 % till gymnasieutbildning och 39 % till yrkesutbildning. Antagningsresultaten blir klara i mitten av juni.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme